3.6.2015 Yritykset

Slush aallon harjalla

Slush on esimerkki siitä, miten pienestä voi syntyä suurta. Samalla kun Eurooppa on maannut taantumassa, startup-yrittäjät ovat tehneet Suomesta vientituotteen.

Riitta Ekholm Vesa Tyni

Kun Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinat sukelsivat syvälle, ja maailmantalous pysähtyi kuin seinään seitsemän vuotta sitten, Suomessa tapahtui kummia. Ryhmä helsinkiläisiä startup-yrittäjiä päätti luoda suomalaisesta talvesta ja hyisestä säästä kilpailuedun, jolla erottautua. Nimenä oli Loska, ja vuosi oli 2008. Paljon on tapahtunut sen jälkeen.

Tammikuun 2015 alusta Slushin toimitusjohtajana aloittanut Riku Mäkelä kertoo olleensa keväällä 2013 lomalla, kun opiskelukaveri soitti ja houkutteli hänet Slush-tapahtumaan. Silloinen vetäjä Miki Kuusi tarvitsi lisää tekijöitä ydintiimiin.

Niin siinä sitten kävi, että Mäkelä huomasi muutamassa päivässä suuntaavansa askeleensa kohti Slushin toimistoa ja sulautuneensa tiimiin kuin olisi siellä ikänsä ollut. Osa porukasta oli tuttuja jo tuotantotalouden laitokselta Aalto-yliopistosta. Kesällä remmiin liittyi myös Mäkelän opiskelukuvioista tuttu nykyinen varatoimitusjohtaja Marianne Vikkula.

Pari ensimmäistä vuotta Mäkelä vastasi operatiivisena johtajana tapahtuman yhteistyökumppanuuksista. Työ sisälsi kaikkea mahdollista viestinnästä tekniikkaan. Nyt vahva suunta on viedä Slush maailmalle ja tuoda sieltä pääomasijoittajia tänne. Käytännössä tämä tarkoittaa jalkautumista maailman eri kolkkiin, viime aikoina vahvasti Aasiaan.

Slushin toimistossa Helsingin Kampissa on 12 hengen tiimi, mutta ilman 1 300 vapaa­ehtoisen sankkaa tukijoukkoa homma ei toimisi. Näyttää vahvasti siltä, että hitsautunut ydinporukka kasvaa sisäpiiriläisistä: jokaisella on ollut joko linkki ydintiimiin tai muuten vain palava intohimo tehdä Slushista globaali ilmiö.

Kengät jäävät eteiseen ja tunnelma on juuri sellainen kuin alkuperäisiin perustajiin kuuluva Peter Vesterbacka on sanonut: jos rakastaa sitä, mitä tekee, ei tee elämässään päivääkään töitä.

Pienestä voi syntyä suurta. Tärkeintä on liike.

Vuonna 2011 Slush-tapahtuma kokosi 1 500 kävijää, joista kaksi oli kotimaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajaa ja neljä kansainvälistä sijoittajaa. Viime vuotta Mäkelä kuvaa globaaliksi hypyksi.

– Kahden päivän ajan Slush on mielenkiintoisin kohtaamispaikka maailmassa.

Tuore toimitusjohtaja on tyytyväinen siitä, että suuryritykset alkavat olla kiinnostuneita, mitä startup-kentässä tapahtuu. Viime vuoden 14 000 osallistujasta toimitusjohtajien määrä kohosi 150:een. Slushin koko alkaa olla riittävän suuri vakuuttamaan sijoittajat ympäri maailmaa. Toki ”supercellit ja roviot” ovat luoneet hyvän alustan tapahtumalle.

Myös luvut puhuvat puolestaan. Vuoden 2013 jälkeen on syntynyt 280 miljoonan euron verran sijoituksia startup-yrityksiin. Ennakkoon sovittuja sijoittaja–startup-tapaamisia oli vuonna 2013 noin 2 000 ja viime vuonna jo 3 800.

– Slush on pohjoismainen tapahtuma, joka 26 miljoonan ihmisen äänellä kertoo kiehtovaa kasvuyritystarinaa eurooppalaisille, mutta ennen kaikkea Euroopan ulkopuolella asuville ihmisille, Mäkelä sanoo.

Suomi voi tulevaisuudessa olla portti Eurooppaan, mutta yksin viiden miljoonan asukasmäärällään se ei onnistu. Yhdessä Pohjoismaat ovat melkein Kalifornian kokoluokkaa.

– Slush on yhtä kuin Suomi. Brändin näkyminen maailmalla on iso juttu myös vienninedistämisen kannalta.
Slush toimii yhteistyössä Ulkoministeriön kanssa monella tavalla, muun muassa Team Finlandin puitteissa. Se on ollut Slushin pääyhteistyökumppani vuodesta 2013 lähtien.

– Ulkoministeriön vahva verkosto ulkomailla on ollut Slushille avuksi paikallisten kontaktien luomisessa, Mäkelä painottaa.

Slush on järjestänyt parin vuoden aikana noin sata kansainvälistä tapahtumaa, kuten pitching-kilpailuja ympäri maailmaa. Vastikään Reykjavikissa Islannissa Slush järjesti hyvin kohdennetulle ryhmälle, peliteollisuus – ja Virtual Reality -startupeille tilaisuuden, jonka osallistujamäärä oli noin 350.

– Tämä oli uudenlainen, toimialafokusoitunut niche-tapahtuma, jollaisia on tulossa lisää, Mäkelä sanoo.

Tämän vuoden huipputapaus oli Tokiossa järjestetty tapahtuma, joka kokosi noin 3 000 kävijää 23 eri maasta. Paikalla oli satakunta sijoittajaa, 250 kasvuyritystä sekä mediaa. Slush järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Aasiassa.

– Tekemisen meininki paikallisen tiimin kanssa muistutti täysin Helsingin päätapahtumaa ilmapiiriä, asennetta ja kulttuuria myöten. Paikan päällä oli sama energialataus kuin kotimaassa, sanoo Mäkelä.

Mäkelä piti aivan ennennäkemättömänä sitä, miten hierarkkinen japanilainen yrityskulttuuri oli tipotiessään tapahtuman aikana.

– Miljardöörit halasivat nuoria opiskelijoita.

Tokion Slush-tapahtuman tähtipuhuja oli suursijoittaja Talzo Son, jonka suomalaiset tuntevat siitä, että hän osti veljensä kanssa Supercellistä 51 prosenttia vuonna 2013. Suomessa vieraillessaan hän sanoi Japanin tarvitsevan oman Slush-tapahtumansa, minkä se myös sai.

Slushin seuraaviin etappeihin kuuluvat Peking, Shenczen, Taiwan ja Singapore.

– Mutta ensin kesän kynnyksellä takaisin Yhdysvaltoihin, tällä kertaa länsirannikolle.

Huikeata on se, miten yrittäjyyden ilmapiiri on kääntynyt Suomessa päälaelleen. Kun Peter Vesterbacka kysyi luennolla Otaniemessä vuonna 2008, kuinka moni opiskelijoista aikoo ruveta yrittäjiksi, vain muutama käsi nousi pystyyn. Sama kysymys viime vuonna nostatti yli 400 kättä ylös.

– Yrittäjät ovat nyt roolimalleja, rokkitähtiä, sanoo Mäkelä.

Piilaakso Yhdysvalloissa on monille nuorille yrittäjyyden pyhiinvaelluskohde. Suomalaisia yrityksiä on Piilaaksossa tällä hetkellä noin 47, joista ict-alan yrityksiä on noin 25.

– Yhdysvalloista voi ottaa mallia monessa. Suomessa ollaan liian täydellisyydenhakuisia ja kärsimättömiä.

Yhdysvalloissa asenteet ja kannustaminen ovat kohdallaan ja kasvuyritysten rooli talouskasvun lähteenä on tunnustettu. Mäkelä mainitsee Salesforcen, joka aikanaan sai hyvän alkuvaiheen rahoituksen, mutta lentoon yhtiö lähti vasta, kun asiakaspinta oli saavutettu.

– Tässä olivat isona tukena suuremmat yritykset, jotka ovat edelleen kumppaneina rinnalla. Nyt Salesforce on 50 miljardin euron kokoinen firma ja monet alkuvaiheen tukijat ovat sitä pienempiä, kertoo Mäkelä.

– Suomessa tämä ei olisi ollut mahdollista vielä muutama vuosi sitten. Kun Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017, eri kokoluokassa ja kasvuvahdissa olevat yritykset hyödyntävät toistensa osaamisalueita.