Yksimielisyys vallinnee siitä, että ilman vahvempaa vientiä ja taloutemme kansainvälistymistä emme pärjää ainakaan sillä tasolla, missä nykyinen tahtotilamme on. Yritysten kansainvälistyminen on tapetilla päivittäin. Median täyttävät uutiset vientimme uusimmista tähdistä, rovioista ja supercelleistä. Vienti on kuitenkin edelleen pitkälti suuryritysten harteilla, ne vastaavat yli 80 prosentista viennin kokonaisarvosta pk-yritysten osuuden jäädessä reilusti alle 20 prosenttiin. Kansainvälistymisen tähtipisteitä on...

Yksimielisyys vallinnee siitä, että ilman vahvempaa vientiä ja taloutemme kansainvälistymistä emme pärjää ainakaan sillä tasolla, missä nykyinen tahtotilamme on.

Yritysten kansainvälistyminen on tapetilla päivittäin. Median täyttävät uutiset vientimme uusimmista tähdistä, rovioista ja supercelleistä. Vienti on kuitenkin edelleen pitkälti suuryritysten harteilla, ne vastaavat yli 80 prosentista viennin kokonaisarvosta pk-yritysten osuuden jäädessä reilusti alle 20 prosenttiin.

Kansainvälistymisen tähtipisteitä on jaettu aktiivisesti etenkin ICT-sektorin startup- ja kasvuyrityksille. Tähän lienee syynsä; ICT-sektorilla on todellakin mahdollista saavuttaa vuodessa, kahdessa huimat kasvulukemat. Mutta muistammekohan, että osataan meillä muillakin aloilla? Suomalaisilla on kyky yhdistää innovaatioihin käytännöllisyys, tehokkuus ja design. Entä uskalletaanko meillä rohkeasti miettiä mahdollisuuksia omia koti- tai lähimarkkinoita kauempana?

Yhdysvallat ja Kanada tarjoaisivat monelle suomalaiselle pk-yritykselle mahdollisuuden kasvuun ja kansainvälistymiseen, mutta iso lakimiesten kansoittama markkina pelottaa ehkä liikaa.

Porvoolainen Picote Oy on oppikirjaesimerkki siitä, miten omaa osaamista on lähdetty rohkeasti kauppaamaan ensin Eurooppaan ja sitten Pohjois-Amerikkaan. Picote valmistaa oman asennustoimintansa ohessa rakennusten viemäriputkien sukitukseen liittyvää patentoitua teknologiaa. Sukitus on prosessi, jossa rakennusten ikääntyvien viemäriputkien sisään luodaan uusi putki seinärakenteita rikkomatta. Ensin avautui Eurooppa saksalaisen ja pohjoismaisten kumppanien avulla, ja nyt keväällä Pohjois-Amerikka kahden paikallisen suuren toimijan kanssa.

Miksi Picote halusi kansainvälistyä ja miksi se ei pelännyt suuria markkinoita ja niiden haasteita? Koti- ja lähimarkkinat olivat yksinkertaisesti liian pienet, oli mentävä kauemmas. Picoten kansainvälistymisstrategia oli alusta asti hyvin selkeä: haetaan messujen ja alan tapahtumien kautta paikalliset kumppanit, joilla on jo olemassa olevat myynti- ja jakelukanavat. Picoten resurssit eivät olisi riittäneet oman organisaation luomiseen. Yhdysvaltalaiset kumppanit avasivat ovet yli 1100 potentiaaliseen asiakasyritykseen ilman Picoten omia investointeja.

Nyt, vain vuosi kansainvälistymisen aloittamisen jälkeen, yli 80 % Picoten laitemyynnin liikevaihdosta tulee Suomen ulkopuolelta. Pohjois-Amerikasta odotetaan moninkertaista liikevaihtoa verrattuna Eurooppaan jo seuraavan vuoden aikana.

Kun mietimme kansainvälistymisemme tehostamista ja esimerkiksi Team Finlandin kohdennettuja palveluita, olisi hyvä miettiä myös kannustimia ja informaatiota hyvin laaja-alaisesti eri teollisuudenaloille. Pohjois-Amerikan markkinat, vaikka ovatkin kaukana, tarjoavat monelle yritykselle valtavan potentiaalin, jos haaste uskalletaan ottaa rohkeasti vastaan.

Lähes 350 miljoonan kuluttajan hyvin yhtenäinen markkina-alue on mahdollisuus, jos markkinoille meneminen tehdään paikallisten kumppaneiden kautta. Kannattaa astua lentokoneeseen ja lähteä oman alan messuille Pohjois-Amerikkaan kartoittamaan kilpailutilannetta ja käymään ensimmäisiä keskusteluja mahdollisten kumppaneiden kanssa.

Suomessa on varmasti satoja Picoten kaltaisia yrityksiä. Hiljaisia vientivalttejammeko?

Matti Suokko, Kunniakonsuli, Suomen kunniakonsulaatti, Seattle

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Outi Moilala</span></span>08.11.2023

Luetuimmat