Ville Skinnarin alku kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerinä on ollut lentävä, Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on antanut työhön oman lisänsä.
– Kalenteri on tiivis niin kauppapolitiikan, vienninedistämisen kuin kehitysyhteistyönkin osalta. Vauhtia riittää ja kilometrejä kertyy, Skinnari myöntää ministerikautensa alkukuukausina.
EU-puheenjohtajuuden johdosta yhteistyö on aktiivista komission kanssa. Skinnari on niin ikään ollut jo kuultavana EU-parlamentin kehitys- ja kauppavaliokunnissa. Kalenteriin on merkitty myös virallinen kauppaministerikokous Brysselissä marraskuussa, minkä lisäksi suunnitelmissa on epävirallinen tapaaminen jo sitä ennen.
– Nämä ovat erinomaisia mahdollisuuksia päästä avaamaan Suomen EU-puheenjohtajakauden teemoja ja tuoda esiin meille tärkeitä arvoja ja periaatteita myös kauppapolitiikassa. Samalla ne ovat tilaisuuksia luoda eurooppalaista verkostoa.
Kansainväliseen verkottumiseen tulee lisää mahdollisuuksia, kun syksyllä edessä on työmatka muun muassa Washingtoniin. Se tulee mielenkiintoiseen aikaan, kun kauppapolitiikka on otettu vahvasti käyttöön myös suurvaltapolitiikan välineenä.
Suurvalta- ja kauppapolitiikan tekeminen onkin viime vuosina saanut uusia käytäntöjä ja roimasti lisää yllätyksellisyyttä. Seuraatko presidentti Trumpin twiittejä?
– Pyrin seuraamaan tapahtumia mahdollisimman laajasti ja kyllä hänenkin twiittejä tulee seurattua, Ville Skinnari toteaa.
Osaaminen kasvun perustana
Hallitusohjelmassa työllisyyden paraneminen on nostettu monen ”hyvän” asian perustaksi, ja kaavailuissa suotuisa talouskehitys luo mahdollisuuksia rahoittaa valtion menoja. Useat talousennusteet ovat kuitenkin ennakoineet talouskasvun hiipumista ja esimerkiksi keskeisessä vientimaassa Saksassa suunta näyttää olevan uhkaavasti alaspäin. Se tuo tummia pilviä varjostamaan Suomen vientinäkymiä.
Kun huomio kotimaisessa talouskeskustelussa on kiinnitetty erityisesti työllisyysasteen nostamiseen, Skinnari haluaa korostaa myös tuottavuuden merkitystä, jonka paraneminen kohentaisi yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Tarvitaan investointeja ja innovaatioita, keskiössä on osaaminen.
– Hallituksen tavoite on kilpailukyvyn turvaaminen ja päätöksenteon vakaus. Kun yhteiskunnassa on luottamusta, silloin on uskallusta investoida ja kehittää. Kaikki kulminoituu siihen, että Suomessa osaaminen kehittyy. Meidän tavoite pienenä maana on se, että me olemme yksi maailman osaavimmista maista. Se edellyttää tutkimus- ja kehitysinvestointien kasvattamista.
Skinnari näkee osaamisen kasvun aiheuttavan positiivisen dominoefektin.
– Sitä kautta voimme luoda tutkimus- ja kehitystoimintaa, sitä kautta saamme korkean jalostusarvon työpaikkoja ja sitä kautta tulee uusia vientituloja, joilla tämä hyvinvointiyhteiskunta pyörii, hän järkeilee.
Yhteistyötä yli perinteisten raja-aitojen
Viennin kasvattamisessa Skinnari näkee tärkeäksi Suomen elinkeinorakenteen monipuolistamisen. Siinä hän kannustaa katsomaan yli perinteisten toimialarajojen. Hän vertaa tilannetta Ruotsiin.
– Siellä vienti suhteessa bruttokansantuotteeseen on noin 11 prosenttia suurempi kuin meillä. Se kertoo paitsi vahvoista perinteistä myös laajapohjaisemmasta elinkeinotoiminnasta. Ruotsalaiset ovat erityisen hyviä tuottamaan tuotteita kuluttajamarkkinoille.
Ulkoministeriössä yritysten vientipyrkimyksiä edistetään isolla valikoimapakilla. Pakista löytyy muun muassa tiedon tuottaminen kohdemaista, kaupan esteisiin vaikuttaminen, maabrändityö sekä niin kutsutut arvovaltapalvelut, kuten vienninedistämismatkat.
Hallitusohjelman mukaan viennin ja kansainvälisen kasvun strategia laaditaan tämän vuoden aikana.
– Me katsomme asioita poikkihallinnollisesti yli ministeriöiden välisten rajojen ja korostamme myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä yli toimialarajojen. Hallitus haluaa luoda uudella tavalla viennin alustoja julkisen ja yksityisen yhteistyölle, jotta koko meidän innovaatiojärjestelmä pystyy paremmin kiinnittymään kysyntävetoisiin kansainvälisiin arvoketjuihin. Eli innovoidaan sitä, mille on kysyntää.
Paras kiinnostaa
Mikä merkitys Suomi-kuvalla on vientiponnisteluissa?
Skinnarin mukaan brändin rakentamiseen on hyvä kytkeä entistä enemmän mukaan myös luovan talouden keinoja. Hän kannustaa ennakkoluulottomaan lähestymistapaan.
– Tehdään asioita kokonaisvaltaisesti ja haetaan uusia liiketoimintamalleja. Lisäksi korostetaan pehmeitä arvoja, perinteisten kaupallisten arvojen lisäksi. Se voi tarkoittaa vaikkapa suomalaisen luonnon, veden ja puhtauden esiintuomista.
Suomen arvostus on tärkeää paitsi viennissä, myös investointien tänne saamisessa. Skinnarin mukaan siinä keskeistä on luottamus, että yhteiskunnan kehitys on ennakoitavaa.
– Tutkimuksen mukaan sijoittajilla ensimmäiseksi asiaksi nousee osaaminen, kun ne pohtivat sijoitusta Suomeen. Sitten tulee yhteiskunnallinen tasapaino, ennakoitavuus. Verotus oli sijalla seitsemän.
Iso markkinapotentiaali lähes naapurissa
Skinnari näkee, että viennin kasvattamisessa EU:n solmimilla kauppasopimuksilla on suuri arvo.
– Japanin, Etelä-Korean ja Kanadan osalta nähdään viennissä kaksinumeroisia kasvulukuja. Se on mielenkiintoinen indikaattori siitä, että sopimuksista on aidosti hyötyä Suomelle. On myös hieno huomata, että yritykset ovat kiinnostuneita tietämään sopimusten tuomista mahdollisuuksista.
Japaniin Ville Skinnarilla on henkilökohtainen suhde, sillä hän oli aikoinaan työharjoittelussa japanilaisella kauppahuoneella sellu- ja paperiosastolla vuoden ajan, osa ajasta kului Kiinassa.
– Se oli kova, mutta hyvä koulu siihen, miten kansainvälinen kauppa toimii ja miltä Suomi ja suomalaiset yritykset näyttävät yli sadan miljardin dollarin liikevaihdon yrityksen silmin.
Miltä ne näyttivät sieltä katsottuna?
– Suomea ja suomalaisia ihmisiä sekä yrityksiä arvostetaan. Ennen kaikkea siellä arvostetaan osaamista. Olemme monella tavalla samanlaisia yhteiskuntia. Uskon, että myös tulevaisuudessa maat pystyvät tekemään niin koulutuksen kuin tutkimuksen ja kehityksen, mutta myös kaupallisen ja poliittisen osa-alueiden saralla entistä tiiviimpää yhteistyötä.
Skinnari näkee, että kasvupotentiaalia on erityisesti kuluttajatuotteiden ja palveluliiketoiminnan viennissä sekä matkailussa. Eikä etäisyyskään ole este yhteistyön syventämiselle.
– Meillä on 40 suoraa lentoa viikossa. Eihän tässä ole kuin yksi maa välissä, Skinnari naurahtaa.
Japanin lisäksi Skinnarilla on kertynyt kansainvälistä perspektiiviä, sillä hän lähti 21-vuotiaana maailmalle pelaamaan jääkiekkoa ja opiskelemaan. Asuinpaikkana olivat muun muassa Hollanti ja Iso-Britannia.
Henkilöhistoriasta löytyy myös jakso 2000-luvun alussa Nokia Mobile Phonesin Aasian yksikössä palveluliiketoiminnan kehittämistyössä. Silloin työkenttään kuului tehtäviä aineettomien oikeuksien eli IPR:n parissa, jotka ovat tällä hetkellä kauppapolitiikan keskiössä.
– Hallitusohjelmaan kirjattiin aineettomien oikeuksien strategian laadinta. Suomi on tässä edelläkävijä. Me näemme aineettomiin oikeuksiin liittyvän osaamisen tärkeyden osana kansainvälisiä arvoketjuja ja arvon muodostumista.
2. polven ministeri
Ville Skinnarin isä Jouko Skinnari oli Sdp:n kansanedustaja 35 vuoden ajan ja myös valtioneuvoston jäsen. Näin Ville Skinnari liittyy siihen harvalukuiseen joukkoon, jossa ministereitä on ollut samasta perheestä kahdessa sukupolvessa. Muut ovat olleet: Veikko ja Pekka Vennamo, Sakari ja Erkki Tuomioja, Teuvo ja Matti Aura sekä Rafael ja Pertti Paasio.
– Olen seurannut läpi elämäni erilaisten päätöksentekijöiden työtä ja päässyt tapaamaan myös kansainvälisiä vaikuttajia. Se tuo nöyryyttä asettaa asioita mittasuhteisiin. Kyllä taustastani on apua ja se auttaa kokonaisuuden ja tilannekuvan hahmottamisessa on sitten kyse vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tai kauppapolitiikasta, Ville Skinnari sanoo.
Isältään hän kertoo saaneensa poliitikonuralleen merkittävän neuvon.
– Muista mistä olet kotoisin. Sillä hän tarkoitti, että olen Suomesta ja edustan ulkomaillakin aina Suomea, mutta samalla myös kotikaupunkiani Lahtea. On tärkeä muistaa mistä on tullut ja mitä arvoja ajaa.
Ovat kokemukset vaikuttaneet merkittävästi myös käytännön ratkaisuihin. Ville Skinnari palaa lapsuusmuistoihin, kun hänen piti päiväkodissa piirtää kuva omasta perheestään.
– Siinä olivat minä, äiti ja pikkusisko. Isää ei ollut kuvassa, kun hän ei ollut koskaan kotona. Se oli yksi syy, että lähdin politiikkaan vasta 38-vuotiaana. Tiesin mitä tämä todellisuus on.
Kuka?
Ville Skinnari
Työtehtävä
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri
Perhe
Vaimo, kolme lasta
Miten irti töistä?
– Ministerin tehtävissä arvostaa erityisesti perheen kanssa vietettyjä kokonaisia vapaapäiviä.