Rock n’ Rollin sijaan Abu Dhabissa helmikuussa pidetyn kokouksen melodia oli suureksi osaksi freejazzia, johon yhdistyi intialaisen gangsta rapin, epävireisen brasilialaisen bossa novan ja amerikkalaisen punaniska-kantrin vaikutteita. Edes EU:n euroviisulinja ei riittänyt tuomaan pysyvää ratkaisua järjestön keskeisiin haasteisiin, eli riitojenratkaisujärjestelmän saamiseen takaisin raiteilleen ja sähköisten toimitusten tullittomuuden sementoimiseen ilman tarvetta parin vuoden välein tapahtuvaan asian kriisiyttämiseen, kuten on tapahtunut säännöllisesti vuodesta 1998 lähtien.
Aivan zero points kokouksen lopputulema ei kuitenkaan ollut. Sähköisten toimitusten tullittomuutta jatketaan – jälleen kaksi vuotta eteenpäin – ja riitojenratkaisujärjestelmän uudistamista koskevissa neuvotteluissa tavoitteena on päästä sopuun tämän vuoden aikana. Myös palvelukaupan kotimaisen sääntelyn paketti, johon tosin vain osa WTO-maista osallistuu, saatiin integroitua WTO:n sääntösinfoniaan. Nämä maakatteeltaan rajoitetummat paketit voivat olla WTO:n tulevaisuus. Jos kaikki eivät halua sitoutua vaikkapa kaupan pidemmälle menevään vapauttamiseen, olisi hyvä, jos edistyksellisemmät WTO-maat niin tekisivät. Edut tulisivat tietysti WTO:n suosituimmuusperiaatteen (Most Favoured Nation, MFN) mukaisesti kaikille, ja ehkäpä myös skeptisemmät WTO-maat liittyisivät pikkuhiljaa näihin sopimuksiin. 90-luvun informaatioteknologiasopimus on hyvä esimerkki siitä, miten yhä suurempi joukko maita liittyy hyödyllisenä pidettyyn sopimukseen jopa vuosia sen solmimisen jälkeen.
Kaiken kakofonian keskellä on hyvä huomata, että WTO:n jäsenmaat – joita Abu Dhabissa tuli kaksi lisää, Komorit ja Itä-Timor – noudattavat edelleen varsin hyvin järjestön sääntöjä. WTO:n legitimiteetti on kuitenkin protektionismin noususta johtuen uhattuna, ja on tärkeää, että työ järjestön uudistamiseksi jatkuu. Kyseessä on Suomen kaltaisille pienille ja kansainvälisestä kaupasta vaurastuneille maille elintärkeä asia. Sillä välin, kun WTO pitää viritystaukoa, kahdenväliset ja alueelliset kauppasopimukset ovat keskeisimpiä foorumeita uusien kansainvälisen kaupan sääntöjen rakentamiseksi. Parhaassa tapauksessa ne voivat tarjota rakennuspalikoita myös WTO:n uudistamiseksi.
***
PS Siltä varalta, että joku pohtii asiaa, WTO:n viides ministerikokous, MC5, pidettiin vuonna 2003 Cancunissa Mexicossa. Vastoin alussa olleen sitaatin synnyttämiä lupauksia, myöskään kyseinen kokous ei ollut mikään varsinainen hitti.
PPS Rob Tynerin kehotusta sensuroitiin julkaisuun päätyneellä vinyylillä. Ehkäpä alkuperäinen versio, jota en voi tässä säädyllisyyden nimissä toistaa, olisi suorasukaisuudessaan sitä, mitä järjestö nyt tarvitsisi. Googlettakoon, kuka uskaltaa!
Ilkka Saarinen toimii kauppapolitiikan yksikön päällikkönä ulkoministeriössä