Singapore on kuin ”Aasia light”

Mikä Singaporesta tekee idän ja lännen ”hubin”, Team Finland knowledge -asiantuntija Anna Korpi?

Täällä on paljon ulkomaalaisia, myös länsimaalaisia, ja paljon yritysten pääkonttoreita. Singaporea on profiloitukin paikaksi, jossa on hyvä idän ja lännen kohdata. Jos pintaa raaputtaa, niin onhan meno paljon moninaisempaa. Kyllä Singapore on aasialainen ja kiinalainenkin yhteiskunta, 70 prosenttia väestöstä on etnisesti kiinalaisia, ja täällä on myös iso malaji- ja hinduväestö, läsnä on monta kulttuuria. 

Miten tämä näkyy liike-elämässä?

Perusasiat on tehty toimiviksi: lainsäädäntö toimii, kunnioitetaan tekijänoikeuksia, rahaa on helppo liikuttaa. Singapore on helpon bisneksen, yrittäjyyden ja sijoittamisen paikka, tuloverot ovat alhaiset eikä varallisuusveroa ole oikeastaan ollenkaan. Toisaalta ollaan aika tiukkoja ja vaaditaan paljon: on oltava kova ammattilainen, tehtävä kotiläksyt hyvin, markkina on äärimmäisen kilpailtu. Singaporelaiset hakevat maailmasta parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja, yrityksiltä vaaditaan referenssejä ja näyttöjä siitä, miten ratkaisut toimivat. Mieluiten näyttöä saisi olla Aasiasta, erityisesti koulutuspuolella, jolla itse työskentelen.  

Onko suomalaisille koulutusosaamiselle kysyntää?

Kyllä, osaamiselle kohdistuu koko Aasiassa valtavaa kiinnostusta edelleen. Singapore tosin on ymmärrettävästi itseriittoinen omassa järjestelmässään, mutta esimerkiksi erityisopetusta ja laadukasta varhaiskasvatusta on alettu korostaa viime vuosina. Täällä on nyt herätty yhdenvertaisempaan ajatteluun, että pidetään huolta myös vähän huonommin pärjäävistä, sille osaamiselle, ratkaisuille ja työkaluille olisi erityisesti tarvetta. 

Entä muulle suomalaisosaamiselle?

Nostaisin erityisesti terveysalan ja -teknologian, myös personoidun terveydenhoidon puolen ja ikääntyvien ratkaisut. Singaporen yhteiskunta on ikääntyvä, kuten Japani ja Suomikin. Täällä on kysyntää toki muillekin IT- ja teknologiaratkaisuille, myös kestävyydessä, erityisesti energiantuotannon ja logistiikan aloilla. Suomessa ja Euroopassa ollaan näissä teemoissa edellä, ja iso kysymys onkin, miten pystytään istuttamaan kestävyys- ja kierto­talousratkaisuja yhteiskuntiin ja järjestelmiin, joissa ollaan vähän jäljessä siinä ajattelussa. 

Vastaako mielikuva Singaporen siisteydestä todellisuutta? 

Kyllä vastaa, varsinkin moniin muihin Aasian kaupunkeihin verrattuna. Myös viheralueita on pystytty säilyttämään, joka paikassa on puistoja ja alueita, joilla voi kävellä. Tästä syystä Singaporea kutsutaan joskus myös Garden cityksi. Vaikka kaupunki on iso ja yksi maailman tiheimmin asutuista, on täällä paljon ihmisen kokoista elämää. Kaupunki on odotetun toimiva ja tehokas, mutta myös yllättävän vihreä ja moninainen.