Taloudellinen turvallisuus on uutta politiikkaa
Käsillä oleva geopoliitiikan ja -talouden murrosvaihe on muuttanut aiemmin myönteisinä pitämiämme taloudellisia riippuvuuksia riskeiksi.
Taloudesta ja kaupasta on tullut vallankäytön ja suurvaltakilpailun välineitä, eikä paluuta entiseen ole näköpiirissä.
Taloudellisen turvallisuuden kehittäminen on yksi keskeinen vastaus tähän muutokseen.
Kiinnittämällä huomiota haitallisiin riippuvuuksiin, kriittisen infrastruktuurin ja osaamisen integriteettiin sekä toimitusketjujen resilienssiin pyritään kehittämään valtion ja yritysten riskien hallintaa ja suojautumaan taloudelliselta painostukselta.
Suomesta löytyy huippuosaamista etenkin strategisiksi mielletyissä teknologioissa, kuten tekoälyssä tai kvantti- ja bioteknologioissa. Näiden avulla kytkeydymme talouden murrokseen ja sen mukanaan tuomaan kilpailuun. Voimme antaa siihen merkittävän panoksen, mutta joudumme samaan aikaan ottamaan siihen liittyvät uhat vakavasti.
Japani on ollut edelläkävijä taloudellisen turvallisuutensa vahvistajana. Myös Yhdysvallat, Kiina, Australia ja useimmat eurooppalaiset maat ovat kehittämässä politiikkaansa ja työkalujaan. Suomi kuuluu tähän joukkoon osana Euroopan unionia, mutta myös kansallisesti.
Taloudellinen turvallisuus näyttäytyy usein puolustautumisena, jossa lisätään vaikkapa riskialttiiden investointien valvontaa tai estetään kriittisen teknologian vientiä, jos se uhkaa valua epätoivottuun käyttöön tai käyttäjille. EU:n taloudellisen turvallisuuden strategian myötä työkalut tällaiseen puolustautumiseen ovat lisääntyneet.
Taloudellinen turvallisuus ei kuitenkaan ole vain puolustautumista, eikä sen pitäisi johtaa sulkeutumiseen. Suomen kaltaiselle kansainvälistä kauppaa käyvälle ja siitä hyvinvointinsa rakentavalle maalle on luontevampaa huolehtia omasta kilpailukyvystä, pyrkiä avaamaan kauppaa ja kytkeytyä useampiin arvoketjuihin samaan aikaan kun riskejä tunnistetaan ja niiltä suojaudutaan.
Mitä monipuolisemmat kauppasuhteet ja kumppanuudet onnistutaan luomaan, sitä pienemmät ovat riskit ja alttius yhden toimijan painostukselle. Jokainen EU:n solmima vapaakauppasopimus – kuten äskettäinen sopimus Mercosur-maiden kanssa – onkin tästä näkökulmasta iloinen uutinen.
Taloudellinen turvallisuus ei riipu yksinomaan omista toimistamme, vaan muiden toimet vaikuttavat taloudelliseen turvallisuuteemme. Tarvitsemme luotettavia ja samanmielisiä kumppaneita, joiden kanssa voimme rakentaa yhteisiä ekosysteemeitä ja arvoketjuja.
Taloudellinen turvallisuus on politiikka-ala, joka on vasta viime vuosina muuttunut tutkijoiden pohdinnoista konkreettiseksi politiikaksi ja välineistöksi. Sen vuoksi työ on vielä kesken. Esimerkiksi EU:lta odotetaan loppuvuodesta tiedonantoa, jossa hahmotellaan taloudellisen turvallisuuden doktriinia. Samaan aikaan hyvin konkreettinen työ Suomen talouden häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi jatkuu monella rintamalla.
