Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimaa heti Saksan jälkeen. Siksikin Suomessa kannattaa toivoa, että Ruotsilla menee hyvin.

Ruotsi on edennyt koronakriisissä omaa linjaansa. Maassa ei ole ryhdytty yhtä jyrkkiin toimiin taudin leviämisen estämiseksi kuin monessa muussa maassa. Tukholman suurlähetystössä taloudellisista asioista ja kauppapolitiikasta vastaava Liisa-Maija Harju ei kuitenkaan näe maan tilannetta niin erilaisena.

– Ruotsissa on annettu suosituksia, joita ihmiset ovat pitäneet rajoituksina. Käytännössä Suomessa ja Ruotsissa annetut rajoitukset ja suositukset ovat siksi aika lähellä toisiaan. Monissa yrityksissä esimerkiksi noudatetaan viranomaisten loppuvuoteen asti ulottuvaa etätyösuositusta.

Harjun mukaan hallituksen sekä kansanterveys­viranomaisten päätökset suosituksista sekä erityisesti niistä viestiminen sekä kansalaisille että yrityksille ovat olleet lähes samat koronakriisin alusta lähtien. Jo kriisin alussa sekä pääministeri että kuningas viestivät, että edessä on pitkä tie ja asettivat suositukset voimaan vuoden loppuun asti. 

– Uskon, että tämä jatkuvuuden viestintä on auttanut elinkeinoelämää suunnittelemaan pitkäjänteisemmin kriisin aikana.

Samalla Harju kritisoi keskustelua, jossa terveys ja talous laitetaan koronakriisin estämisessä vastakkain. Ruotsissa terveyttä ja hyvinvointia ajatellaan pidemmällä tähtäimellä ja laajemmin kuin pelkkinä koronalukuina. 

– Täällä kansanterveyttä ajatellaan kokonais­valtaisemmin. Jos taloudella menee huonosti, silloin myös ruotsalaisilla menee huonosti. Sivuvaikutuksia aiheutuu varsinkin heikoimmissa ryhmissä, niitä kaikkia ei nähdä nyt vaan vasta vuosien kuluttua. Se on yksi syy, miksi koulujakin haluttiin täällä pitää auki, jotta lapsilla ja nuorilla olisi paikka minne mennä.

Huolena nuorisotyöttömyys

Koronakriisi on kolhinut maan taloutta. Tilastojen kieli on karua; bruttokansantuote laski Ruotsissa huhti–kesäkuussa vuodentakaiseen verrattuna 8,2 prosenttia eli selvästi enemmän kuin Suomessa. 

– Tämä on maan pahin taloudellinen kriisi sitten sotien, Harju luonnehtii.

Näkymät ovat kuitenkin muuttuneet keväästä positiivisemmiksi. Ruotsin valtiovarainministeriön elokuun lopussa antaman ennusteen mukaan bruttokansantuote laskee tänä vuonna 4,6 prosenttia, ja ensi vuonna talous kasvaa yli neljä prosenttia. 

– Suurin huoli täällä on työttömyydestä. Se tulee nousemaan yli 10 prosenttiin ensi vuoden alkuun mennessä, erityisesti nuoret ovat huonossa ase­massa.

Toimialoista eniten kärsineiden joukossa myös Ruotsissa ovat olleet hotelli-, ravintola- ja matkailu­ala. Ruotsalaiset vientiyritykset ovat kärsineet markkinoiden pysähtyneisyydestä ja epävarmuus on jatkunut syksyyn asti. Lisämurheita on tullut kruunun vahvistumisesta.

Huonojen uutisten keskellä Liisa-Maija Harju muistuttaa, että joukossa on myös yrityksiä, joilla menee hyvin. Näitä ovat esimerkiksi monet digitaalisia palveluja tarjoavat yritykset kuten Spotify.

Harjun mukaan yleistunnelma yrityksissä on muutenkin jo positiivisempi kuin keväällä. Monilla pörssi­yrityksillä tulokset ovat olleet pelättyä parempia, ja myös autoteollisuudella suunta on parempaan.

Massiivisia tukipaketteja

Harju luonnehtii Ruotsin hallituksen toimia ketteriksi, kun se on päättänyt yhteensä lähes 300 miljardin kruunun (29 mrd €) lisäbudjeteista. Myös Ruotsin keskuspankki ja finanssivalvonta ovat reagoineet muuttuneeseen tilanteeseen ripeästi.

– Todella nopeasti hallitus päätti erilaisista ta­loutta ja yrityksiä tukevista toimista ja päätöksillä on ollut opposition tuki.

Harjun mielestä kenties toimivimmaksi on osoittautunut väliaikainen lomautustuki, ja erityiseen tarpeeseen on tullut myös yrityksille annettu tuki niiden liikevaihdon menetyksestä. Jo päätettyjen toimien lisäksi hallitus on julkaissut suunnitelmansa ensi vuoden budjettiin tulevasta 100 miljardin kruunun (9,6 mrd €) talouden uudelleenkäynnistämisen elvytyspaketista. Sen painopiste on työllisyyden parantamisessa.

– Uskon, että kun budjettiesitys tulee valtiopäiville, siinä panostetaan vahvasti myös vihreään elpymiseen.

Toinen kotimarkkina suomalaisyrityksille

Ruotsi on monelle suomalaisyritykselle tärkeä markkina. Ruotsin osuus Suomen viennistä oli viime vuonna 10,4 prosenttia, ja se oli arvoltaan 6,4 miljardia euroa. Harjun mukaan matkustusrajoitukset ovat vaikuttaneet merkittävästi tavara- ja palveluvientiin. Lukuina se on tarkoittanut ennakkotietojen mukaan noin 14 prosentin supistumista viime vuoteen verrattuna. 

Harju on kuitenkin optimistinen keskusteltuaan usean suomalaisyrityksen edustajien kanssa. Hän kehuu, kuinka moni yritys on muuttanut tarjontaansa digitaalisempaan suuntaan.

– Täällä on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja vahva panostus digitaalisuuteen, kesällä tuli myös uusi kiertotalousstrategia. Suomalaisilla yrityksillä on sellaisia ratkaisuja, mitä täällä tarvitaan. Kriisin aikana ovat pärjänneet erityisesti terveysteknologia sekä elintarvikevienti. Jatkossa kysyntää uskon olevan erityisesti myös kyberturvallisuuden ja koulutuksen palveluille.

Harjun optimismia lisää se, että Ruotsin omien elvytyspakettien lisäksi EU:n elvytyspaketissa painotetaan myös ilmastotoimia ja digitaalisuutta. Sekin tarjoaa suomalaisyrityksille vientimahdollisuuksia.

Harju pitää Ruotsia suomalaisyrityksille eräänlaisena kotimarkkinana, josta on hyvä ponnistaa pidemmälle. Apua hän lupaa suurlähetystöstä.

– Meidän fokus on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Isot yritykset eivät välttämättä tarvitse meidän tukea niin paljoa. Suomalaisia pidetään täällä luotettavina ja sanansa mittaisina.

Kielitaidon riittävyyttäkään ei hänen mukaansa kannata aristella.

– Tarvittaessa täällä pärjää myös englannilla, Harju hymähtää.

Sami Laakso

Lehtikuva / Jonathan Nackstrand

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Nina Vaskunlahti</span></span>23.09.2020

Luetuimmat