Nykyinen ulkomaankaupan tilastointi jättää paljon kertomatta Suomen asemasta globaalissa taloudessa. Tuttu hokema ”Suomi elää viennistä” on aika päivittää.

Sekä viennin että tuonnin analysointi perustuu monesti Tullin antamiin lukuihin rajat ylittävistä tavaravirroista. Nämä luvut kertovat tavaran senhetkisen arvon, mikä jättää piiloon paljon matkan varrella tehtyä, arvonlisää tuottavaa työtä. Tiedon puute arvonlisästä vääristää käsitystä kaupasta ja sen merkityksestä.

Vanhanaikainen tavaratilastointi kertoo paljon ulkomaankaupasta, mutta ei kuitenkaan koko totuutta, johon päätöksenteon tulisi perustua. 

– Viennin bruttoarvo ei kerro koko kuvaa ulkomaankaupan kansantaloudellisesta merkityksestä eli sitä rahaa, mikä oikeasti meille jää, kertoo kaupallinen sihteeri Lauri Kangasniemi ulko­ministeriöstä.

Yksinkertaistaen kyse on siitä, että Suomesta vietävät tuotteet sisältävät tyypillisesti myös muista maista tuotuja raaka-aineita tai välituotteita. Siksi vientituotteen hinta ei anna oikeaa kuvaa siitä, mikä on Suomessa tuotetun panoksen arvo.

Miksi näitä nykymaailmassa jo vanhahtavia lukuja käytetään yhä maailmanlaajuisesti? Ne kun eivät kerro juurikaan todellisesta arvonlisästä ja siitä, mihin se päätyy.  

– Kattavaa ja yksityiskohtaista kansainvälistä arvonlisäpohjaisen kaupan tilastointia ei oikein ole olemassa. Tai tällaista tilastointia tehdään kyllä OECD:ssä, mutta luvut ovat valmiit vuosien viiveellä ja siksi ne ovat vaikkapa kauppapolitiikan perus­työhön jo myöhässä, kertoo Lauri Kangasniemi.

Tällaista ”TiVA-tilastojen” (Trade in Value Added) kerääminen on työlästä, mutta tarpeellista koska Suomen sijoittumisesta globaaliin talouteen tarvitaan kansallista ja ajantasaisempaa tietoa. Tähän pyrittiin ulkoministeriön, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ja Tilastokeskuksen hankkeessa, jonka tulokset saatiin kesällä. 

Arvoverkko kuin verisuonisto

Hankkeen tuloksista osa tuntuu päätähuimaavilta. Arvonlisäpohjainen tilastointi osoittaa, että jopa vanha hokema ”Suomen hyvinvointi perustuu vientiin” tulisi päivittää.

– Tulisi sanoa, että ”Suomi on arvoketjuista riippuvainen pieni avotalous”. Globaali arvoverkko on Suomelle kuin verisuonisto ihmiselle, koko olemassaolo riippuu niistä, Kangasniemi toteaa.

Hankkeessa tehty tilastointi näyttää kirkkaasti, miten perustavanlaatuisesti Suomi on kytköksissä ulkomaihin.

– Puhumme liian usein vain viennistä. Hyvinvointimme perustuu viennin lisäksi myös tuontiin ja investointeihin. Suomi tarvitsee vientiinsä tuontia, kaupallinen neuvos Johanna Ala-Nikkola ulkoministeriöstä kiteyttää. 

Siksi muiden maiden menestys vaikuttaa myös Suomen menestymiseen.

–  Totta kai tehtävämme on puolustaa Suomen intressejä, mutta tulosten perusteella voidaan kysyä kuinka paljon ne lopulta eroavat vaikkapa Ruotsin intresseistä kauppapolitiikassa ja kansainvälisessä taloudessa? Yritysten arvoketjut kulkevat maasta toiseen, se on yhteistä hyvää. Emme ole kauppapolitiikassa yksin, Kangasniemi pohtii.

Voivatko arvonlisäpohjaiset tilastot vaikuttaa siis Suomen kauppapolitiikkaankin? 

– Tietoja pystyy hyödyntämään laajasti ja toivottavasti niin tehdään, tällaisilla asioilla tulisi olla politiikkavaikutuksia. Ulkomaankaupan lisäksi tietoa voi ammentaa muidenkin sektoreiden päätösten tueksi niin koulutus-, työvoima- kuin elinkeinopolitiikassakin, Ala-Nikkola sanoo. 

Palvelut päihittivät teollisuuden

Arvonlisän näkökulmasta myöskään tavarakauppaan kohdistuvat suojatullit kauppakiistoissa eivät ole niin kliininen keino, kuin usein halutaan esittää. Jokaisen kaupanesteen vaikutukset kasvavat kuin spiraali. 

– Arvonlisän tilastoinnin tulokset viittaavat siihen, että tuonnin säilyminen avoimena ja esteiden poistaminen on tärkeää. Siinä mielessä tulokset tukevat Suomen jo pitkään ajamaa linjaa edistää vapaata kauppaa, Kangasniemi toteaa. 

Hankkeessa todistettiin arvonlisää tilastoimalla myös ensi kertaa asia, jota ulkomaankauppaa työkseen tekevät ovat jo pitkään uumoilleet: Suomen viennissä palvelutoimialat ovat ohittaneet teollisuuden viennin kotimaisella arvonlisällä mitattuna jo lähes puoli vuosikymmentä sitten (2016).

Emme ehkä elä toistemme paitoja pesemällä mutta ulkomaille kelpaavilla palveluilla kai sittenkin?

– Tämä kertoo ennen kaikkea yleisestä palveluiden roolin kasvusta taloudessamme, nykyään myös perinteiset teollisuusyritykset tuottavat ja vievät runsaasti palveluita. Erityisvahvuudeksi globaaleissa arvoketjuissa ovat nousseet ICT-palvelut, Kangasniemi kertoo. 

Kuinka paljon Suomeen jää?

Hankkeessa arvonlisää tilastoitiin toimialojen tasolla, kuten ”tietoliikennepalvelut”.  Kauppapolitiikka tapahtuu kuitenkin toimialatason sijaan tuotetasolla. Myös arvonlisän tilastoinnissa ”nimikekohtainen arvonlisä” olisi kouriintuntuvin tapa havainnollistaa asia. 

–  Olisi hienoa, jos näitä asioita voitaisiin pohtia tasolla ”tuotteen kotimainen arvonlisä on niin tai näin paljon”. Teknisesti tämän pitäisi olla jo mahdollista mutta tilastoinnilla on rajoitteensa, esimerkiksi yritysten tietosuoja, Kangasniemi kertoo.

Ongelmana on yhä, että arvonlisäpohjainen ajattelu on ”pienen piirin touhua”, vaikka se ei ole kovin monimutkaista, Kangasniemi jatkaa. 

– Asiaa täytyy popularisoida, yleinen käsitys ulkomaankaupasta kulminoituu yhä tavaraan. Mielen tasolla eletään maailmassa, jossa kauppaa käydään pelkillä palkeilla ja nauloilla. Julkisuudessa seurataan, miten Suomen kauppatase heiluu mutta usein ei ymmärretä kuitenkaan, miten ulkomaankauppa toimii. 

Jotta arvoketjuja ymmärrettäisiin laajasti talou­dessa ja yhteiskunnassa, on arvonlisäpohjaista tilastointia kehitettävä määrätietoisesti. 

– Tilastotuotanto pitäisi saada säännölliseksi ja kehittää jatkossa tuotetasolle. Toiveena on, että vähitellen kaikkialla siirrytään tällaiseen tilastointiin, Ala-Nikkola toivoo.

Suomen hanke tiennäyttäjänä

Kansainvälisesti arvonlisäpohjaisen tilastoinnin kehitystyötä on tehty jo vuosikymmen OECD:n ja Maailman kauppajärjestö WTO:n aloitteesta.

– Meille on tärkeää, että prosessi parantaa ymmärrystä kaikista toimijoista, jotka ovat mukana globaaleissa arvoketjuissa, yritysten näkökulmasta toki, mutta myös kuluttajien ja työntekijöiden, sanoo OECD:n kauppatilastoista vastaavan osaston päällikkö Nadim Ahmad.

Tarve ymmärtää globaaleja arvoketjuja yksityiskohtaisemmin kasvaa. Sitä lisäävät viimeaikaiset takaiskut globalisaatiolle, digitalisaation kasvavat riskit ja mahdollisuudet kysymykset arvoketjujen vaikutuksista verotukseen. Myös se, miten globalisaatiosta hyötyisivät kaikki. 

– Suomen Tilastokeskuksen kanssa tehty hanke osoitti hienosti arvonlisän tilastoinnin merkityksen. Toivomme, että hanke toimii inspiraa­tiona muillekin kansallisille tilastokeskuksille, Ahmad sanoo. 

Lotta Nuotio

Markku Jokinen

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Nina Vaskunlahti</span></span>23.09.2020

Luetuimmat