Persianlahden hetki
Käännekohta, joka tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita.
Presidentti Donald Trump teki toukokuussa 2025 toisen presidenttikautensa ensimmäisen ulkomaanvierailun Persianlahdelle. Vierailukohteina olivat Saudi-Arabia, Qatar ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Matka tehtiin ennen kuin Trump ehti vierailla perinteisempien liittolaisten luona Euroopassa tai Israelissa, jota on pidetty Yhdysvaltain läheisimpänä kumppanina Lähi-idässä.
Vierailu oli merkittävä paitsi kohteidensa myös ulkopoliittisen viestinsä vuoksi: Trumpin hallinto painottaa ulkopolitiikassaan taloudellisia etuja ja strategisia liittoumia perinteisen moraalisen johtajuuden sijaan.
Matka osoitti Yhdysvaltojen luottavan yhä enemmän kolmen Persianlahden valtion kasvavaan kansainväliseen rooliin. Alueen maat ovat murroksessa, jossa perinteiset valtarakenteet, identiteetit ja geopoliittiset asetelmat ovat uudelleenarvioinnin kohteena.
Tätä kehitystä kuvaa käsite ”Persianlahden hetki” (The Gulf Moment), jolla viitataan tilanteeseen, jossa alueen valtiot ja globaalit toimijat pyrkivät purkamaan pitkäaikaisia jännitteitä, monipuolistamaan talouttaan ja rakentamaan kestävämpää yhteistyötä.
Kyseessä on käännekohta, joka tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Persianlahti voi siirtyä kohti vakaampaa tulevaisuutta, vaikka konfliktit ja valtakamppailut voivat yhä uhata kehitystä. Trumpin matka osoitti, että Yhdysvallat voi tukea vakautta, mutta samalla painostaa alueen maita mukauttamaan tavoitteitaan omiin strategisiin intresseihinsä.
Kauppasopimusten mittakaava oikeuttaa kutsumaan niitä historiallisiksi.
Vierailun aikana solmitut laajat kauppa- ja investointisopimukset nousivat päähuomion kohteeksi ja jättivät muut ulottuvuudet taka-alalle. Sopimusten mittakaava oikeuttaa kutsumaan niitä historiallisiksi. Ne kattavat teknologian, tekoälyn ja Persianlahden maiden investoinnit Yhdysvaltojen talouden tulevaisuuden aloille.
Tulokset kertovat paitsi suhteiden syvenemisestä myös Persianlahden maiden kunnianhimoisista kehitystavoitteista. Niitä edistetään kasvavan kaupankäynnin lisäksi investointien ja teknologiansiirron kautta. Yhteistyö laajenee öljyn ja kaasun ulkopuolelle: teknologiaan, matkailuun, terveydenhuoltoon ja finanssipalveluihin. Myös koulutus- ja tutkimusyhteistyön toivotaan tukevan työvoiman uudelleenkoulutusta ja innovaatioita – avaintekijöitä alueen talouksien monipuolistamisessa.
Trumpin sopimukset kasvattavat alueen kokonaiskysyntää lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ja luovat mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Kysyntä kasvaa erityisesti suomalaiselle teknologialle ja osaamiselle puolustuksessa, puhtaassa energiassa, mineraalisektorilla ja älyinfrastruktuurissa. Yhdysvaltalaisyritykset toimivat alueella päätoimittajina, mutta suomalaisyritykset voivat kilpailukykyisinä päästä mukaan toimitusketjuihin ja yhteishankkeisiin teknologiapartnereina. Parhaassa tapauksessa alueen talousuudistukset ja laajeneva yhteistyö vakauttavat ympäristöä ja avaavat uusia mahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla.
