Suomi on arvoketjuista riippuvainen pieni avotalous
Arvonlisäpohjaisella tilastoinnilla voi sukeltaa viennin ja tuonnin bruttolukuja syvemmälle ja lisätä ymmärrystä Suomen tarkasta roolista globaalissa taloudessa. Tähän pyrkii Tilastokeskuksen ja OECD:n yhteinen kehitystyö.
Tilastokeskus on tehnyt yhteistyössä OECD:n kanssa kehitystyötä koskien arvoketjuja ja Suomea, työn tulokset on koottu raporttiin. Tarkoituksena on ollut laajentaa olemassa olevia OECD:n arvonlisäpohjaisen kaupan TiVA-tietoja (Trade in Value Added) yksityiskohtaisemmalle tasolle sekä luoda käytäntöjä, joiden avulla nämä voitaisiin siirtää ajantasaisina Tilastokeskuksessa jatkuvaan tilastotuotantoon. Ulkoministeriö on ollut yksi työn rahoittajista.
Kehitystyötä tarvitaan, sillä perinteiset tavara- ja palvelukaupan bruttotilastot eivät huomioi sitä, että kunkin valmiin tuotteen arvosta vain osa syntyy siinä maassa, jossa ”lopullinen” vienti tilastoidaan. Toisin sanoen, jos Suomesta viedään härveleitä X maahan Y sadalla miljoonalla eurolla, tästä vientierästä Suomeen syntyvä arvonlisä ei suinkaan ole sata miljoonaa euroa, sillä lopullinen vientiarvo sisältää tuotteesta riippuen todennäköisesti runsaasti arvoketjussa kumuloitunutta ulkomaista arvonlisää.
Välituotteiden suunnattomia virtoja
Maailmankauppa ei pääsääntöisesti tapahdu valmiilla tuotteilla. Päinvastoin, kyse on lukemattomien välituotteiden suunnattomista virroista eli niin sanotuista arvoketjuista. Arvoketjun päästä löytyvä lopputuote on vain viimeinen osa tätä monimutkaista kansainvälisen kaupan palapeliä. Jos jokin tavara kootaan ja viedään valmiina tuotteena Suomesta, se ei välttämättä kerro kaikkea siitä, miten suuri merkitys tällä viennillä on taloudellemme.
Suomen euromääräisesti merkittävimpien vientivirtojen joukossa on tuotteita, joista Suomeen syntyvä arvonlisä on vain murto-osa lopullisesta tuotteen vientiarvosta. Samalla on todettava, että suomalaisyrityksen ulkomailla toteutuva tuotteen kokoonpano ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö prosessissa voisi syntyä mittavia hyvinvointivaikutuksia myös kotimaassa.
Arvonlisäpohjaisella tilastoinnilla on mahdollisuus sukeltaa viennin ja tuonnin bruttolukuja syvemmälle arvoketjujen maailmaan ja lisätä ymmärrystä Suomen tarkasta roolista globaalissa taloudessa. Kauppapolitiikan viranomaistyön kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että käsityksemme Suomen ulkomaankaupasta on mahdollisimman todenmukainen ja tarkka. Tätä tavoitetta palvelee myös Tilastokeskuksen ja OECD:n välinen kehitystyö.
Huomionarvoisia havaintoja
Kehitystyöstä julkaistu laaja raportti sisältää lukemattomia, kauppapolitiikan kannalta huomionarvoisia havaintoja, joista muutama ensihuomio.
Ensinnäkin meillä elää vahvana käsitys kotimaastamme viennistä riippuvaisena pienenä avotaloutena. Tarkemmin katsoen ulkomaankaupan merkitys Suomelle ei ole enää aikoihin typistynyt vain vientiin. Puhuminen pelkästä vientiriippuvuudesta ei täysin tavoita sitä syvyyttä, jolla maamme on kytkeytynyt globaaleihin arvoketjuihin.
Kuten edellä totesin, globaalissa taloudessa vienti ja tuonti (unohtamatta investointeja!) kytkeytyvät toisiinsa. Suomi on ennen muuta arvoketjuista riippuvainen pieni avotalous, joka tarvitsee niin vientiä, tuontia kuin investointeja. Mikä merkittävää, Tilastokeskuksen ja OECD:n raportin perusteella vientimme tarvitsee tuontipanoksia jopa aiempaa oletettua enemmän.
Raportissa on monia yksittäisiä tiedonjyviä, jotka täydentävät käsitystämme Suomen ulkomaankaupasta. Noin neljännes arvonlisästämme (BKT) linkittyy joko suoraan tai epäsuorasti vientiin, mikä on vähemmän kuin keskeisillä verrokkimailla. Kyseinen mittari on parempi arvioimaan taloutemme yleistä ”vienti-intensiteettiä” kuin usein käytetty [brutto]viennin suhde BKT:hen.
Toiseksi on tärkeää huomata, että kotimaisella arvonlisällä mitattuna palvelut ovat jo ohittaneet teollisuuden viennissämme. Tämä kertoo ennen muuta yleisestä palveluiden roolin kasvusta taloudessamme – nykyään myös perinteiset teollisuusyritykset tuottavat ja vievät runsaasti palveluita (teollisuuden palvelut laskettu tässä siis mukaan palveluihin). Erityisvahvuudeksemme globaaleissa arvoketjuissa vaikuttavat nousseen ICT-palvelut.
Kolmanneksi ulkomaiset investoinnit ovat vauhdittaneet huomattavasti palveluvetoisen vientimme kasvua. Ulkomaankauppamme takana on siis enenevässä määrin monikansallisia yrityksiä. Voi kuulostaa hurjalta, mutta raportin perusteella ruotsalaisomisteiset monikansalliset yritykset työllistävät Suomessa enemmän (91 000 työntekijää) kuin suomalaisomisteiset monikansalliset yritykset (86 000 työntekijää). Sveriges sak är vår, voisi vanhaa sanontaa mukaillen sanoa.
Tarve jatkuvaan tilastotuotantoon
Näin kauppapolitiikkaa päivätyökseen tekevän virkamiehen näkökulmasta nyt tehdyn kehitystyön kannalta varsinaisten tulosten lisäksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että kaikki tämä tieto olisi helposti saatavissa myös tulevaisuudessa, eikä kyse olisi vain yhdestä raportista lisää kasvavaan arvoketjuja koskevaan tutkimuskirjallisuuteen.
Ilman jatkuvaa ja ajantasaista tilastotuotantoa arvonlisäpohjainen ulkomaankaupan analyysi häviää auttamatta perinteisille kauppatilastoille, joiden saatavuus, valmistumisnopeus ja tarkkuus ovat edelleen ylivertaisia verrattuna erillisinä tutkimushankkeina toteutettaviin arvonlisäpohjaisiin analyyseihin.
Tästä syystä Tilastokeskuksen ja OECD:n välisen kehitystyön tavoitteena on ollut alusta asti, että seuraavaksi on jatkuvan tilastotuotannon aika.
OECD:n ja Tilastokeskuksen yhteisraportti : Globalisation in Finland: Granular insights into the impact on businesses and employment(siirryt toiseen palveluun) (pdf)
Kirjoittaja työskentelee virkamiehenä ulkoministeriön Markkinoillepääsy-yksikössä, vastuullaan kauppapolitiikan analyysi ja ulkomaankaupan tilastot.