Kansainvälisten osaajien maahantulon pullonkauloihin on jo olemassa monia ratkaisuja. Niitä työstetään usean hallinnonalan yhteistyössä Talent Boost -ohjelmassa, kertoo projektipäällikkö Kristel Stenman-Huuskonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Miksi kansainvälisiä osaajia on vaikea saada Suomeen? 

Suomessa ei ole vielä paljoa kokemusta kansain­välisistä rekrytoinneista emmekä ole kovin tunnettu maa. Kilpailemme työvoimasta muiden maiden kanssa. Maakuvatyön ja työvoiman tänne houkuttelemisen ohella on muistettava panostaa koko perheen kotiutumiseen sekä yleisesti työelämän monimuotoisuuden edistämiseen. Lisäksi maahantulon ongelmat eli muun muassa ajoittain pitkiksi kasvaneet lupahakemusjonot ovat keskeinen ja paljon näkyvyyttä saanut haaste. Poikkihallinnollisessa prosessissa pullonkauloja syntyy monesta syystä.

Mitä tilanteen ratkaisemiseksi tehdään?

Viranomaispalveluita kehitetään jatkuvasti. Rekrytoinnin ja kansainvälisten osaajien asettautumisen tueksi on työnantajille tarjolla konkreettisia palveluja. Meidän on tarkoitus luoda myös valtakunnallinen kansainvälisen rekrytoinnin malli. Lisäksi on käynnissä työmarkkinoita ja yrityksiä tukeva monimuotoisuusohjelma. Työntekijöille on tarjolla kielikoulutusta. Lupien osalta uudistamme lupaprosessia ja lainsäädäntöä sekä panostamme asiakasneuvonnan kehittämiseen. Nämä eivät kuitenkaan yksinään riitä ratkaisemaan haasteita. Monet viranomaiset eivät vielä toimi kovin sujuvasti digitaalisessa maailmassa. Jo mainitun tueksi tulee laaja digijärjestelmäkehityksen kokonaisuus, johon saimme myös EU:n elpymisrahastosta 20 miljoonaa euroa.

Miten yhteistyö tällä hetkellä sujuu? 

Mielestäni poikkihallinnollinen yhteistyö kansain­välisten osaajien maahanmuuton edistämiseksi on jo nyt saatu aivan uudelle tasolle. Moniin haasteisiin on löydetty ratkaisuja, joita toimeenpannaan ja arvioidaan vaiheittain. Ylipäänsä keskustelu kansainvälisistä rekrytoinneista osana työllisyysratkaisuja on saanut ansaitsemaansa huomiota viime aikoina. TE-toimistot, ELY-keskukset ja Maahanmuuttovirasto ovat saaneet tähän lisäresursseja. Haasteita on vielä työmarkkinoiden tarpeiden ennakoinnissa. Dataa ei aina ole tarpeeksi. Lisäksi mielestäni ulkomaalaislain uudistamistarpeita olisi hyvä kartoittaa laajemmin, mutta sisäministeriö oikeastaan on tätä jo aloittanutkin.

Millaiset ovat konkreettiset tavoitteet? 

Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteenahan on kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto ja kolminkertaistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä. Maahantulon osalta työ- ja opiskeluperustaiset oleskeluluvat pitäisi saada käsiteltyä keskimäärin kuukaudessa. Lisäksi jo vuoden 2020 budjettiriihessä päätettiin pikakaistan rakentamisesta eli lupakäsittelyn mahdollistamisesta kahdessa viikossa erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille ja heidän perheen­jäsenilleen. Tavoitteet ovat korkealla. Lupahakemuksia pitää jatkossa pystyä käsittelemään tehokkaammin. 

Koska tavoitteet saavutetaan?

Pitkän aikavälin tavoitteita ei tietenkään vuodessa saavuteta. Ne on syyskuussa hyväksytyn koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan mukaisesti tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tiekartalle luodaan vuosisuunnitelmat ja välitavoitteita, tulevan vuoden suunnitelma hyväksytään loppuvuodesta. 

Mitä luparuuhkille nyt kuuluu?

Niitä puolestaan on nyt jo saatu purettua ja lupakategorioita selkeytettyä. Tavoitteissa emme kuitenkaan vielä ole. Kahden viikon pikakaista tulee käyttöön kesäkuussa. Käsittelyajat pikakaistan kohderyhmälle ovat kyllä nytkin jo maltilliset, alle kolme viikkoa. Muuten lupaprosessien osalta tavoitteet on tarkoitus saavuttaa hallituskauden loppuun mennessä.

Talent Boost 

  • Poikkihallinnollinen ja ammatti­alarajat ylittävä ohjelma.
  • Edistää kaikkien yritysten kansainvälistymistä ja kasvua varmistamalla, että Suomi saa riittävästi työntekijöitä ja osaajia.
  • Tehtävänä osaajien houkuttelu, maahantulon helpottaminen ja Suomeen asettumisen edistäminen. Tarkoituksena on luoda kansainvälisille osaajille hyvät olosuhteet tulla Suomeen.
  • Toiminnan piiriin kuuluvat niin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta kuin työvoimapulasta kärsivät alat.
  • Työ ja elinkeinoministeriö koordinoi, eri osa-alueista ovat vastuussa useat eri viranomaiset ja hallinnon­alat. 

Sanna Lindgren

TEM

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>06.12.2021

Luetuimmat