Talous kasvuun digikaupalla

Mikä on ICC:n rooli maailmantalouden hullunmyllyssä?

ICC mahdollistaa 17,5 biljoonan dollarin verran maailmanlaajuista taloudellista toimintaa joka vuosi. Siitä 10 biljoonaa on rahoituksen järjestämistä ja 7,5 biljoonaa erilaisten taloudellisten työkalujen tarjoamista kaupankäynnin tueksi. Yhtenä esimerkkinä ostajan ja myyjän vastuita määrittelevät toimituslausekkeet (incoterms). Yhteensä nämä muodostavat 75 prosenttia maailmanlaajuisesta kaupasta.

Mitä tarkoitat ”toiminnan mahdollistamisella”?

Me kiinnitämme paljon huomiota kaupankäynnin rahoituksen järjestämiseen tavalla, joka on relevantti 21. vuosisadalla. Kun minusta tuli pääjohtaja, yksi tärkeimmistä päämääristäni oli muuntaa koko kaupankäynti analogisesta digitaaliseksi. 

Klassinen esimerkki: konossementti (Bill of Lading, BOL, sopimus, johon kirjataan kuljetuksen ehdot). Suomi on tärkeä vientimaa, ja suuri osa viennistä liikkuu satamien kautta. Konossementit ovat työkaluja, jotka mahdollistavat tuon toiminnan sujuvuuden. Mutta 99 prosenttia niistä on yhä paperipohjaisia. Me pyrimme muuntamaan ne digitaalisiksi. Se alentaisi konossementtien hintaa ja tekisi niistä tehokkaampia.

Miksi se on vaikeaa? Eikös kaikkea ole jo digitalisoitu?

Erityisesti pandemian aikana jouduttiin sen tosiseikan eteen, että suuri osa kaupankäynnistä edellyttää yhä ”märkiä allekirjoituksia”. Digitaalisilla instrumenteilla ei ole laillista asemaa. Jos pitää vaikkapa viedä kiista oikeuteen, tuomioistuin haluaa nähdä sopimuspaperin. 

Elämmekö taloushistoriallisesti erityistä aikaa?

Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on suuria paineita rajoittaa rajojen avaamista kaupankäynnille. Esitetään monia helppoja ratkaisuja, kun ihmiset valittavat. Lisätään tullimaksuja yhä useammille tuoteryhmille. Pelkästään viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana WTO:n jäsenvaltioissa on lisätty yli 3 000 kaupan estettä, vaikka WTO:n koko toiminta perustuu esteiden purkamiseen. Tämä on johtanut valtavaan tehottomuuteen ja resurssien vääriin kohdentamisiin.

Kaupan esteiden lisäämiselle taitaa olla nimikin.

Niin. Pitkän aikavälin taloudellinen kehitys ei ole päällimmäisenä ihmisten mielissä. Poliittiseen ilmastoon kuuluvat lyhyemmät ajanjaksot, ja poliitikkojen toimet heijastavat niihin vaikuttavia valintoja. Valitettavan usein vaalikampanjoissa nousevat esiin protektionistiset teemat ja ajattelutavat. Suhteellisen edun käsite, yksi nykytalouden tärkeimmistä periaatteista, on jo haastettu.

Miten vertailisit EU:n, Kiinan ja USA:n rooleja maailmankaupassa?

USA:n ja Kiinan välinen kauppa on tärkein bilateraalinen suhde maailmassa. Uskon, että kysymys kahden järjestelmän kilpailukyvystä on mahdollisesti johtamassa murtumiin maailman talousjärjestyksessä.

Eurooppakin on uusien geopoliittisten haasteiden edessä. Lisäksi tulevat periaatteet, joita Eurooppa soveltaa ympäristökysymyksiin. Esimerkiksi toimitusketjuihin vaikuttavien ESG-periaatteiden (Environmental, Social, Governance, kansainvälinen vastuullisuusperiaate) edistämisellä on suorastaan negatiivinen vaikutus EU:n ja kehittyvien maiden välisiin kauppasuhteisiin.

Voisiko Eurooppa kasvattaa Metan ja Amazonin kaltaisia jättiyrityksiä?

On vaarallista, jos hallitukset alkavat valita voittajia. Euroopan kilpailukyvyn suurin haaste on realistisen viitekehyksen puute, sellaisen, joka mahdollistaisi hyvien yritysten nousun globaaleiksi markkinajohtajiksi. Ovatko poliittiset linjaukset kunnossa? Onko oikeita sijoituksia ja koulutusmahdollisuuksia? Onko luotu oikeita yhtymäkohtia koulutuslaitosten ja sijoittajien välille? Tämän tapaiset asiat eivät vielä toimi Euroopassa yhtä hyvin kuin USA:ssa.

Mutta laajempi kysymys on tämä: tuolla tavoin rakennettaisiin kasvumahdollisuuksia menneisyyden malliin. Tulevaisuuden menestystekijät tarvitsevat jotain muuta. Ja sitä kehitystä ohjataan leimallisesti tekoälyn avulla. Onko Euroopalla sopiva säännösjärjestelmä tuollaisen kehityksen alustaksi? Me ICC:ssä olemme tästä kysymyksestä erityisen kiinnostuneita. Haluamme varmistaa, että tuloillaan oleva tekoälysäännöstelyn viitekehys mahdollistaa sujuvan kaupankäynnin. 

Olet kotoisin Australiasta. Miltä maailmantalous näyttää siitä perspektiivistä?

Maailman talouskasvu on selvästi painottumassa kohti Aasiaa. Sitä ei pidä unohtaa. Aasiassa on tehokkaat toimitusketjut ja taloudellisen kasvun kannalta suotuisa väestökehitys. Geoekonomian ymmärtäminen tulee aina vain tärkeämmäksi. Ymmärtääkö Suomi todella, millä tavoin Kiina edistää omia taloudellisia etujaan? Miten Intia vie maailmantaloutta eteenpäin? Millaista yhteistyötä tekevät Kaakkois-Aasian maat ja Kiina?

Onko Euroopan vähenevällä väestöllä mitään mahdollisuuksia?

On toki. Kehittyneiden talouksien suurimpia etuja on kyky tuottaa yhä uusia innovaatioita. Pitää löytää se lisäarvo, josta tulee taloudellisen kasvun moottori. Väestön vähyys on tietysti haaste Euroopalle. Siitä päästään siirtolaiskysymykseen: millaisia siirtolaisia Eurooppa houkuttelee? Tämä on yleisemminkin kehittyneitä talouksia vaivaava ongelma. Japani on täsmälleen samassa jamassa. Myös Kiina on ennen pitkää väestökysymyksen edessä.