– Olen todella kyllästynyt siihen, että kun puhutaan Ruandasta, kaikki muistavat vain kansanmurhan. On aika ymmärtää, että maa on muuttunut.
Näin sanoo Elisabeth Berabose, vajaa kolmekymppinen ruandalainen. Berabose varttui Belgiassa, mutta muutti toissa vuonna takaisin Ruandan pääkaupunkiin Kigaliin ja perusti sinne vaatealan startup-yrityksen.
Barebosea Ruandaan houkuttelivat paitsi halu tutustua toiseen kotikulttuuriin, myös maine, jonka maa on saanut kansainvälisesti.
Keski-Afrikassa sijaitsevan Ruandan pieni talous on yksi mantereen nopeimmin kasvavista. Monilla muillakin mittareilla maa pärjää: rikollisuutta ja korruptiota on verrattain vähän, ja esimerkiksi terveydenhuolto on kehittynyt nopeasti.
– Ruanda haluaa houkutella ihmisiä ulkomailta tänne tekemään bisnestä. Täällä on hyvät olosuhteet pilotoida ideaani eli kokeilla, miten se lähtee toimimaan, Berabose sanoo.
Berabosen yritys on muotitalo, joka tekee pieniä vaatemallistoja luonnonmateriaaleista sekä mittatilausvaatteita. Vaatteet tehdään ja värjätään luonnonväreillä Ruandassa. Yritys hakee vauhtia teknologiasta: verkkokaupassa asiakas voi mallintaa ostoksiaan ja sovittaa vaatteita.
Berabose asuu Kigalin ja Brysselin välillä, ja vaikka yritystoiminta hakee vasta muotoaan, hän suunnittelee jo toiminnan laajentamista Eurooppaan.
– Moni täältä lähteneiden ruandalaisten lapsi on palannut Ruandaan. Haluan olla osana tätä nopeaa ja kiinnostavaa kehitystä, hän sanoo.
Kigali mantereen startup-keskittymien joukkoon?
Berabose on tullut iltapäiväksi Kigalin keskustassa sijaitsevan startup-yhteisö Norrskenin tiloihin. Hän osallistuu työpajaan, jossa eri alojen yrittäjät saavat mentorointia kokeneemmiltaan.
Mukana oleva Irene Masezerano kertoo, että vaikka hän tietää paljon viljelystä, Norrskenilla hän on saanut mahdollisuuden kehittää ideastaan tuottavamman ja kirkastaa ajatustaan siitä, miten se voi erota muista.
Hänen yrityksensä tuottaa automatisoituja, vertikaalisia viljelyjärjestelmiä, jotka sallivat ruuantuotannon useissa kerroksissa, kontrolloiduissa olosuhteissa.
– Olemme saaneet myytyä näitä viime aikoina jo moneen alueeni kouluun, hän iloitsee.
Ruotsalainen Norrsken on startup-säätiö ja vaikuttavuuskiihdyttämö yrityksille, jotka ratkovat yhteiskunnallisia pulmia. Sen takana on Niklas Adalberth, joka tunnetaan esimerkiksi maksupalvelu Klarnan perustajana.
Norrsken avasi Afrikan-toimipisteensä Kigaliin vuonna 2022. Keskelle kaupunkia, vanhan belgialaisen koulun paikalle rakennettiin näyttävät tilat, joissa majaa pitää jo parisataa startup-yritystä.
Sijoitus oli noin 18 miljoonan euron arvoinen. Säätiössä uskotaan vakaavasti Ruandan potentiaaliin: siihen, että suotuisat olosuhteet voivat tehdä maasta merkittävän ponnahdusalustan yrittäjyydelle.
– Kigalissa on potentiaalia kehittyä yhdeksi Afrikan johtavista teknologia- ja startup-keskittymistä, arvelee Norrskenin viestintäjohtaja ja varatoimitusjohtaja Daniel Goldberg.
Mutta miksi juuri Ruanda kiinnostaa?
– Ruandassa on panostettu infrastruktuuriin, eli täällä on toimivat netti- ja liikenneyhteydet, ja maa on valittu useita kertoja Afrikan parhaimmistoon, mitä tulee yritystoiminnan helppouteen, hän listaa.
Goldbergin mukaan Kigali kiinnosti myös siksi, että startup-yhteisö oli vielä kehittymättömämpi kuin esimerkiksi Nigerian pääkaupungissa Lagosissa tai Kenian Nairobissa. Vaikutuksemme voi olla täällä suurempi kuin paikoissa, joissa ekosysteemi on jo ennestään iso ja toimiva, hän sanoo.
Reilun 13 miljoonan asukkaan Ruandan on vaikea kilpailla volyymissa mantereen jättiläisten kanssa. Ideana on luoda hyvä yrityslaboratorio, jonka olosuhteet houkuttelevat kokeilemaan toimintaa ja mahdollisesti laajentamaan sitä muualle.
Ruandan hallinto tukee tätä: yrityksen perustamisesta on tehty nopeaa, helppoa ja läpinäkyvää.
– Halusimme luoda Kigaliin paikan, joka toimii keskuspaikkana paikalliselle startup-yhteisölle ja houkuttelee huomiota sijoittajilta sekä yhtiöiltä, jotka ovat kiinnostuneita Itä-Afrikasta, summaa Goldberg.
Lupaava alku
Ruotsalaisten idea näyttäisi toimivan. Vuoden 2023 ensimmäisen puolikkaan aikana Norrskenin Kigalissa toimivat yritykset keräsivät pääomasijoittajilta lähes 25 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria rahoitusta, kertoo Goldberg.
Vaikka summat ovat vielä verrattain pieniä, kasvu on suurta.
– Vertailun vuoksi kerrottakoon, että koko Ruandan startup-ekosysteemi keräsi vuonna 2021 rahoitusta kymmenisen miljoonaa dollaria, sanoo Goldberg.
Monet Norrskenin jäsenyritykset ottavat Kigalissa vasta ensimmäisiä askeliaan, mutta vajaassa kahdessa vuodessa paikasta on noussut jo lupaaviakin tapauksia.
Esimerkiksi terveysteknologia-alalla toimiva Eden Care on ensimmäinen ruandalainen startup-yritys, joka hyväksyttiin hiljattain yhdysvaltalaiseen Y Combinator -kiihdyttämöohjelmaan. Ohjelmasta ovat aiemmin ponnistaneet esimerkiksi majoituspalvelu Airbnb ja rahoituspalvelu Stripe.
Kigalista on tullut myös suosittu kansainvälinen kokouspaikka. Suomessakin se kiinnostaa: itsenäisyyden juhlarahasto Sitra järjesti kansainvälisten kumppaneidensa kanssa vuotuisen maailman kiertotalousfoorumin kaupungissa vuonna 2022.
On selvää, että Ruanda on tullut pitkälle siitä ajasta, kun kahden kansanryhmän, hutujen ja tutsien välinen vihanpito purkautui verilöylyksi maassa keväällä 1994. Sadan päivän aikana tapettiin silloin noin 800 000 ihmistä.
Nyt Kigalissa saa kävellä asfaltoiduilla ja valaistuilla kaduilla, joiden valkoiset suojatiet näyttävät edellisviikolla maalatuilta. Kaikkialla on siistiä, ja mobiiliverkko toimii tehokkaasti.
Puitteet ovat oikeat siihen, mitä Ruanda haluaa viestiä ulospäin: Afrikan menestystarinaa.
Valttina vakaus
Kehitystä on seurannut läheltä suomalainen Jani Moliis, joka toimi maan presidentin Paul Kagamen talousneuvonantajana ja asui Kigalissa vuosina 2016-2019. Nykyisin hän työskentelee JBJ-nimisen säätiön strategiajohtajana.
Moliisin mukaan yksi Ruandan avainvaltti ulkomaisen pääoman houkuttelemisessa on sen vakaus. Monissa naapurimaissa on konfliktia ja levottomuutta, Ruandassa taas rauhallista.
Kigalissa huomio kiinnittyy aseistettujen sotilaiden suureen määrään.
– Se voi vaikuttaa suomalaiseen makuun jopa kummalta, mutta suuressa osassa muuta maailmaa se on merkki siitä, että turvallisuus otetaan vakavasti, Moliis sanoo.
Moliisin mukaan Ruandan talouskasvua on vauhdittanut määrätietoinen valtiojohtoinen teollisuuspolitiikka. Kun tietää, millaisesta taustasta Ruanda 30 vuotta sitten lähti, linjan ymmärtää, hän sanoo.
– Näen tässä vahvan analogian siihen, miten Suomessa rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen taloutta. Vetoyrityksiä, jotka rakentavat taloudellista pohjaa ja hakevat vientituloja.
Ruandan viennissä vetävät mineraalit sekä kahvin ja teen tuotanto. Viime vuosina turismiala on kasvattanut osuuttaan reilusti.
Kriitikoiden mukaan Ruandan kehitystä varjostavat ihmisoikeusloukkaukset. Moliis ei kiistä ongelmia.
– En ole sanomassa, että Ruanda on sananvapauden majakka, mutta tässäkin suhteessa ollaan menossa parempaan suuntaan. Ei minulle tullut koskaan sellaista oloa, että ihmiset päivittäisissä keskusteluissa pelkäisivät sanoa mielipiteitään, hän sanoo.
Kaiken kaikkiaan Ruanda on innostavalla tiellä, Moliis kehaisee.
– Näen siellä paljon hyvää tahtoa ja halua mennä eteenpäin. Ja se fiksujen, innokkaiden nuorten ihmisten määrä on hämmästyttävä, hän sanoo.