Suomalaisella osaamisella on valtava merkitys naisten terveyden edistämisessä
Yhdistyneiden kansakuntien väestörahasto UNFPA:n Pohjoismaiden toimiston johtaja Ulla E. Müller vieraili helmikuussa Suomessa yhdessä rahaston uuden pääjohtajan Diene Keitan kanssa. Ohjelmassa oli tapaaminen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion kanssa sekä laaja katsaus suomalaiseen terveysteknologiaan ja lääketeollisuuteen.
Onko Suomen vierailu antanut uusia näkökulmia, UNFPA:n Pohjoismaiden toimiston johtaja Ulla E. Müller? (Ulla E. Müller eturivissä vasemmalla)
Ehdottomasti. Näimme konkreettisesti, miten vahvaa naisten terveyteen liittyvä osaaminen Suomessa on, kun vierailimme Turussa Bayerilla ja opimme Women’s Health Hubin ja Revvityn toiminnasta. Turun ekosysteemi on yllättävän dynaaminen. Siellä yhdistyvät tutkimus, startupit ja teollisuus tavalla, joka tekee kaupungista todellisen naisterveyden innovaatioalustan.
Suomessa on myös jotain vaikeammin mitattavaa: aito halu edistää tasa-arvoa ja panostaa ihmisoikeuksiin. Se näkyy jokaisessa tapaamisessa.
Mikä Women’s Health Hubissa erityisesti pisti silmään?
Se, miten hyvin eri toimijat on koottu yhteen. Hubissa kehitetään ratkaisuja raskaudenaikaiseen hoitoon, diagnostiikkaan, lisääntymisterveyteen ja digitaalisiin palveluihin. Näemme täällä juuri sellaista innovointia, jota UNFPA pyrkii viemään kehittyville markkinoille WomenX Collective -aloitteen kautta.
Maailmassa on valtava ”ghost market” – naisia ja tyttöjä, joiden terveys- ja ehkäisytarpeet ovat todellisia, mutta joita markkina ei tällä hetkellä palvele. Suomalaiset yritykset voisivat olla ensimmäisten joukossa vastaamassa tähän kysyntään.
Suomi liittyi CRJB-aloitteeseen ensimmäisenä julkisen sektorin toimijana. Mikä merkitys tällä on UNFPA:lle?
Tämä on valtava askel. Kun loimme Coalition for Reproductive Justice in Business -aloitteen, halusimme haastaa yrityksiä huomioimaan lisääntymisterveyden ja -oikeudet omassa toiminnassaan, työpaikoilla ja toimitusketjuissa.
Suomen liittyminen mukaan julkisen sektorin edustajana on historiallista. Se tuo uskottavuutta koko aloitteelle ja kannustaa yrityksiä tekemään konkreettisia muutoksia – ei vain vastuullisuusraporttien tasolla, vaan arjen tasolla.
Yrityksillä on valtava vaikutusvalta: yli 190 miljoonaa naista työskentelee globaaleissa toimitusketjuissa. Heidän terveytensä ei saa olla sivuseikka.
Millaisia käytännön muutoksia toivotte yrityksiltä?
Ensinnäkin työpaikkojen tulisi tunnistaa naisten elämänvaiheet normaaliksi osaksi arkea. Se tarkoittaa parempia käytäntöjä raskauteen, synnytyksen jälkeiseen aikaan ja menopaussiin liittyen sekä joustavia työjärjestelyjä.
Toiseksi toimitusketjut on otettava mukaan. Ei riitä, että pääkonttori toimii hyvin, jos alihankkijat maissa, joissa terveyspalveluja ei ole, jättävät naiset ilman tukea. Turvallisuus, terveydenhuolto ja väkivallalta suojelu on varmistettava koko arvoketjussa.
Tätä varten yrityksillä on käytössään UNFPA:n kehittämä arviointityökalu, reproductive health metrics scorecard.
UNFPA
Yhdistyneiden kansakuntien väestörahasto UNFPA on vuonna 1969 perustettu YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimisto, joka toimii yli 150 maassa. Sen tavoitteena on varmistaa, että raskaudet ovat toivottuja, synnytykset turvallisia ja nuorten potentiaali voi toteutua. Järjestö tukee äitiysterveyttä, perhesuunnittelua ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyä sekä edistää naisten oikeuksia ja kehon itsemääräämisoikeutta. Päämaja sijaitsee New Yorkissa.
Mitä haasteita näette globaalissa lisääntymisterveydessä?
Suurin haaste on rahoitus. Naisten terveyteen liittyviä ohjelmia leikataan useissa maissa, vaikka tiedämme, että jokainen niihin sijoitettu dollari tuottaa moninkertaisen hyödyn. Esimerkiksi perhesuunnitteluun sijoitettu yksi dollari tuo lähes 27 dollarin sosioekonomiset hyödyt. Myös kätilötyöhön investoiminen on yksi maailman kustannustehokkaimmista tavoista pelastaa ihmishenkiä.
Kyse ei ole rakettitieteestä. Tiedämme, mikä toimii. Tarvitaan poliittista tahtoa.
Miten maailmaa muokkaavat demografiset muutokset näkyvät työssänne?
Monet maat pelkäävät ”väestökatoa”, joka näyttää synnyttävän tahdon ohjata lisääntymistä ylhäältä päin. Tämä on huolestuttavaa ja usein tehotonta. UNFPA:n näkökulmasta todellinen kriisi ei ole syntyvyydessä, vaan valinnanvapaudessa: ihmiset eivät saa toteuttaa toivomaansa perhesuunnittelua.
Työmme tavoitteena on varmistaa, että jokainen voi päättää itse lastensa määrästä ja ajoituksesta. Se on perusoikeus.
Suomi tunnetaan tasa-arvosta ja hyvästä äitiysterveydenhuollosta. Miten nämä vahvuudet näkyvät kumppanuudessa?
Suomi on yksi turvallisimmista maista synnyttää. Neuvolajärjestelmä, perhepolitiikka ja perusterveydenhuollon saavutettavuus ovat kansainvälisiä esikuvia. Nämä kokemukset ovat arvokkaita, kun kehitämme ratkaisuja maihin, joissa äitiysterveydenhuolto on heikkoa.
Suomi tukee UNFPA:ta joustavalla rahoituksella, joka mahdollistaa työn yli 150 maassa. Tämä kumppanuus on vuosikymmenten mittainen – ja se näkyy tuloksissa.
Mikä henkilökohtaisesti motivoi sinua tässä työssä?
Olen viettänyt yli 25 vuotta työssä, jossa tapaan naisia kriiseissä, konfliktialueilla ja köyhissä yhteisöissä. Olen nähnyt liian monta kuolemaa, liian monta keskeytynyttä koulutietä, liian monta väkivallan uhria.
Mutta olen nähnyt myös uskomatonta voimaa ja selviytymistä. Naiset kannattelevat yhteisöjään. Heidän oikeuksiensa puolustaminen motivoi minua joka päivä.
Coalition for Reproductive Justice in Business (CRJB)
UNFPA:n ja kumppaneiden perustama CRJB edistää naisten lisääntymisterveyden ja -oikeuksien huomioimista yritysten toiminnassa. Koalitio tukee yrityksiä kehittämään käytäntöjä, jotka parantavat pääsyä perhesuunnitteluun, äitiysterveyteen ja väkivallan ehkäisyyn työpaikoilla. Se pyrkii parantamaan yli 190 miljoonan naispuolisen työntekijän hyvinvointia globaaleissa tuotantoketjuissa. Koalitio perustettiin 2022 ja esiteltiin virallisesti Davosissa 2023.