5.6.2014 Yritykset

Pelikenttänä maailma

Oululainen ohjelmistotalo ZEF ei ole perinteinen startup-yritys monessakaan mielessä. Sen ensimmäinen johdon käyttöön tarkoitettu, nettipohjainen kyselytyökalu päätyi lisenssimyyntiin jo vuonna 1997. Itse yritys perustettiin vuonna 2001 nimellä Crestwell. Kaksi vuotta myöhemmin Crestwellistä kuoriutui ZEF Solutions Oy, joka ryhtyi myymään yrityksen tuotteita aikaisempaa järjestelmällisemmin. Samalla tuotekehityksen panostukset kasvoivat.

– Koko homman perusajatuksena on auttaa ihmisiä päätöksenteossa, kuvailee toimitusjohtaja Jaakko Alasaarela yhtiön liiketoimintaideaa.

Suomessa tärkeä pelinavaus oli MTV3:n kanssa vuonna 2005 alkanut yhteistyö vaalikoneen kehittämiseksi seuraaviin presidentinvaaleihin. Tuloksena syntyi Suomen suosituin vaalikone, jota on hyödynnetty useina peräkkäisinä vuosina. ZEFin kansainväliset kumppanuudet ottivat tuulta alleen keväällä 2012. Tuolloin oululaisyritys solmi sopimuksen qatarilaisen televisioyhtiö Al-Jazeeran kanssa. Tehtävänä oli tehdä vaalikone sekä Egyptin että Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin. Jatkoa on luvassa, sillä ZEF toimittaa tulevaisuudessa Al-Jazeeralle kaikkien Lähi-idän kriisialueiden vaalikoneet.

– Tällä tavalla osallistumme demokratian ja läpinäkyvyyden viemiseen maailmalle, Alasaarela toteaa.

Kolmas yritys Amerikkaan

Monesta startupista poiketen ZEF on toiminut alusta asti tulorahoituksen varassa. Pelimerkkien vähyys on näkynyt suurilla Amerikan-markkinoilla, missä ZEF on yrittänyt läpimurtoa vuosina 2007 ja 2009. Ensimmäiselle kierrokselle lähdettiin kouluille suunnatulla arviointikoneella.

– Toisella kerralla päädyimme markkinoimaan 300 000 euron budjetilla yksinkertaista nettikyselyä. Samoihin aikoihin Amerikassa aloitti toimintansa Polldaddy, joka nosti 20 miljoonaa dollaria riski­rahaa. Sen takana olivat muun muassa paikalliset isot mediatalot, Alasaarela toteaa.

Oppirahoista huolimatta ZEF on päässyt kiinni menestyksen kantaan. Se on onnistunut
myymään vaalikoneensa muun muassa BBC:lle, CNN:lle, Reutersille, Foxille sekä NBC:lle. Yrityksen pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää maailman suosituimmat netti­vertailusovellukset. Suunnitelmissa on myös uusi maihinnousu Amerikkaan, tällä kertaa ulkopuolisten rahoittajien voimin.

– Meillä on briljantti liikeidea ja osaavat tekijät. Niiden voimin olemme pystyneet ratkomaan kaikki ongelmat. Näin tulee olemaan myös jatkossa, vakuuttaa Alasaarela.
Kaupanesteisiin yritys ei ole vielä Alasaarelan mukaan törmännyt. Niiden varalle on jo kuitenkin olemassa suunnitelma.

– Jos EU:n USA:n-vapaakaupasta tulee esteitä, perustamme Yhdysvaltoihin yhtiön ja palvelemme paikalliset asiakkaat sen kautta, Alasaarela toteaa.

ZEF hakee vauhtia alan tapahtumista, kuten viime marraskuussa Marokossa järjestetystä News Xchange -tapahtumasta, johon osallistui satoja kansainvälisiä mediataloja. Tilaisuuden päällekkäisyys kotimaan Slushin kanssa kuitenkin harmittaa Alasaarelaa.

– Slush on kasvanut suureksi ja merkittäväksi tapahtumaksi, jossa haluamme ehdottomasti olla mukana. Sieltä saa sijoittaja­kontaktien lisäksi ideoita ja intohimoa tuleviin haasteisiin.

Designia diabeteksen seurantaan

Terveydenhoidon teknologiaa ja välineitä kehittävä Mendor perustettiin vuonna 2006 viiden helsinkiläisen yliopisto-opiskelijan voimin. Ensimmäinen tuoteidea syntyi yhden perustajajäsenen omakohtaisesta kosketus­pinnasta ykköstyypin diabetekseen.

– Hänen mielestään verensokerin mittauksessa käytettävien laitteiden design ja toiminnallisuus olivat vanhaa perua. Suurina Apple-faneina halusimme tuoda markkinoille sekä käyttävyydeltään että designiltaan paremman tuotteen, kertoo Mendorin toimitusjohtaja Kristian Ranta.

Verensokerimittareiden iPhoneksi kutsuttu Mendor Discreet lanseerattiin maailman­markkinoille vuonna 2010. Taskukokoisen all-in-one-laitteen rinnalle kehitettiin myös internet-pohjainen Mendor Balance -ohjelmisto, joka ohjaa diabeetikkoja tavoitteellisten mittausten tekemiseen. Pilvipalveluun tallennettavien mittaustulosten avulla esimerkiksi lääkäri tai hoitajat voivat tehdä perusteltuja muutoksia diabeetikon omaan hoito-ohjelmaan.

– Mendor Discreet on tällä hetkellä myynnissä Euroopassa. Alkuvuodesta starttaamme sen kanssa Aasian-markkinoilla, paljastaa Ranta.

Yhdysvaltoihin Mendor ei ainakaan vielä  ole aikeissa tehdä kauppaa.

Laadunvalvonta ja lupaprosessit työllistävät

Alun perin Keksintösäätiön ja Tekesin rahoittama toiminta on kasvanut uusien sijoittajien mukaantulon myötä. Mendorin saavuttama 16 miljoonan euron pääomapotti kuulostaa suurelta, mutta tiukasti säännelty diagnostiikka ja lääketeknologia vaativat normaalia suurempia panostuksia. Potilasturvallisuuden takia toimintaan kohdistuu tiukkoja laatuvaatimuksia, joiden toteutumista seurataan kaksi kertaa vuodessa tehtävillä ulkoisilla auditoinneilla. Mendorin 45 työntekijästä keskimäärin seitsemän työskentelee laatuasioiden ja reguloinnin parissa.

– Monilla alan kansainvälisillä yrityksillä on käytettävissään paremmat resurssit. Me olemme onnistuneet kompensoimaan sen vajeen suomalaisella sisulla, sanoo Ranta.

Kansainvälistymisen haastavuutta lisää eri mantereilla käytössä olevat lupakäytännöt. Euroopassa riittää CE-merkintä, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin on puolestaan hankittava paikallisten viranomaisten hyväksynnät. Lupaprosessit tuottavat lisätyötä, mutta niissä pystytään kuitenkin hyödyntämään Mendorin olemassa olevaa laatujärjestelmää. Kaikkien vaatimusten täyttäminen kannattaa, sillä pitkässä juoksussa sillä saavutetaan suurilla markkinoilla arvokasta kilpailuetua. Laitteiden lisäksi Mendor aikoo panostaa jatkossa ohjelmistopohjaisten tuotteiden jalostamiseen.

– Uskomme, että omahoito menee entistä enemmän pilveen ja erilaisiin sähköisiin järjestelmiin. Uudenlaista hoitoa pystytään suunnittelemaan tuloksellisesti käyttäjän henkilökohtaisen datan pohjalta. Tämä puolestaan mahdollistaa kokonaan uusia liiketoimintamalleja, arvioi Ranta.

Pitkän linjan peliosaamista

Suomalainen pelifirma Grand Cru nousi otsikoihin viime kesänä ilmoitettuaan uudesta 8,5 miljoonan euron rahoituksesta. Aloittelevan peliyrityksen menestys kertoo sijoittajien suuresta kiinnostuksesta, joka johtuu yrityksen taustavaikuttajista. Monella heistä on vahvoja näyttöjä pelialalta. Kuusi on toiminut mobiilipelifirma Mr. Goodlivingissä, joka myytiin vuonna 2005 Yhdysvaltoihin. Yksi on puolestaan tullut Habbo-hotellin kehittäneen Sulakkeen riveistä.

– Mr. Goodlivingin uusi omistaja RealNetworks lopetti mobiilipelien tekemisen vuonna 2011. Osa silloisista työntekijöistä lähti töihin Rovioon ja Supercelliin. Osa ryhtyi perustamaan Grand Cruta, kertoo yhtiön talousjohtaja Celine Pasula.

Grand Crun ensimmäinen kansainvälinen pelijulkaisu antaa odottaa itseään, sillä kunnianhimoisen joukon tavoitteena on luoda Angry Birdsin ja Clash of Clansin kaltainen hittituote. Toiminnan lähtökohtana on tuoda iPadille kokonaan uusi pelikokemus, ei parannella muiden keksimiä ideoita.

– Haluamme panostaa laatuun sekä hyödyntää Applen matkapuhelimien ja tablettien suoritus­kykyä. Pyrimme tarjoamaan aidon 3D-pelimaailman, jossa pelaajat pääsevät luomaan omaa sisältöään, raottaa Pasula salaisuuden verhoa.

Maine kiirii sijoittajien korviin

Grand Cru on onnistunut hankkimaan taakseen pelifirmoihin erikoistuneita ulkomaisia sijoittajia. Joukosta löytyy muun muassa Qualcomn Ventures sekä ranskalainen Indinvest Partners. Sijoittajien löytymistä on helpottanut Suomen kova maine pelimaana, jota ovat rakentaneet Remedyn, Rovion ja Supercellin menestystarinat. Suomi koetaan myös turvallisena sijoituskohteena, jossa yhteiskunta tukee yrittämistä.

– Peliala nähdään vakavasti otettavana bisneksenä, jonka avulla pystyy tekemään voittoa. Siitä syystä sijoittajat ovat ajoissa liikkeillä startuppien kanssa. Jokainen haluaa päästä kiinni seuraavaan menestystarinaan, sanoo Pasula.

Positiivista on ollut se, että Grand Crun ei ole tarvinnut lähteä ulkomaille hakemaan kehitys­rahaa. Sijoittajat ovat löytäneet yrityksen hyvin, mikä johtuu osaltaan Slush-tapahtuman tuomasta kansainvälisestä vetovoimasta. Peliyrittäjän ei ole tarvinnut perustella sijoittajille, miksi toimintaa pyöritetään Suomesta käsin.

– Pelialalla toimivat ihmiset ovat kansainvälistä porukkaa. Siksi osaavaa työvoimaa on helppo saada muuttamaan Suomeen työn perässä. Sitä ei nähdä minkäänlaisena ongelmana, Pasula toteaa.