Syntyykö kilpailuetu geotaloudesta?
Maailmantalous ei ole neutraali pelikenttä. Kauppa, teknologia, investoinnit ja rahoitus ovat yhä selvemmin osa valtioiden välistä vallankäyttöä.
Geotalous – talouden ja geopolitiikan risteys – määrittää, kuka menestyy ja kuka jää sivuun. Näemmekö kehityksen uhkana vai mahdollisuutena? Voiko seuraava kilpailuetumme syntyä tästä murroksesta?
Suomen vientivetoinen talous kohtaa tänään sirpaloituvan maailmankaupan, uudelleenjärjestyvät arvoketjut sekä turvallisuuspoliittisesti arvioidut riippuvuudet. Pienen avotalouden on toimittava tilanteessa strategisesti. Emme voi olettaa, että markkinat hoitavat kaiken. Tarvitsemme tietoisempaa kauppapolitiikkaa, riskienhallintaa ja vahvoja kumppanuuksia.
Euroopan unionin sisämarkkinoiden, kilpailukyvyn ja kauppapolitiikan kehitys, Yhdysvaltojen ja Kiinan suurvaltakilpailu sekä teknologinen murros pakottavat yritykset arvioimaan asemaansa. Missä ovat kriittiset riippuvuudet? Miten turvaamme markkinoillepääsyn muuttuvassa sääntelyssä? Ja esimerkiksi miten hyödynnämme digitaalisen ja puhtaan siirtymän investointiaaltoa kiristyvän osaamis- ja pääomakilpailun aikana?
Tässä geotaloudellinen ajattelu voi kääntyä vahvuudeksi. Suomella on korkea osaamistaso, poliittinen vakaus ja maine luotettavana kumppanina. Nämä ovat merkittäviä tekijöitä maailmassa, jossa riskit hinnoitellaan uudella tavalla. Turvallisuus, ennakoitavuus ja sääntöpohjaisuus ovat kilpailutekijöitä siinä missä hinta ja laatukin.
On myös huomattava, että toimintaympäristössämme tapahtuu kannaltamme paljon positiivista. Euroopan unionin neuvottelemat vapaakauppasopimukset ovat avaamassa suomalaisyrityksille pääsyä kasvaville markkinoille esimerkiksi Intiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Ne alentavat tullimaksuja, keventävät byrokratiaa ja parantavat ennustettavuutta. Yhteiset investointi- ja kestävän kehityksen säännöt vahvistavat kilpailuasemaamme.
Vuoden 2026 alussa vienninedistämisjärjestelmäämme uudistettiin merkittävästi, kun Business Finlandin vientiä edistävät ulkomaantoiminnot integroitiin edustustoverkostoomme. Tämä oli looginen vastaus maailman muutokseen. Viennin liiketoimintaosaajat ja kansainvälisen politiikan tuntijat tuotiin saman katon alle. Tavoitteena on yritysten palveleminen entistä paremmin muuttuvissa olosuhteissa. Yritykset tarvitsevat tietoa poliittisista riskeistä, ja valtiolliset vienninedistäjät ymmärrystä yritysten globaaleista arvoketjuista. Yhteistyö ei voi enää olla satunnaista.
Kilpailuetu ei synny nyt pelkästä kustannustehokkuudesta, vaan kyvystä asemoitua oikein murroksessa. Jos Suomi ymmärtää geotalouden logiikan ja tekee siitä osan talous- ja ulkopolitiikkansa ydintä, voimme olla enemmän kuin vain sopeutuja.
