Entisestä kehitysyhteistyön kumppanimaasta on tullut Suomen suurin vientimaa Kaakkois-Aasiassa. Vietnamissa on kysyntää ratkaisuille, jotka tukevat kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja vihreää siirtymää.

Suomen ja Vietnamin yhteinen historia kehitysyhteistyön saralla kesti yli 40 vuotta. Kahdenvälinen eli julkinen kehitysyhteistyö alkoi Pha Rungin telakkahankkeella pian sen jälkeen, kun Suomi tunnusti silloisen Pohjois-Vietnamin vuonna 1972.

Muutamaa vuotta myöhemmin, 1980-luvun puolivälissä, aloitettiin kaksi isoa vesihuoltohanketta Hanoissa ja Haiphongissa. Vesialasta muodostui kehitysyhteistyön lippulaiva, jonka ansiosta miljoonat vietnamilaiset saavat nykyään puhdasta juomavettä. Monet tuntevat sen Suomi-vetenä.

Siirtymäkauden aikana vuosina 2008–2020 Suomi lopetti vähitellen kahdenvälisen kehitysyhteistyön. Vietnamin nopean talouskasvun ja kehityksen seurauksena sille ei enää nähty tarvetta. Kehitysyhteistyön yhteistyömuotoja haluttiin uudistaa enenevästi yksityisen sektorin suuntaan sekä kaupallista yhteistyötä lisätä.

Vuosina 2002–2021 Vietnamin bruttokansantuote kasvoi 3,6-kertaiseksi. Äärimmäisessä köyhyydessä eli vielä 1990-luvulla yli puolet vietnamilaisista, nykyisin enää noin kolme prosenttia. Vietnam nousi alemman keskitulon maaksi vuonna 2010. Se pyrkii ylemmän keskitulon kategoriaan vuoteen 2025 mennessä sekä korkean tulotason maaksi vuoteen 2045 mennessä.

Siirtymän viimeisinä vuosina Suomella oli Vietnamissa neljä isompaa kahdenvälistä kehitysyhteistyöhanketta: pienten kaupunkien vesi- ja sanitaatiohanke, metsätietojärjestelmähanke, innovaatiokumppanuusohjelma sekä Vietnamiin painottunut Mekong-joen alueellinen energia- ja ympäristöhanke.

Nykyään Suomella on Vietnamissa valtion virastojen välisiä hankkeita ja yksityiselle sektorille suunnattujen instrumenttien kautta toteutettavaa kehitysyhteistyötä. Finnfund ja Finnpartnership ovat maassa aktiivisia. Myös yrityksille suunnattu investointituki kehitysmaille -rahoitusinstrumentti otettiin käyttöön hiljattain.

Vesiputkia Hanoin vesilaitoksella.
Hanoin vesilaitos. Suomen ja Vietnamin välinen vesialan kehitysyhteistyö alkoi 1980-luvulla ja jatkui siirtymän viimeisille vuosille. Nyt vesialalla nähdään potentiaalia kaupallisen yhteistyön lisäämiseksi. Kuva: Marja-Leena Kultanen / Kehitys-lehti

OECD-maat vetäytyivät samoihin aikoihin

”Vietnam on ehkä ainoa sosialistinen yhteiskunta maailmassa, joka on onnistunut. Se nousi hyvin lyhyessä ajassa massiivisesta köyhyydestä alemman keskitulon maaksi, jossa ihmisten elämän edellytykset ovat ihan toista luokkaa”, pohtii Suomen Iranin-suurlähettiläs Kari Kahiluoto. Hän toimi Suomen Vietnamin-suurlähettiläänä siirtymän viimeisinä vuosina 2017–2021.

Perinteistä kehitysyhteistyötä ei enää nähty asianmukaisena yhteistyömuotona Vietnamin vaurastuttua. Monet OECD-maat lopettivat kahdenvälisen kehitysyhteistyön Suomen kanssa samoihin aikoihin, Kahiluoto kertoo.

Vietnam on nykyään Kaakkois-Aasian nopeimmin kasvava talous, kertoo Keijo Norvanto, Suomen Vietnamin-suurlähettiläs vuodesta 2021 alkaen. Myös kauppasuhteet Suomen ja Vietnamin välillä ovat murroksessa: entisestä kehitysyhteistyökumppanista on tullut Suomen suurin vientimaa alueella.

Vienti Vietnamiin vastasi 0,4 prosenttia ja tuonti Vietnamista 0,7 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta vuonna 2021. Edeltävään vuoteen verrattuna vienti kasvoi 126 prosenttia ja tuonti 44 prosenttia. Tällä hetkellä vienti painottuu koneisiin ja -laitteisiin. Tuonti koostuu varsinkin vaatteista, jalkineista, huonekaluista ja muista kulutustavaroista.

Norvanto huomauttaa, että Vietnamin nopean talouskehityksen ja siirtymän lisäksi vuonna 2020 voimaan tullut EU:n ja Vietnamin välinen vapaakauppasopimus tukee viennin monipuolistumista ja ylipäänsä kaupan lisääntymistä.

Hallittu kiputila, josta otetaan oppia

Kari Kahiluoto kuvailee siirtymää Vietnamissa hallituksi kiputilaksi: ilmassa oli muutoksen tuskaa, mutta ajan kuluessa tilanne hyväksyttiin.

Siirtymä oli pitkä ja suunnitelmallinen. Siitä teetettiin myös evaluointi, jossa todetaan, että juuri pitkäaikaisuus sekä siirtymän tukeminen kehitysyhteistyön yksityisen sektorin instrumenteilla kannattivat.

Evaluoinnissa huomautetaan, että viestinnän olisi kuitenkin pitänyt olla selkeämpää. Vietnamilaisille ei ollut aina selvää, että siirtymä tarkoitti kehitysyhteistyöhankkeiden alasajoa, josta yleensä puhutaan exitinä.

”Monissa tapaamisissa Suomelta pyydettiin lisää panostusta kehitysyhteistyöhön. Jouduin aina selittämään samat lähtökohdat uudelleen: Vietnam on vaurastunut, luovumme kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä ja siirrymme muille välineille”, Kahiluoto muistelee.

Myös siirtymän tavoitteista olisi pitänyt sopia paremmin yhteistyössä Vietnamin kanssa, evaluoinnissa todetaan.

Kahiluoto kertoo, että vaikka siirtymässä itsessään oli valtava työ, kaiken kaikkiaan yhteistyö vietnamilaisten kanssa oli miellyttävää ja tuloksellista.

”Suomalaisten ja vietnamilaisten elämänfilosofiat tuntuvat kohtaavan hämmästyttävällä tavalla. Minulle jäi Vietnamissa työskentelystä hirvittävän hyvä muisto”, hän sanoo.

Messuständi, joka esittelee suomalaisia kestävien ja älykkäiden kaupunkien innovaatioita.
Suomen Vietnamin-suurlähetystö Smart City Asia -messuilla toukokuussa 2022. Kuva: Suomen Vietnamin-suurlähetystö

Vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia

”Jos katsotaan sektoreita, joilla on täällä kaupallista potentiaalia, niin ne ovat samoja, joissa olemme olleet kehitysyhteistyössä vahvoja. Vietnamissa on valmiit kehitysyhteistyöajalta peräisin olevat verkostot”, Keijo Norvanto sanoo.

Tällaisia aloja ovat vesi- ja sanitaatioala, kestävä metsätalous, energia-ala sekä meteorologia. Myös muutamat suomalaisyritykset, esimerkiksi Vaisala, ovat toimineet Vietnamissa sekä kehitysyhteistyö- että kaupallisella puolella.

Markkinapotentiaalia löytyy myös uudemmilta yhteistyöaloilta, kuten jätehuollosta, digitalisaatiosta ja älykkäistä kaupungeista. Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia elintarvikevientiin kokonaan uutena tuotealana, Norvanto lisää.

Vietnam on ilmastonmuutokselle erityisen haavoittuva maa, jonka nopea kasvu herättää kysymyksiä muun muassa ekologisesta kestävyydestä. Viime vuoden COP26-kokouksen yhteydessä maa julkisti kunnianhimoisen ilmastotavoitteensa: hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tiekarttaa tähän ei kuitenkaan vielä ole.

”Poliittinen tahtotila on selvä, mutta toteutus on vielä työn alla. Vietnam tarvitsee vihreään siirtymään huomattavasti tukea, mikä tarjoaa paljon liiketoimintamahdollisuuksia”, Norvanto kertoo.

Vietnamissa on nykyään läsnä noin satakunta suomalaisyritystä, esimerkiksi Kone, Nokia, UPM Raflatac, Vaisala, Valmet ja F-Secure.

Paikka maailmantaloudessa löytynyt

Keijo Norvanto kehuu Vietnamin integroitumista maailmantalouteen ja maan tapaa edistää vapaata kauppaa sekä noudattaa sääntöpohjaista järjestelmää.

Vietnam on ollut Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen vuodesta 2007. EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen myötä esimerkiksi tullit poistuvat käynnissä olevan vuosikymmenen aikana lähes kokonaan. Lähes sadan miljoonan asukkaan Vietnamissa on sekä nuori työväestö että kasvava ostovoimainen keskiluokka.

Vietnamin talouskasvu on ollut viime vuosina noin 6–7 prosentin luokkaa, mikä tekee siitä yhden maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Koronapandemian seurauksena talouskasvu notkahti parina vuonna muutaman prosentin alaspäin, mutta sen ennustetaan palautuvan tänä vuonna ennalleen. Ylipäänsä pandemiatilanne on Vietnamissa hyvin hallinnassa, sulkukaudet ohi ja rokotusaste korkea.

Kaakkois-Aasiaan suuntaavan on hyvä muistaa muutamia asioita: Vietnamissa arvostetaan tapaamisten järjestämistä kasvokkain ja läsnäoloa joko yrityksenä tai omalla edustajalla. Valtiojohtoisessa maassa hallitus on usein liiketoimissa osallisena, joten suhteita kannattaa luoda myös viranomaisiin. Byrokratia voi aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa, kuten monissa muissakin kehittyvissä maissa.

Kokonaisuudessaan Suomen ja Vietnamin tulevaisuus näyttää valoisalta, kunhan toimintaympäristö pysyy vakaana, Norvanto toteaa.

Juttuun on haastateltu suurlähettiläiden lisäksi ulkoministeriön kehitysevaluoinnin yksikön ylitarkastajaa Sanna Pulkkista.

Kehitysyhteistyöstä kauppaan -sarja pureutuu Suomen entisissä pitkäaikaisissa kehitysyhteistyökumppanimaissa tapahtuneeseen siirtymään kohti kaupallista yhteistyötä.

Sanna Lindgren

Quangpraha / Pixabay

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>26.09.2022

Luetuimmat