Yhdysvaltojen ja Kiinan kamppailu maailman johtajuudesta vaikuttaa monin tavoin myös suomalaisyrityksiin. Erityisesti teknologia-alan on huomioitavat rajoitukset ja hallittava riskit.

Kiinan ja Yhdysvaltojen kamppailu vallasta kiihtyy, ja se on laajentunut useille kansainvälisen kaupan alueille. Valtakamppailussa käytetyt välineet vaikuttavat myös suoma­laisyrityksiin monin tavoin.

– Suurvaltakilpailu vaikuttaa kielteisesti yrityksiin jo nyt. Kaksi suurvaltaa ovat tärkeimmät talouskumppanimme EU:n ulkopuolisessa kaupassa, niiden markkinat ovat suuret, ja ne ovat tärkeitä myös tutkimus- ja kehityspuolella, sanoo asiantuntija Heli Siikaluoma Elinkeino­elämän keskusliitosta (EK). 

Suurvaltakilpailun vaikutuksia suomalaisyrityksiin selvitettiin ensi kertaa laajasti Suomessa ulkoministeriön ja EK:n yhteishankkeessa, jota työstettiin 60 asiantuntijan ja 30 yrityksen voimin. 

Selvityksen tulos on kiistaton: vaikutuksia on ja ne ovat monimutkaisia. Asiaan on varauduttava paremmin, sillä todennäköisesti kilpailu kiihtyy.

– Mielestäni tähän ei ole Suomessa vielä kunnolla herätty. Toivomme, että asia otetaan laajasti huomioon niin yrityksissä kuin julkishallinnossakin, kiteyttää Siikaluoma, joka osallistui itsekin hankkeeseen. 

Monta välinettä

Millä tavoin kilpailu sitten suomalaisyrityksiin vaikuttaa? Tiivistä ja yksinkertaista vastausta ei ole, mutta valtakamppailun välineet koskevat useita sektoreita ja tilanteita. 

Näitä ovat pakotteet, kaksikäyttötuotteiden eli sekä siviili- että sotilaskäyttöön soveltuvien tuotteiden vientivalvonta, rahoitus, standardisointi ja markkinoillepääsyyn liittyvät rajoitukset. Nämä välineet limittyvät keskenään ja useampi niistä voi vaikuttaa yrityksen tilanteeseen samanaikaisesti. 

Suurvaltakilpailu näkyy erityisesti kilpailussa teknologiajohtajuudesta aloilla, jotka ovat kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisiä. Näitä ovat esimerkiksi laser-, sensori-, telekommunikaatio-, puolijohde- ja navigaatioteknologiat. Siksi kilpailu vaikuttaa Suomessa erityisesti teknologia-alaan, jossa meillä on paljon osaamista, yrityksiä ja vientiä. 

Arvojen mukaisia standardeja

Suurvaltojen erilaiset arvomaailmat törmäävät myös uusien teknologioiden kansainvälisessä standardi­soinnissa. Konkreettinen esimerkki on kasvojen­tunnistus, jossa demokratioissa on oltu eri linjoilla kuin autoritäärisemmissä valtioissa.

– On lopulta arvokilpailun tulos, millaiset teknologian standardit ovat tulevaisuudessa. Kansainvälinen standardointi saattaa hankaloitua tai standardi jää yhä useammin haaveeksi. Tämä hankaloittaa globaalimarkkinoille tuotteita valmistavien ja sieltä komponentteja hankkivien yritysten toimintaa ja lisää kustannuksia sekä yleistä epävarmuutta, Siikaluoma katsoo. 

Kahdet eri markkinat?

Kauhuskenaario on, että suurvaltakilpailu johtaa taloudelliseen ja teknologiseen eriytymiseen, kahteen erilliseen markkina-alueeseen. 

Tilanteessa esimerkiksi kiinalaista alkuperää tai teknologiaa sisältävät tuotteet tai palvelut eivät pääse Yhdysvaltojen markkinoille ja päinvastoin. Tällöin yritykset joutuvat valitsemaan kummalla markkinalla toimivat tai tekemään tuotteistaan kaksi eri versiota.

Tosielämän esimerkkejä tästä on jo olemassa.

– En kuitenkaan usko, että markkinat täysin eriytyisivät toisistaan. Suurvallat ovat niin ristiin limittyneet taloudellisesti, että se tuskin olisi edes mahdollista, Siikaluoma toteaa. 

Yritysten oltava tietoisia

Liiketoimintaan vaikuttavat tilanteet ovat toki tapauskohtaisia, mutta yksi yleinen neuvo on mahdollista antaa. 

– Yritysten on tärkeintä hankkia tietoa. Suuremmilla yrityksillä on hyvät resurssit tilannekuvan luomiseen, mutta pk-yrityksillä ne ovat rajallisemmat. Kansainvälisen kauppalainsäädännön asiantuntijapalvelut ovat kalliita, joten myös viranomaisten on tarjottava ajankohtaista tietoa, Siikaluoma korostaa. 

Entä mikä rooli on kahden kamppailussa Euroopan unionilla? 

– Yhteistyö molempien suurvaltojen kanssa on olennaista. Unionin on huolehdittava jäsenmaiden ja niiden yritysten edusta ja tehtävä hartiavoimin töitä avoimen kilpailuympäristön eteen. Yrityksille parasta olisivat globaalisti avoimet ja mahdollisimman vähän säädellyt markkinat.

Kuvitteellinen esimerkkitapaus suurvaltakilpailutilanteen eskaloitumisesta suomalaisen yrityksen kannalta

  1. Yhdysvallat asettaa merkittävän kiinalaisen teknologiayhtiön X:n pakoteluet­te­loonsa 
  2. Suomalainen valmistaja A keskeyttää toimitukset X:lle, sillä Yhdysvallat voi lisätä pakoteluetteloon minkä tahansa yhtiön, joka jatkaa yhteistyötä X:n kanssa
  3. Kiina esittää A:lle uhkavaatimuksen, että se lisätään Kiinan ”epäluotettavien yhtiöiden” luetteloon, ellei se täytä sopimustaan X:n kanssa
  4. Suomalaisen A:n on nyt valittava: se voi joko jatkaa liiketoimia sillä uhalla, että joutuu Yhdysvaltojen pakoteluetteloon, tai keskeyttää ne sillä uhalla, että joutuu Kiinan vastaavien toimien kohteeksi
  5. Yhdysvaltojen pakoteluetteloon joutuminen uhkaisi yrityksen koko 
  6. tulevaisuutta, sillä se johtaisi rahoituksen kuivumiseen sekä pankki-, asiakas- ja toimittajasuhteiden katkeamisiin
  7. Kiinan pakote­luetteloon joutuminen voisi estää liiketoiminnan Kiinassa ja tyrehdyttää kiinalaisvalmisteisten komponenttien saatavuuden

Kamppailun välinevalikoima

Pakotteet

Käyttö todennäköisesti lisääntyy, kun suurvaltakilpailu kiihtyy. 

Ensisijaiset Yhdysvaltojen pakotteet velvoittavat erityisesti yhdysvaltalaisia toimijoita, mutta myös suomalaisyritysten on noudatettava niitä, kun liiketoiminnalla on yhteys Yhdysvaltoihin. 

Toissijaisia pakotteita voidaan kohdistaa suomalais­yrityksiin, jotka tekevät yhteistyötä Yhdysvaltojen pakoteluettelossa olevien toimijoiden kanssa. 

Kiinan pakotteet ovat tyypillisesti yleisluontoisia ja läpi­näkymättömiä, mikä hankaloittaa yritysten varautumista ja vaikutusten arviointia. 

Suomalaisyrityksiä on jo joutunut muuttamaan toimitusketjujaan pakotteisiin liittyvien rajoitusten ja riskien vuoksi.

Yrityksen on tunnettava asiakkaansa, hankintaketjunsa ja rahoittajansa ja tunnettava molempien suurvaltojen pakotelainsäädäntö ja -listaukset. 

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta 

Sekä Yhdysvallat että Kiina lisänneet toisiinsa ja yrityksiinsä liittyviä kaksikäyttötuotteiden vientirajoituksia. Kaksikäyttöisyys tarkoittaa, että tuotteita ja teknologiaa on mahdollista käyttää niin siviili- kuin sotilaallisiin tarkoituksiin. 

Merkitys kasvaa suomalaisyrityksille, sillä aineeton vienti (kuten ohjelmistot ja osaaminen) lisääntyy, ja sekä Yhdysvallat että Kiina ovat tärkeimpiä kauppakumppaneita.  

Yritysten on tiedostettava säädökset ja rajoitukset ja noudatettava niitä. Ne voivat koskea ulkomaankaupan lisäksi myös tutkimus- ja kehitystoimintaan osallistuvia henkilöitä tai yritysrahoitusta.

Suomalaisyritykset ovat joutuneet perumaan joitakin vientihankkeita suurvaltojen kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan tiukentumisen takia. 

Kansainvälinen standardointi 

Kansainvälinen standardointi politisoituu entisestään, hankaloituu tai tulee jopa mahdottomaksi. Kiinan aktiivisuus on kasvanut ja Yhdysvaltojen toiminta lisääntynyt kansainvälisissä organisaatioissa. 

Erityisesti korostuu uusien teknologioiden standardointi, ja se, millainen arvomaailma saa kansainvälisesti jalansijaa. Kehitys vaikeuttaa globaaleille markkinoille tuotteita valmistavien ja sieltä komponentteja hankkivien yritysten toimintaa, lisää kustannuksia ja yleistä epävarmuutta. Vaarana on, että suurvaltojen markkinat eriytyvät ja että yritykset joutuvat valitsemaan niiden väliltä. 

Markkinoillepääsy 

Molemmat maat voivat asettaa rajoituksia, esimerkiksi tullinkorotuksia, investointien valvontaa ja osallistumisrajoituksia julkisiin hankintoihin. Nämä vaikeuttavat suomalaisyritysten, tavaroiden, palveluiden ja investointien markkinoillepääsyä. Yrityksille tietojen vapaa liikkuvuus on merkittävä markkinoillepääsykysymys, josta on tullut suurvaltojen politiikkaväline. EU:lla, Yhdysvalloilla ja Kiinalla on erilaiset lähestymistavat tietovirtojen hallintoon. 

Rahoitus 

Yhdysvalloilla on vahva asema kansain­väli­sessä rahoitusjärjestelmässä, mutta myös Kiina on noussut rahoituksen vallankäyttäjäksi. Yhdysvallat on viime vuosina kehittänyt omia rahoitusinstrumenttejaan vastatakseen Kiinan lisääntyvään vaikutusvaltaan esimerkiksi Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Yrityskauppojen ja julkisten hankintakilpailujen rahoitusehdoista on tullut suurvaltakilpailun väline, jolla on merkitystä myös suomalais­yritysten kilpailu­kykyyn kehittyvillä markkinoilla. Yrityksen on jatkossa tunnettava entistä paremmin asiakkaan lisäksi myös rahoittajansa. 

Lotta Nuotio

iStock

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Kauppapolitiikka</span></span>30.03.2021

Luetuimmat