Sininen (vienti)laulu
Televisiokanavilla on katsottavissa kaksi mielenkiintoista sarjaa: Sininen laulu, joka valottaa Suomen taiteiden historiaa. Made in Finland puolestaan on tositapahtumiin perustuva draama Nokian menestystarinan alkuaskeleista.
Miten nämä liittyvät toisiinsa? Hyvinkin, molemmissa kantavana teemana on visio, rohkeus ja kansainvälisyys. Mitä olisi suomalainen musiikki tai maamme teollisuushistoria tänään ilman Sibeliusta tai Nokiaa? Hyvin toisenlaista.
Sekä ”Sibbe” että 3310 olivat oman aikansa maabrändiä parhaimmillaan. Suomen maakuvaa pidetään hyvänä. Alan guru Simon Anholt katsoo, että maakuva muuttuu hyvin hitaasti. Kvartaalivoittoja on harvemmin. Suomessa tosin alan tekijät tärisevät täpinöissään aina kun maamme on jonkun indeksin kärjessä. Anholtin vastaus tähän on, että myönteisen maakuvan kannalta lopulta merkitystä on sillä, mitä hyvää Suomi luo maailmalle – ei sillä kuinka hyvä Suomi on itsekseen Euroopan koilliskulmassa. Sibelius, Wirkkala, Waltari, Kaurismäki tai Nokia ovat kukin aikanaan tuottaneet joko aineellista tai mielihyvää maailmanlaajuisesti. Nyt Suomi NATOn jäsenenä tuottaa uskottavaa yhteistä puolustuskykyä liiton pohjoisella sivustalla.
Suomi-kuvassa korostuu nykyään kauppa ja talous. Vientivetoisen hyvinvoinnin kannalta tämä on myönteistä. Toisaalta, osaammeko edelleenkään täysin hyödyntää sinistä tarinaamme? Muita opettamaan ei kannata innostua, puhumattakaan saarnaamisesta, mutta Suomi-tarinassa voisi olla rohkaisevia aineksia ulkopuolisillekin. Suomen viennin kehitys tervasta, voista ja puutavarasta Nokiaan tai muuhun huippuosaamiseen voisi toimia inspiraationa. Suomen vesiosaamista arvostetaan nykyään maailmalla, vaikka puhdas vesi ei ollut mikään käsite 1960-luvulle tultaessa. Monissa Suomen järvissä kalat joko kelluivat kuolleina tai olivat syömäkelvottomia. Sitten Suomi heräsi vesiensuojeluun ja tässä ollaan, vesiosaamisen sininen tarina. Suomen metsienhoidosta saisi vastaavan vihreän tarinan.
Suomen tämän hetken tunnetuin historioitsija Teemu Keskisarja kuvasi vappupuheessaan maatamme Euroopan kerjäläiseksi. Tällä hän viittasi isänmaamme hallanhuuruiseen tilaan 1800-luvulla. Siitä kehitys on kulkenut valovuoden päähän. Keskisarjan puheen ydin on taloudellinen kehitys, sivistyksellisen kehityksen rinnalla. Keskisarja osaa tarinan kertomisen.
Vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomi on iso tarina. Maamme menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat samassa narratiivissa, jota maailmalla pohditaan. Euroopassa satsataan miljardikaupalla puolustukseen, vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Yhdysvalloissa hävittäjähankinnat ja NATO-jäsenyys ovat avaamassa uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia. Suomen vientirauta on kuumenemassa. Raudan taontaan pitäisi laittaa lisää paukkuja ja nopeasti. Ehkä nyt on maabrändin momentum? Suomen vientitarinan aika!
