Palvelukauppa vetää vientiä
Palveluiden vienti ja tuonti kasvaa tavarakauppaa nopeammin. Näkymät ovat valoisat, sillä megatrendit luovat uusia palveluja ja vahvistavat niiden kysyntää.
Ajat ovat muuttuneet sitten entisen valtiovarainministeri Iiro Viinasen lausahduksen, ettemme vaurastu toistemme paitoja pesemällä. Käsitys palveluista on laajentunut, ja niistä on tullut viennin veturi.
Tällä vuosituhannella palveluiden vienti Suomesta on nelinkertaistunut. Palveluiden osuus viennin kasvusta on yli kaksi kolmasosaa. Palveluvienti on tiiviisti kytköksissä myös teollisuusvientiin, kun esimerkiksi tuotantokoneeseen yhdistyy kunnossapitoa, kuljetuksia tai lisenssiomaisuutta.
Vienti käsittää ennen kaikkea tietoteknisiä palveluita, ja palvelutuonnissa kasvavat muut liike-elämän palvelut. Melkein kaksi kolmasosaa palveluviennistä menee muihin EU-maihin. Tärkein palvelukauppakumppani on Ruotsi. Myös Yhdysvallat ja Aasia ovat tärkeitä markkina-alueita.
Toistaiseksi palveluiden tuonti on vientiä suurempaa, mutta ero kaventuu jatkuvasti. Tämän vuoden toisella neljänneksellä palveluiden vienti kasvoi 13 prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna, ja tuonti kasvoi seitsemän prosenttia.
– Sekä palveluiden tuonti että vienti näyttävät vahvistavan yritysten kilpailukykyä ja elinkelpoisuutta ja vaikuttavan myönteisesti palvelualojen yritysten kasvuun. Pienten yritysten kannattaakin pyrkiä kasvuun ja vahvistumiseen palvelukaupan avulla, palvelukauppaa tutkinut etlan tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala sanoo.
Ilmiö on maailmanlaajuinen ja palveluistuminen päivän sana. Jo liki 80 prosenttia kehittyneiden ja kehittyvien maiden työvoimasta työskentelee palvelutehtävissä, ja palvelut muodostavat kehittyneiden maiden bruttokansantuotteesta jo kolme neljäsosaa.
Yhä useammat tuotteetkin kulutetaan nykyään palveluina vuokraamiseen ja jakamiseen keskittyvien alustojen kautta.
Palvelukaupan tulevaisuuteen vaikuttavia megatrendejä ovat digitaaliteknologia, väestörakenteen muutos, tulotason nousu ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Muutokset luovat uusia palvelutarpeita ja kasvattavat palveluiden kysyntää.
Digitalisaatio siivittää kasvuun
Palveluvientiin kannattaa panostaa, koska siinä yhdistyvät maamme vahvuudet ja lupaavat näkymät. Palveluviennin tärkein raaka-aine on kotimainen osaaminen. Palveluvientieuroista jää myös tavaravientiä enemmän arvonlisää Suomeen, koska palveluiden tuottamisessa ulkomaisia tuotantopanoksia tarvitaan vähän.
– Palvelukauppa on avain tulevaisuuteen korkeaan osaamiseen perustuvassa, avoimessa taloudessa. Sen merkitystä arvioitaessa tulisi tarkastella viennistä kotimaahan jäävää arvonlisää viennin bruttoarvon sijasta. Esimerkiksi öljyteollisuuden bruttoarvo on suuri, mutta vientieuroista jää vain pieni siivu Suomeen, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Tatu Rauhamäki tähdentää.
Digitalisaatio on tuonut globaalit markkinat kaikkien ulottuville. Esimerkiksi koulutus- tai terveydenhoitopalveluita voidaan jakaa digitaalisilta alustoilta. Palvelubisneksessä pienetkin yritykset voivat kilpailla isojen kanssa, koska kiinteiden kustannusten osuus on pienempi ja vientituotetta voi skaalata ennennäkemättömällä tavalla.
Paltan laajassa palvelualojen tutkimuksessa kävi ilmi, että mitä digimpi tuote, sitä kasvuhaluisempi ja kansainvälisempi yritys on.
Seuraavaksi viennin tukijärjestelmät tulee sopeuttaa globaalin palvelukaupan tarpeisiin.
– Nykyiset järjestelmät eivät tunnista palveluiden kasvavia markkinoita tai ylipäätään uusia palveluita. Digitaalisilla markkinoilla toimivia alustapalveluja pitää ensin oppia ymmärtämään, jotta niitä voi parhaiten tukea. Myös rahoituspalveluja tulee miettiä uusiksi, sillä palvelukaupan vakuudet ovat usein aineettomia, Rauhamäki sanoo.
Markkinasääntely jarruttaa kasvua
Kaupankäynnin esteet hidastavat globaalin palvelukaupan koko potentiaalin hyödyntämistä. Toisaalta kauppasodat ja protektionismi eivät vaikuta siihen samalla tavalla kuin tavarakauppaan.
Maailman kauppajärjestö WTO:n mukaan palvelukaupan markkinasääntely on tiukempaa kuin tavarakaupassa. EU:ssa palvelumarkkinoita pyritään pitkälti harmonisoimaan, mutta muualla näin ei välttämättä ole.
– EU:n ulkopuolista palvelukauppaa on vakautettu vuosikymmeniä, ja esimerkiksi asiantuntijapalveluita voi jo tarjota melko vapaasti. Toisaalta digipalveluiden sääntely kehittyy samaa tahtia palveluiden kehittymisen kanssa. Euroopan ulkopuolelle tähyävän kannattaakin verkostoitua alan muiden yritysten kanssa, jottei maakohtaisen sääntelyn selvittämiseen mene suhteettomasti aikaa, ulkoministeriön Kauppapolitiikan yksikön kaupallinen sihteeri Aino Friman vinkkaa.
Palveluvienti on suhteiden luomista
Käyttäjälähtöisen tuotesuunnittelun ja palvelumuotoilun toimisto Idean lähti alun alkaen isosti liikkeelle haastamaan alan kovimpia kansainvälisiä kilpailijoita. Ajatuksena oli yrityksen oman arvon kasvattaminen tuottamalla lisäarvoa muille.
– Halusimme tuoda designin mukaan teknologian muutokseen ja digitalisaatioon. Aloittaessamme palvelut tuotettiin Suomessa ja asiakkaat olivat Yhdysvalloissa. Nykyään olemme osa Cap Gemini -konsultointiyhtiötä, Helsingin Idean-studiota vetävä Mikko-Pekka Hanski kertoo.
Ideanin markkinat ovat globaalit mutta lokaalit. Palvelut muotoillaan lähellä asiakkaita, joihin lukeutuu sekä startupeja että maailman suurimpia yrityksiä. Verkostoon kuuluu 22 studiota Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa.
Hanskin vinkit palveluvientiä aloittelevalle yritykselle ovat selkeät.
– Kaikki peliin ja 100-prosenttinen läsnäolo prosessissa. Riskiä kohden pitää uskaltaa mennä. Paikan päällä tulee olla, koska kyllä ihmiset ostavat ihmisiltä. Toimitusjohtajamme osti aikoinaan pelkän menolipun markkinoille. Paluulippua mietittiin siinä vaiheessa, kun oli ensin ansaittu siihen rahat.
Tärkeintä ovat kuitenkin verkostot.
– Alussa kaikki isot keikat tulivat suositusten kautta. Kun on kummallinen nimi, outo aksentti ja eri valuutta, pitää tuntea ihmisiä. Me nimitimme hallitukseen jäsenen, jonka yhteyksillä pääsimme eteenpäin. Kaikki systeemin tuki kannattaa myös käyttää hyväksi, oli kyseessä sitten pääomasijoittaja, pankki tai Business Finland, Hanski muistuttaa.