Paula Lehtomäki sanoo metsäteollisuuden tuovan ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen
Metsä on Paula Lehtomäelle tärkeä, kuten se on hyvin monelle suomalaiselle. Tärkeä se on myös Suomen taloudelle.
Paula Lehtomäki on toiminut Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana puolitoista vuotta. Mitä metsä sinulle merkitsee?
– Se on monella tavalla sielunmaisema. Olen keskellä metsää kasvanut ja metsän reunassa asun tälläkin hetkellä. Se on myös virkistymisen paikka, jossa käyn ulkoilemassa.
Kuten Itä-Helsingissä, miltei Sipoossa, asuvalle Lehtomäelle, metsä on jokaiselle Suomessa asuvalle vähintäänkin nurkan takana ja herättää tunteita. Tekeekö se metsäteollisuuden edustajan toiminnan haastavammaksi?
– Tekee, mutta myöskin rikkaammaksi. On ammatillisesti inspiroivaa toimia alalla, joka on monella tavalla keskiössä, Lehtomäki sanoo.
Työn haastavuutta lisää sekin, että metsien käyttöön liittyvään keskusteluun sisältyy vahvoja vastakkainasetteluja.
– Se on harmillista. Me pyrimme omalta osaltamme osallistumaan ja ruokkimaan mahdollisimman laaja-alaista ja rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.
Suomi elää edelleen metsästä
Jos metsä on suomalaille tärkeä, sitä se on myös Suomen taloudelle. Tullin tilaston mukaan viime vuonna metsäteollisuuden osuus tavaraviennin arvosta oli lähes 16 prosenttia ja tuotteita vietiin 12,1 miljardilla eurolla.
Ala työllistää suoraan lähes 40 000 henkilöä, kun huomioidaan myös epäsuora vaikutus muilla toimialoilla, luku nousee yli 80 000. Metsäsektorin arvoketjun tuottama verokertymä oli vuonna 2021 lähes neljä miljardia euroa. Metsänomistajat saavat vuosittain 2-3 miljardia euroa puunmyyntituloja.
Metsäteollisuus tuo kansantalouteen mittavasti rahaa ja on mukana ylläpitämässä hyvinvointia. Silti näkemykset alan toiminnasta vaihtelevat jyrkästi.
Metsäteollisuus esitetään usein ilmastopahiksena, jonka hakkuumääriä osoitetaan, kun Suomi uhkaa jäädä ilmastotavoitteistaan. Paljon puhutaan myös tehometsätaloudesta ja sanotaan sen aiheuttavan luontokatoa.
Lehtomäen mukaan keskustelun henki riippuu voimakkaasti siitä, painotetaanko siinä ympäristövaikutuksia, kulttuurisia tai sosiaalisia näkökantoja vai taloutta.
– On selvä asia, että suomalaisella metsäluonnolla on merkittävä rooli ilmastokysymyksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Nämä isot kysymykset meidän pitää pystyä ratkaisemaan Suomen, Euroopan ja maailmanlaajuisella tasolla.
Hän näkee metsäteollisuuden tuovan ilmastohaasteeseen ratkaisuja, eikä suinkaan pahentavan.
– Yrityksille draiveri on juuri se, että mitä kaikkea me voimmekaan tehdä puupohjaisesta materiaalista tarjotaksemme vaihtoehtoja fossiilisille materiaaleille ja energialle. Se on inspiroivaa ja alaa eteenpäin vievää.
Tähän hänellä on myös näyttää lukuja. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laskelmien mukaan saavutetaan 16 miljoonan hiilidioksiditonnin vuotuinen globaali ilmastohyöty, kun yksin Suomessa valmisteluilla puupohjaisilla tuotteilla korvataan fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita.
Lehtomäki nostaa myös esiin, kuinka tutkimuksen mukaan talousmetsissäkin on viimeisen 30 vuoden aikana pystytty vahvistamaan monimuotoisuutta. Keinoina on esimerkiksi jättää hakkuissa enemmän säästö- ja lahopuita.
– Olemme sitoutuneet siihen, että me teemme koko ajan paremmin. Sillä tavalla voimme huolehtia myös ilmasto- ja monimuotoisuusulottuvuuksista talousmetsissä.
Tässä ei riitä, että Lehtomäki vakuuttaa asiasta Helsingin Snellmaninkadun toimistossa. Suomessa on yli 600 000 yksityistä metsänomistajaa, jotka ovat päätöksentekijöitä oman metsänsä osalta. Vuosittain tehdään yli 100 000 puukauppaa. Oikeat toimintamallit pitää saada koko toimitusketjuun aina korjuusta lähtien.
Lehtomäki sanoo, että metsäkeskustelussa nousee esiin usein se, että jokin alue on joko talousmetsäkäytössä tai suojelussa. Hänen mukaansa asiaa ei pitäisi nähdä näin mustavalkoisena.
– Suomessa iso osa pinta-alasta toivon mukaan jatkossakin on talousmetsäkäytössä. Meidän mielestämme avain on se, että talousmetsässä eli isossa massassa tehdään asioita paremmin niin, että se mahdollistaa myös vahvistuvan biodiversiteetin. Ja kun huolehditaan metsän kasvusta, sillä on myös parempi hiilinieluvaikutus. Suomessa istutetaan kolmesta neljään tainta jokaista kaadettua puuta kohti, ja puustonmäärä on kasvanut 1950-luvulta lähtien.
Mistä uutta kasvua?
Metsäteollisuus on ollut voimakkaassa murroksessa. Yllättävä markkinasokki iski, kun Venäjän hyökkäyssodan johdosta puun tuonti itärajan yli loppui. Tuotanto piti sopeuttaa pikavauhtia uuteen tilanteeseen. Pidempiaikainen trendi on ollut paperinkulutuksen voimakas väheneminen. Suomessakin on suljettu tehtaita, mikä on ollut monelle paikkakunnalle iso isku.
Samalla korkeamman jalostusasteen vienti on korvaantunut osittain sellulla ja kartongilla, kun Suomen talous huutaisi nimenomaan korkeamman jalostusasteiden tuotteiden viennin kasvattamista.
Täyttä ravia taivaalla
Paula Lehtomäki osallistui syksyllä 2003 ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä tasavallan presidentti Tarja Halosen johdolla tehtyyn Etelä-Amerikan vierailuun. Matkassa oli runsaslukuinen korkean tason bisnesseurue.
– Takaisin tullessa lentokoneessa ennen Suomen ilmatilaan saapumista seurueen saavutti tieto, että delgaation jäsenenä olleen Ponssen perustaja Einari Vidgrenin hevonen oli voittanut ravit Ruotsissa käydyissä isoissa kilpailuissa. Einarihan sitä tuuletteli ilahtuneena tietysti koko delegaatiolle. Jotain piti keksiä ja me sitten onnitteluksi lauloimme hänelle siinä lennolla ”Juokse sinä humma” -kappaleen, Lehtomäki muistelee.
Hän ei muista, osallistuiko presidentti laulamiseen.
– Kyllä hän ainakin hengessä oli mukana.
– Kartonki on euromääräisesti jo arvokkain tuote, eikä siitä voi sanoa, että se olisi matalan jalostusasteen tuote. Kyllä selluloosakin on jo aika pitkälle jalostettu tuote, Lehtomäki kommentoi.
Silti hänen mukaansa toimialalla on ymmärrys siitä, että raaka-aineesta pitää saada enemmän arvoa irti. Kehityshankkeiden lista on pitkä, siltä löytyy muun muassa nanoselluloosaa, biokemikaaleja, puupohjaisia tekstiilejä sekä ligniinipohjaisia tuotteita. Vuosien kuluttua nähdään, versooko jostain näistä merkittävää liiketoimintaa.
Markkinana koko maailma
Monen metsäyhtiön juuret ovat syvällä suomalaisessa maaperässä, mutta globaalilla markkinoilla toimivina niiden investointien kartta on avara. Lehtomäen tehtäviin kuuluu puhua suomalaisen investointiympäristön puolesta.
– Teollisuuden toimintaedellytyksistä tulee pitää huolta. Keskiössä on raaka-aineen ja energian saatavuus ja kohtuullinen hintataso sekä logistiikkaketjun toimivuus leimikolta satamaan ja sieltä seuraavaan satamaan. Tärkeitä ovat myös osaava työvoima ja verotukselliset asiat.
Vientiin metsäyhtiöiden tuotannosta menee tuoteryhmästä riippuen 60–97 prosenttia. Lehtomäki luonnehtii EU-lainsäädäntöä metsäteollisuudelle ”fataalin tärkeäksi”.
– Meillä ei Euroopassakaan saa katse olla omissa varpaissa. Meidän intressissä on, että Euroopan unioni turvaa aktiivisesti, että eurooppalaisilla yrityksillä on markkinoillepääsy ja tasaiset kilpailuedellytykset globaaleilla markkinoilla.
Metsäteollisuus ry. onkin vahvistanut EU-edunvalvontaansa. Sillä on toimipiste Brysselissä ja yhteistyötä eurooppalaisten verkostojen kanssa on lisätty. Myös Lehtomäki on ottanut ohjelmaansa vierailla eurooppalaisissa pääkaupungeissa.
– Pidämme sekä kotimaassa että Euroopassa esillä sitä, että kansainvälisen kaupan sääntöjen kehittämistä pitäisi jatkaa ja edetä sillä polulla, että myös Euroopassa toimiva globaalisti kilpaileva teollisuus pystyy toimimaan tasavertaisin toimintaedellytyksin.
Tärkeimmäksi tavoitteeksi tulevalle EU-kaudelle Lehtomäki nostaa hänen mukaansa lähes periaatetason kysymyksen.
– Tunnistetaan eurooppalainen uusiutuva raaka-aine ja sen kestävän hyödyntämisen mahdollisuudet sekä vihreän siirtymän vauhdittajana että eurooppalaisen omavaraisuuden vahvistajana.
Hänen mukaansa viime vuosina EU:ssa keskiössä ovat olleet ilmastoasiat ja luonnon monimuotoisuus, ja myös metsäkysymyksiä on katsottu näistä näkökulmista.
– Ne ovat äärimmäisen tärkeitä politiikkalohkoja, mutta metsäpohjaisen biotalouden näkökulma on ollut vähemmällä huomiolla. Jatkossa tasapainoisempi katsontakanta pitäisi konkretisoitua myös lainsäädännössä.
Kamppailu pakkausdirektiivistä
Yksi kevään EU-päätöksistä oli asetus, jolla pyritään lisäämään pakkausmateriaalien uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettävyyttä. Kaikkia käsittelyprosessin aikana tehdyt muutokset eivät miellyttäneet. Suomalainen parlamentin jäsen kritisoi kuinka ”Ilmeisesti lobbarit olivat päässeet vaikuttamaan”.
Tämän kuultuaan Paula Lehtomäki tuntuu ottavan kierroksia.
– Rinta rottingilla myönnän, että me olemme tehneet valtavasti työtä pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin kanssa. Se on nyt huomattavasti parempi kuin mitä se oli alun perin, Lehtomäki sanoo painokkaasti.
– Mediassa on loistanut poissaolollaan se, että ne uudelleen käytettävät pakkaukset ovat kaukomailla tehtyjä kovaa muovia, fossiilimuovia. Meillä on mielestämme ollut aito, oikea ja hyvä syy ajaa kierrätettävien uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvien kuitupakkausten huomiointia. Olemme koko ajan ajatelleet, että se on myös ympäristön kannalta kestävää. Ettei avata ovia apposelleen fossiiliselle muovin käytön lisäämiselle. Semminkin, kun niiden uudelleenkäyttö vaatii myös pesua, kuljettamista, energiaa ja vettä.
Toisella puolella pöytää
Paula Lehtomäen meriittilista on mittava, hän on ehtinyt kerryttää kokemusta muun muassa kansanedustajan, ministerin ja valtiosihteerin tehtävistä. Ennen nykyistä tehtäväänsä, hän oli Tanskassa Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerinä, joten yhteiskunnan toimintamekanismit ovat hänelle perin pohjin tuttuja.
Kävivätkö aiemmin lobbarit rasittamaan oman agendansa tyrkyttämisellä?
– Pari sellaista kokemusta on jäänyt mieleen sieltä pöydän toiselta puolelta, että on pystynyt niitä myös tässä organisaatiossa jakamaan. Ne ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ei kannata tehdä, Paula Lehtomäki hymähtää.
Valtaosin siis hyviä kokemuksia?
– Kyllä. Edunvalvojathan ovat omalla sektorillaan aikamoisia asiantuntijoita. Päätöksenteossa myös aktiivisesti haetaan edunvalvontasektoreiden näkemystä. Sieltä tulee näkökulmia ja faktatietoa, joka auttaa poliittista päätöksentekoa.
Lehtomäki näkeekin, että metsäteollisuus voi EU-päätöksenteossa auttaa valtiovaltaa joidenkin tavoitteiden eteenpäinviemisessä.
– Meillä on omalla teollisuudenalalla verkostot, joita voi hyödyntää.
Ehdotus kuulostaa taitavalta vaikuttamiselta.
