Suomen viennin arvo Pohjois-Afrikkaan on miljardi euroa, toinenkin olisi tarjolla.

Pohjois-Afrikka löytyy monen suomalais­yrityksenkin kartalta, mutta lähempää katsottuna kyseessä ei toki ole yhtenäinen alue, valtioiden järjestelmät ja poliittiset olosuhteet eroavat toisistaan. Silti yhteinen, tärkeä nimittäjä löytyy: maat muodostavat EU:n eteläisen naapuruusalueen, jota unioni tukee mittavasti.
– Suomen yritysten päämarkkinat ovat yhä EU:n sisämarkkinoilla. Samalla tarjonnalla voisi hyvin ylittää Välimeren, suuri kysyntä on aivan lähellä, toteaa kaupallinen neuvos Antti Loikas ulkoministeriöstä.
Vaikka Pohjois-Afrikan yhteydessä usein puhutaan lähdöstä ”uusille markkinoille”, on alue Suomelle perinteinen markkina-alue.
– Suomelle alue on ollut metsäteollisuuden, erityisesti sahateollisuuden markkina. Siellä on oltu jo itsenäisyyden alkuajoista lähtien, Loikas muistuttaa.Nykyisin viennin arvo on noin miljardi euroa ja sen muodostavat Suomelle perinteiset tavarat. Viennin haasteena on yksipuolisuus.
– Meillä olisi mahdollisuus monipuolistaa vientiämme, alueella voisi olla hyvinkin toinen miljardi tarjolla mutta ennemminkin teknologian, cleantechin, koneiden ja laitteiden sekä ympäristöteknologian alalla, Loikas sanoo.

Euroopan naapurit

Myös EU-rahoituksen ja sopimusten tilanne vaihtelee alueen eri maissa. EU on kuitenkin alueen maille korvaamaton kumppani, esimerkiksi 70 prosenttia Tunisian ja 59 prosenttia Algerian viennistä suuntautuu EU-alueelle. Suomalaisten yritysten ykkösmarkkina alueella on jo pitkään ollut Egypti. Sen kylkeen on kirinyt viime vuosina Marokko.
– Taloudella menee hyvin ja maa avautuu myös muualle Afrikkaan päin. Casablancasta on kehkeytymässä varsinainen hub startup-yrityksille. Marokossa otetaan huomioon vahvasti myös ilmastokysymykset ja panostetaan uusiutuvaan energiaan, kuvailee Pohjoisen Afrikan yksikön päällikkö Ann-Christine Krank ulkoministeriöstä.

Sisämarkkinoilta ulkomaankauppaan

Kasvun huumassa on silti muistettava, että kyse on kehittyvistä markkinoista.
– Kotiläksyt on tehtävä hyvin. Alueen maihin lähdettäessä poistutaan EU:n yhteisen lainsäädännön piiristä. Monet asiat, jotka EU-sisämarkkinoilla eivät vaadi huomioon ottamista, ovatkin arkipäivää. Yritys on siellä eri tavalla yksin ja riskikartoitukset on hyvä olla kunnossa, Loikas muistuttaa.
Rahoitusta on mahdollista saada myös kansainvälisten laitosten tarjouskilpailuista. Tämä auttaa kattamaan osan riskeistä.
– Rohkaisemme yrityksiä tutkiskelemaan ja tekemään kansainvälisen hankintaprosessin. Sitten se olisi kerran tehty ja opittu ja voisi hakea uudestaankin, Loikas toteaa.
Hän haluaa myös tähdentää, että vaikka aluetta voi luonnehtia kehittyväksi, sillä on monia vahvuuksia.
– Alueella on korkea, vanha sivilisaatio. Ei meidän tarvitse opettaa kaupantekoa tai teknologiaa ja matematiikkaa. Ennemminkin on etsittävä kumppaneita, niin kaupallisia kuin yhteiskunnallisiakin.

Vienti Pohjois-Afrikkaan on kasvussa 

  • Vuonna 2018 viennin arvo Pohjois-Afrikkaan oli 987 MEUR, kasvua 42 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
  • Alueelle suuntautuvan viennin osuus koko Suomen viennistä on 1,55 %. 
  • Tuonti alueelta 83,7 MEUR, kasvua 24 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Lotta Nuotio

Ingimage

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>15.06.2020

Luetuimmat