Suomen veneteollisuus elää viennistä
Suhdanneherkässä luksusveneteollisuudessa innovaatiot ovat yrityksen elinehto. Yksi tällainen sijaitsee Oy Finn-Marin Ltd:n tehtaalla, jossa luksusmerkit todetaan jo tehtaalla merikelpoisiksi. Testialtaan ylle asennetut sadetussuihkut paljastavat myös valmiiden veneiden mahdolliset vuoto-ongelmat. Puolitoista metriä syvän altaan merkitys Finn-Marinin moottorivenebrändille on suuri.
– Kun valmis vene pääsee altaasta, on se periaatteessa käyttövalmis. Asiakkaan tai jälleenmyyjän ei tarvitse sitä enää uudestaan koekäyttää, kertoo yrityksen tuotekehitysjohtaja Osmo Roukala.
Sadetusallas on Pohjoismaiden mittakaavalla ainutlaatuinen. Kalajoen toimipisteellä Finn-Marinin vapaa-ajanveneet valmistuvat kolmella eri tuotelinjalla. Tekoprosessi on alusta loppuun käsityötä – valmiiseen veneeseen tarvitaan 10–12 henkilön työpanosta.
Keskipohjanmaalaisen yrityksen omaa keksintöä on myös tehdaslinjasto, jossa työntekijöiden sijaan liikkuvat rakenteilla olevat veneet. Matka hartsisäiliöstä paketoitavaksi kestää kaksi viikkoa. Uusi vene on valmis ostajalle keskimäärin joka neljäs päivä.
– Linjasto on nopeuttanut valmistuksen läpimenoaikaa huomattavasti. Myös työjälki pysyy tasalaatuisena, kun sama asentaja vastaa aina samasta tehtävästä.
Häjyä meininkiä
Vuonna 1990 perustettu Finn-Marin on Suomen johtavia moottorivenebrändejä. Yrityksen tarina alkoi yli 25 vuotta sitten Kokkolasta, jossa sen toinen toimipiste edelleen sijaitsee. Yhdeksän vuotta sitten toiminta laajeni myös Kalajoelle, jonka sijaintia Pohjois-Pohjanmaalla yritysjohto pitää lähes ideaalina.
– Alueen työntarjonnan rakenne on loistava ja vaihtuvuus pientä. Kalajoen tehtaalla henkilöstö on lähes 90-prosenttisesti sama kuin perustamisvuonna 2007, tuotekehitysjohtaja Roukala kertoo.
– Keski-Pohjanmaa on perinteistä veneenrakennusseutua. Täältä löytyy ammattitaitoa ja osaamista.
Finn-Marinin Finnmaster- ja Husky-veneet valmistetaan Kokkolassa, Grandezzat Kalajoella. Yrityksen johdon mukaan sijainti Suomessa asettaa myös tiettyjä haasteita.
– Suomalaisen työn lisäksi kuljetus ja byrokratia ovat hintavia. Tähän toivoisimme lisää norminpurkua, Roukala ja Finn-Marinin toimitusjohtaja Raimo Kielinen vinkkaavat.
Kokka kohti Pohjoismaita
Kotimainen monialayhtiö Terra Patris Oy osti enemmistön Finn-Marinin osakkeista alkuvuodesta 2015. Kaupan merkitys on Kielisen mukaan Finn-Marinille suuri, sillä veneenvalmistus on liiketoimintana hyvin pääomaintensiivistä.
– Nyt takanamme ovat ikään kuin leveämmät hartiat. Tuotekehityksen ja kansainvälistymisen kannalta tämä on erittäin tärkeää, yhtiön toimitusjohtaja sanoo.
Kansainvälisyys on venebrändin avainsanoja, sillä 80 prosenttia tuotteista ostetaan ulkomaille. Tärkeimpänä kanavana tuotekehitysjohtaja Roukala ja toimitusjohtaja Kielinen pitävätkin suuria venemessuja.
– Asiakas- ja jälleenmyyntikohtaamiset
tapahtuvat lähes sataprosenttisesti siellä. Arvostelumenestys ja sosiaalinen media tulevat toisena.
Finn-Marinin edustajat kiertävät venemessuilla ”lähes tauotta” suurimmat osan vuodesta. Kesäsesongin niin sanottu uivien venemessujen kausi alkaa elokuussa Helsingin Lauttasaaresta. Finn-Marinille venemessujen päätapahtuma on tammikuinen Boot Düsseldorffissa. Saksalaisilla jättimessuilla vierailee yhdeksän päivän aikana yli 200 000 kävijää. Yli 1500 näytteilleasettajan joukossa on erotuttava edukseen joka vuosi.
Kielinen tietää tähän keinon.
– Suomalaisuus. Venealalla kaikki tuntevat suomalaisen Swan-purjeveneen, joten keskieurooppalaiselle ostajalle mielikuva Suomesta ja suomalaisesta veneenrakennuksesta on hyvin positiivinen.
Finn-Marin tuottaa vuodessa myyntiin noin tuhat venettä. Tärkeimpiä yksittäisiä kauppa-alueita yritykselle ovat Pohjoismaat sekä Keski-Eurooppa. Kaukaisin venetilaus on toimitettu Uuteen-Seelantiin. Veneenvalmistusta ohjaa Euroopassa EU:n huvivenedirektiivi, mutta myös korkeita standardeja arvostavat veneenostajat.
– Laatutietoisimmat asiakkaat sijaitsevat Sveitsissä – siellä kaiken tulee olla kellontarkkaa, Roukala naurahtaa.
Finn-Marin on jo yrityksenä ja samalla toimintatapojensa osalta sen verran vakiintunut, ettei vienninedistämismatkoilla nykyään juuri satu eikä tapahdu mitään jännittävää tai erikoista. Kielinen tosin vinkkaa pilke silmäkulmassa, että yritystä aikoinaan perustamassa olleelta Roukalalta juttuja 90-luvulta saattaisi irrota.
Suomalainen vene, suomalainen laatu
Maailmantalouden heilahtelut näkyvät selkeästi luksustuotteiden myynnissä. Näin tapahtuu myös vapaa-ajan veneiden viennissä: vielä kaksi vuotta sitten Finn-Marinin suurin asiakaskunta olivat venäläiset, mutta nyt suurin yksittäinen asiakaskunta ovat pohjoismaiset ostajat.
– Luksusvene on siitä hankala myyntituote, että talouden hiipuessa se on ensimmäisiä hyödykkeitä, joista asiakas luopuu. Kasvuvaiheessa se on taas viimeisiä asioita, jonka asiakas hankkii, Kielinen kuvailee.
Veneteollisuutta vaivaa myös osin positiivinenkin ongelma. Laatu – varsinkin suomalainen laatu – nimittäin kestää. Esimerkiksi Kielisen ensimmäinen oma moottorivene on jo lähes 30 vuoden iästään huolimatta edelleen käyttökelpoinen.
– Kun kerran veneen ostaa, tapahtuu seuraavan hankinta vasta usean vuoden tai jopa vuosikymmenen päästä. Myyjäpuolelle tämä tietysti on haaste – kuinka saada asiakas siirtymään tuotteesta toiseen, toimitusjohtaja pohtii.
Kielisen nelimetrisestä Yamarin-veneestä on sittemmin tultu pitkälle. Työuransa pitkälti pääkaupunkiseudun sahateollisuudessa tehnyt Kielinen päätyi veneteollisuuden pariin ”vasta” 2000-luvulla.
– Kesällä 1988 mökkivenettä hankkiessani en olisi ikinä uskonut päätyväni lopulta alalle. Tälle tuleekin usein naureskeltua.
Kolmenkymmenen vuoden aikana on mökkiveneiden pituus metreissä kasvanut. Kielisen mukaan suurempien lasikuituveneiden – kuten Grandezzan ja Finnmasterin – asiakaskunta on maultaan konservatiivinen. Venemallistoissa ei siis trendiväreillä tai -ominaisuuksilla juuri retostella.
– Toki jos esimerkiksi nykyinen ja kymmenen vuotta vanhan Finnmasterin asettaa vierekkäin, näyttävät ne jonkin verran erilaisilta.
Finn-Marinin tuotteiden seuraava ”facelift” eli mallistojen ilmeen uudistus on tällä hetkellä suunnitteilla. Yrityksen tai venealan tilannetta kymmenen vuoden päähän arvioidakseen Kielinen heittää tarvitsevansa kristallipalloa. Tarkoitus on kuitenkin pysyä vientialan kärjessä – ja Suomessa.
Finn-Marinin tunnusluvut
- Perustettu 1990 Kokkolassa
- 160 työntekijää, joista 120 Kokkolassa ja 40 Kalajoella
- Liikevaihto vuonna 2015, 20,3 miljoonaa euroa
- Liikevaihto vuonna 2016, 27,5 miljoonaa euroa (ennuste)
- Nettotulos vuonna 2015, 554 000 euroa>
Käsityö menestyksen takana
Venealaa voidaan pitää erityisen syklisenä alana. Alan myyntiluvut vaihtelevat vielä auto- ja moottoripyöräkauppaakin voimakkaammin. Vene on hyödyke, jonka ostaminen on erityisen paljon riippuvainen kotitalouksien käytettävissä olevasta rahamäärästä ja talouden suhdanteesta.
Suomalainen veneilyala on murroksessa. Globaali kilpailu ja ihmisten vapaa-ajan harrastustoiminnan pirstaloituminen ovat muuttaneet merkittävästi venealan yritysten toimintakenttää asettaen uusia haasteita koko toimialan tulevaisuudelle. Sitoutumisaste ja investointihalukkuus yksittäiseen harrastukseen ovat vähentyneet asteittain, ja trendi tulee kasvamaan myös jatkossa.
Toisaalta veneala on samalla melko perinteinen ala. Tämä osaltaan suojelee toimijoita muutospaineilta. Esimerkiksi kuluttajien maku muotoilun suhteen näyttää muuttuvan melko hitaasti. Samoin perinteisiä valmistusmenetelmiä ja perinteisiä ominaisuuksia tunnutaan arvostavan. Esimerkiksi runsas käsityön osuus, perinteiset materiaalit, räätälöidyt yksittäiskappaleet ja piensarjat sekä monin paikoin vakiintunut muotoilu ovat sellaisia, joilla ei esimerkiksi autoalalla enää pärjää kuin muutama valmistaja. Käsityön arvostus on pitänyt veneiden valmistuksen Suomessa ja tehnyt siitä kansainvälisen kilpailuvaltin.
Venealan keskusjärjestön Finnboatin jäsenkunnan kokonaisliikevaihto oli 488,4 miljoonaa euroa vuonna 2015. Vaikka kotimainen venemyynti laski viime vuonna, kasvoi kokonaisliikevaihto yli kuusi prosenttia. Kasvun takaa löytyvät vetävät vientimarkkinat. Euromääräinen veneviennin arvo vuonna 2015 oli noin 200 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua lähes viidennes edellisvuoteen verrattuna. Viennin osuus Suomen veneteollisuuden kokonaistuotannosta vuonna 2015 oli jotakuinkin 70 prosenttia.
Suomesta viedään veneitä yli miljoonan euron arvosta vuosittain kolmeentoista maahan. Tärkeimmät vientimaat ovat länsinaapurimme Norja ja Ruotsi. Norjaan vietiin vuonna 2015 yli 3000 venettä 54 miljoonan euron arvosta. Vienti Ruotsiin kasvoi viime vuonna lähes 50 prosenttia, Venäjän vienti taas tippui
18 prosenttia.
Talouden yleisestä synkistelystä huolimatta veneala uskoo markkinoihinsa. Tasan puolet Finnboatin jäsenkunnasta arvioi liikevaihtojen nousevan vuonna 2016 ja henkilöstöä aikoo lisätä
21 prosenttia yrityksistä.