Suomalaisten into hakeutua EU-virkoihin on laantunut. Jäsenyyden alkuvuosina kansainväliset tehtävät kiinnostivat ja EU-ura aukesi monelle. Nyt, lähes 30 vuotta myöhemmin, tilanne on toinen.
Valtioneuvoston teettämän tutkimuksen mukaan vielä tällä hetkellä Suomella on kokoon suhteutettuna varsin hyvä edustus unionin virkakunnassa. Muutos huonompaan on kuitenkin nopea. Eläköityminen kiihtyy, eikä tilalle ole runsaasti hakijoita, saati hakukilpailuissa menestyjiä.
Suomalaisia poistuu EU:n viroista keskimäärin 29 vuodessa, mutta tilalle saadaan vain 3,5 henkilöä. Poistuma vaikuttaa erityisesti suomalaisten osuuteen ylemmissä viroissa.
Pitääkö olla huolissaan, että tulevina vuosina asioita on valmistelemassa entistä harvempi suomalaisten joukko, Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari?
– Kyllä siitä saa olla huolissaan, hän vastaa.
– On tärkeää, että Suomen näkökannat tulisivat esille jo valmisteluvaiheessa, koska vaikuttaminen vasta päätöksentekovaiheessa voi olla myöhäistä. Sillä on merkitystä, että virkamiehet tuntevat Suomen ja Pohjoismaiden olosuhteet, jotka ovat monessa asiassa erilaiset kuin Etelä-Euroopassa. Näin on esimerkiksi metsäpolitiikassa, joka on Suomelle tärkeää, Ruostetsaari sanoo.
Jatkossa on riski, että asiat voivat edetä EU:ssa Suomen kannalta vinompina.
– Se riski on olemassa. Paljon on kiinni myös siitä, miten suomalaiset poliitikot, virkamiehet ja varsinaiset lobbarit kykenevät vaikuttamaan EU:ssa.
Ruostetsaari pohtii, kuinka EU-tehtävien vetovoiman vähentymiseen vaikuttavat moninaiset tekijät. Esimerkiksi palkkaus ei enää ole yhtä kilpailukykyinen kuin aiemmin, eikä EU-uralle lähtevän puolison työllistyminen ole ongelmatonta. Sekin voi askarruttaa, katsotaanko EU:ssa toimimista meriitiksi, jos haluaa palata töihin Suomeen.
Suomalaiset eivät ole myöskään menestyneet kovin hyvin EU:n virkakilpailuissa, siksi Ruostetsaaren mielestä hakijoita pitäisikin pystyä preppaamaan kotimaassa paremmin.