Ponssen menestysresepti

Suomen maineikkaimmat yritykset ovat Luottamus & Maine -tutkimuksen mukaan Kone ja Supercell, mutta kolmanneksi arvostetuin yritys löytyy vajaan 4 000 asukkaan maalaispitäjästä Ylä-Savosta.

Metsäkoneita valmistava Ponsse on ponnistanut Vieremältä kansainvälisille markkinoille tavalla, joka hakee vertaistaan Suomen teollisessa historiassa. Viidessä vuosikymmenessä vekselivetoisesta kyläpajasta on tullut yksi toimialansa johtavista ja innovatiivisimmista yrityksistä maailmassa.

– Kaikki lähtee siitä, että yrityksen tuotteen tulee olla maailman huippua. Sen jälkeen voidaan lähteä rakentamaan sen ympärille palvelua, joka on mahdollisimman lähellä asiakasta, Ponssen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén tiivistää yrityksensä menestysreseptin.

Vientimarkkinoilla 15 vuoden tähtäin

Ponsse on ollut pörssissä vuodesta 1995 lähtien, mutta yritys henkilöityy vahvasti Vidgrénin perheeseen. Yrityksen perusti vuonna 1970 Juhan isä Einari Vidgrén, joka oli metsäurakoitsijana tyytymätön tarjolla oleviin laitteisiin ja halusi kehittää itse paremman.

– Ponssen kansainvälistyminen alkoi jo vuonna 1974, kun Einari lähti Saksaan korjaamaan myrskytuhoja omalla metsäkoneellaan, Juha Vidgrén muistelee.

Vaatimattomasta alusta Ponsse lähti kasvuun, jonka turvaamiseksi Einari Vidgrén myi yrityksensä pääomasijoittajille vuonna 1988. Viisi vuotta myöhemmin hän tuli katumapäälle ja osti Ponssen takaisin.

– Sen jälkeen tapahtui varsinainen lähtölaukaus kansainvälistymiseen, Juha Vidgrén sanoo.

Vuonna 1994 Ponsse perusti ensimmäisen tytäryhtiön Ruotsiin. Seuraavaksi oli vuorossa etabloituminen Yhdysvaltoihin, Ranskaan ja Iso-Britanniaan.

– Suurin haaste oli löytää oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin ja valaa uskoa ensimmäisiin asiakkaisiin. Einarilla oli tapana verrata metsäalaa lapsen kasvattamiseen. Tulokset alkavat näkyä vientimarkkinoilla vasta 15 vuoden kuluttua. Uskallus ja usko omaan tuotteeseen on oltava kova, Juha Vidgrén sanoo.

Hän huomauttaa, että Ponssekin on maksanut oppirahoja vierailla markkinoilla.

– Esimerkiksi 1990-luvun alkupuolella perustimme tytäryhtiön Atlantaan. Kesti toista vuotta tajuta, että parhaat mahdollisuutemme Yhdysvalloissa ovatkin suurten järvien alueella.

Kehitystyö tuotti metsien mersun

Ponsse on keskittynyt niin sanottuun tavaralajimenetelmään perustuviin metsäkoneisiin. Siinä puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan sopiviksi puutavaralajeiksi jo metsässä. Tehokas menetelmä tuottaa mittatarkkaa ja laadukasta puutavaraa.

Se on myös ympäristöystävällinen tapa korjata puuta. Kumipyöräiset metsäkoneet rasittavat mahdollisimman vähän maaperää, ja hakkuutähteet jäävät lannoitteeksi metsään.

Tuotekehitys ja uusien ratkaisujen käyttöönotto ennen kilpailijoita ovat aina olleet Ponssen tavaramerkkejä. Vuosituhannen vaihteessa yhtiö uudisti koko mallistonsa perusteellisesti ja esitteli muun muassa digitaalisen ohjausjärjestelmän metsäkoneissa, joissa käytettiin Mercedes-Benzin moottoreita. Sanavalmiit savolaiset ristivät uutuustuotteen heti ”metsien mersuksi”.

Täyspysähdyksestä uuteen nousuun

Nousujohteinen kehitys katkesi kuitenkin vuoden 2008 finanssikriisin jälkimaininkeihin. Ponssen myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén kuvailee myynnin sakkaamista niin koti- kuin vientimarkkinoillakin täydelliseksi pysähdykseksi.

– Kun vuonna 2009 lähdimme kesälomille, meillä oli tilauksessa vain seitsemän metsäkonetta. Tuotantokapasiteetti oli viisi konetta päivässä. Meillä ei ollut aavistustakaan, kuinka pitkäksi täysstoppi venyisi, Jarmo Vidgrén sanoo.

Ponssessa ei kuitenkaan lannistuttu, vaan Vieremällä ryhdyttiin kehittämään entistä pontevimmin uusia konemalleja ja hiomaan palvelumalleja.

Yhtiö laskee, että vuoden 2010 jälkeen se on investoinut tutkimukseen ja tuotekehitykseen yli 67 miljoonaa euroa.

– Tuotekehitys on haluttu pitää omissa käsissä, jotta markkinoiden tarpeisiin pystytään vastaamaan nopeasti, Jarmo Vidgrén toteaa.

Asiakas arvostaa tunnettua omistajaa

Seuraava iso käänne yrityksessä koettiin, kun Einari Vidgrén menehtyi sairauskohtaukseen vuonna 2010. Avainhenkilön äkillinen poismeno ei kuitenkaan lamaannuttanut yritystä, sillä hänen neljä poikaansa ottivat ohjakset kokonaan haltuunsa.

Juha ja Jarmo Vidgrénin ohella yrityksessä työskentelee Janne Vidgrén, joka toimi aiemmin Keski-Euroopasta vastaavana aluejohtajana ja nykyisin hallituksen jäsenenä. Veljessarjan nuorin, Jukka, ei työskentele Ponssessa, mutta hän toimii hallituksen jäsenenä.

Nelikko omistaa Ponssen osakkeista 62 prosenttia.

– Perheyrittäjyys on meille ehdoton vahvuus, sillä suuri osa metsäkoneita ostavista asiakkaista on perheyrityksiä. He arvostavat kasvollista omistajuutta, Juha Vidgrén toteaa.

Einari Vidgrén oli sitä mieltä, että metsätyökoneet pitää tehdä lähellä savotta-alueita ja testata koneet käytännössä Ylä-Savon metsissä ennen kuin ne lähetetään asiakkaille eri puolille maailmaa.

Jarmo Vidgrén vakuuttaa, että Ponsse aikoo toimia jatkossakin syntysijoillaan.

– Ponsse valmistaa vuodessa noin tuhat metsäkonetta. Tuotannon hajauttaminen useisiin maihin ei olisi järkevää, kuten vaikkapa autoteollisuudessa. Lisäksi Ylä-Savosta löytyy hyviä ja motivoituneita työntekijöitä, jotka tuntevat metsäalan ja asiakkaidemme tarpeet, Jarmo Vidgrén sanoo.

Huollon pelattava Inarista Patagoniaan

Ponssen liikevaihto ylitti viime vuonna puolen miljardin euron rajan. 77 prosenttia myynnistä tulee vientimarkkinoilta, joista tärkeimmät ovat Ruotsi, Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat.

– Palvelujen osuus liikevaihdosta kasvaa koko ajan suuremmaksi. Se on nyt 20 prosenttia, Jarmo Vidgrén sanoo.

Ponssen palveluverkosto kattaa nyt 40 maata. Asiakkaita yrityksellä on melkein kaikkialla, missä puita kasvaa. Pohjoisin asiakas möyrii metsää Inarissa, eteläisin Argentiinan Patagoniassa.

Jarmo Vidgrén sanoo, että kattava ja asiakasta lähellä oleva huoltopalveluverkosto on Ponsselle keskeinen kilpailuvaltti. Koneurakoitsijalla ei ole varaa seisottaa konetta päiväkausia ja odottaa siihen varaosia.

Venäjä vetää hyvin

Vientikauppaa tekevälle yritykselle kohdemaiden kirjavat tullikäytännöt ja jatkuvasti muuttuvat lait ovat tulleet tutuiksi. Jarmo Vidgrén sanoo, että säännösviidakossa luovimiseen tarvitaan paikallista asiantuntemusta.

– Vieraita markkinoita ja siellä väistämättä vastaan tulevia vaikeuksia ei saa pelätä liikaa. Alussa on oltava kuitenkin varovainen asiakkaiden kanssa. Kovin suuria luottoja ei pidä antaa, kun asiakassuhde on vasta aluillaan, Jarmo Vidgrén muistuttaa.

Venäjä on ollut usean vuoden ajan Ponssen suurimpia vientikohteita, eivätkä kauppapakotteet tai Venäjän talouden alamäki ole hidastaneet vauhtia. Ponssen arvion mukaan tulevaisuuskin näyttää hyvältä, sillä venäläiset puunkorjuuyritykset siirtyvät yhä tehokkaampaan korjuukalustoon.

– Venäjä on valtava mahdollisuus ja iso markkina aivan tuossa vieressä. Toki riskitkin ovat suuret, Juha Vidgrén sanoo.

Ponssessa joudutaan pohtimaan liiketoimintaan liittyviä riskejä myös kotimarkkinoilla. Juha Vidgrén on seurannut huolestuneena EU:ssa käytyä metsäkeskustelua, jossa on vaadittu rajoituksia Suomen kasvavien metsävarojen käyttöön.

– Tällaisia asioita ei kannata kuitenkaan murehtia liikaa, sillä niihin yritys ei voi vaikuttaa. Liiketoiminta on epävarmuuden jatkuvaa sietämistä. Aina jossakin päin tapahtuu jotakin. Siksi olemmekin pyrkineet laajentumaan niin, että emme ole yhden markkinan varassa, Juha Vidgrén sanoo.

Presidentti palkitsi kansainvälistymisestä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jakoi marraskuussa vuoden 2017 kansainvälistymispalkinnot ja myönsi Ponsselle erikoispalkinnon Suomi 100 -juhlavuoden ja kansainvälistymispalkinnon 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Erikoispalkinto haluttiin antaa yritykselle, joka on vuosikymmenten ajan osoittanut pitkäkestoista kansainvälistä, kannattavaa ja kestävää kasvua sekä kykyä uudistua.

– Olemme todella ylpeitä ja nöyriä saamastamme tunnustuksesta. Tämä on erittäin suuri asia yritykselle, työntekijöillemme ja samalla koko toimialalle, Juha Vidgrén sanoo.

Ponsselaiset eivät olleet Presidentinlinnassa ensimmäistä kertaa, sillä yritys oli saanut kansainvälistymispalkinnon jo vuonna 2003.