Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot
Vuoden 2011 kansainvälistymispalkinnot jaettiin Helsingissä 9.helmikuuta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen valitsi kansainvälistymispalkinnon saajat Finpron ja Suomalaisen Työn liiton tekemien ehdotusten pohjalta.
Palkinto jaettiin nyt 44. kerran. Palkinto oli vuoteen 2000 asti nimeltään vientipalkinto. Uusi nimi kertoo siitä, että painotus pelkästä yksisuuntaisesta viennistä on muuttunut läsnäoloon maailman markkinoilla. Kaikki palkitut yritykset toimivatkin aktiivisesti monella mantereella.
Palkinnon jakoperusteluina ovat yrityksen menestyminen kansainvälisillä markkinoilla, kannattava kasvu, suomalaisen osaamisen kehittäminen sekä toiminnan vastuullisuus. Tänä vuonna korostuvat erityisesti innovatiivinen toimintamalli ja uudenlaiset tuotteet.
Tulevaisuuden menestysalat ovat niitä, jossa ei ainoastaan väännetä rautaa vaan tehdään luovia ratkaisuja, kertoo Finpron Matti Rasimus.
Normet luo kasvua maan alta
Iisalmelainen Normet on erikoistunut kaivostoiminnan ja maanalaisen rakentamisen laitteisiin ja prosesseihin. Yritys keskittyy louhintaprosessin vaativimpiin työvaiheisiin, kuten kallion lujitukseen robotisoidulla betoniruiskutuksella. Normet on muuttunut viidessä vuodessa perinteisestä laitevalmistajasta nopeasti kasvavaksi globaaliksi palveluyritykseksi.
Normetin johtavina tavoitteina on parantaa maan alla työskentelevien ihmisten työturvallisuutta mekanisoimalla ja automatisoimalla kaikkein vaativimpia ja riskialttiimpia louhintaprosessin työvaiheita, sekä parantaa asiakkaan prosessien tuottavuutta vähentämällä prosessin kustannuksia ja nopeuttamalla louhinnan etenemissykliä.
Kaivostoiminnan ja tunnelirakentamisen kansainväliset kasvunäkymät ovat lupaavat. Normetin voimakkaan kehittämisen lisäksi yrityksen noin 30 prosentin vuosittaista kasvua tukee kaivostoiminnan voimakas siirtyminen maan alle ja maanalaisen rakentamisen lisääntyminen ahtaaksi käyvissä suurkaupungeissa.
Normetin myynnistä yli 90 prosenttia tulee ulkomailta. Normetilla on globaali 28 oman toimipisteen verkko ja tuotantoa 3 maassa. Noin puolet yrityksen 700 työntekijästä työskentelee ulkomailla.
Suomen peliklusteri on lähtenyt lentoon
Suomen peliklusterin saaman yhteisöpalkinnon vastaanottivat järjestökentällä kolme aktiivisesti toimivaa järjestöä: pelialan yrityksiä edustava Suomen pelinkehittäjät ry, pelialalla työskenteleviä ihmisiä yhteen kokoava IGDA ja pelialan liiketoimintaa, koulutusta ja tutkimusta edustava Neogames.
Habbo Hotel, Max Payne ja Angry Birds ovat esimerkkejä suomalaisten peliyritysten luomista kansainvälisistä menestystarinoista. Onnistumisten taustalla on peliklusterin yhteisötoimijoiden vuosien määrätietoinen työ ja verkostot. Yhteisötekijät ovat toiminnallaan tukeneet koko toimialan ammattimaistumista. Yhteisöt edistävät alan yritysten toimintaa luomalla rakenteita esimerkiksi koulutukseen ja rahoitukseen.
Euroopan Kansallisten pelijärjestöjen kattojärjestö European Games Developer Federation pyrkii vaikuttamaan EU:n liiketoimintaympäristöön Brysselissä.
– Esimerkiksi digitaalisesti jaeltujen palvelujen kaksoisverotus on joissain tapauksissa ollut yrityksille ongelmallista, ja tähän pyritään aktiivisesti vaikuttamaan, kertoo EGDF:n projektijohtaja -Jari-Pekka Kaleva.
Suomen nopeasti kasvava peliala on taloudellisesti Suomen merkittävin kulttuurivientiala. Pelialalla työskentelee Suomessa noin 1 300 henkilöä. Alalla toimivan 70 yrityksen liikevaihto oli yli 165 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja toimiala on alallaan Pohjoismaiden suurin.
– Pohjatyötä menestykselle on tehty jo 17 vuotta, kertoo Suomen pelialan keskuksen Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen. Ala on lähtenyt uudenlaiseen nousuun viime vuosina etenkin uusien jakelukanavien myötä. Digitaalinen jakelu mobiililaitteille on mahdollistanut esimerkiksi Angry Birdsin menestystarinan.
Hiltunen näkee uusia potentiaalisia tulokkaita muun muassa hyötypelien saralla. Esimerkiksi Ovelinin kehittämä WildChords yhdistää kitaransoiton opetteluun pelilliset ominaisuudet. Sovelluksen idea on se, että pelaamalla oppiminen ei puuduta aloittelijaa. Wild Chords onkin onnistunut vakuuttaamaan rahoittajat: Ovelin sai juuri 1,4 miljoonan sijoituksen Piilaakson True Venturesilta.
Beneq vie nano-innovaatiot uusille sovellusalueille
Kasvuyrityksenä palkittu Beneq suunnittelee ja valmistaa nanoteknologiaan perustuvia pinnoituslaitteita uusiutuvan energian teollisuuden tarpeisiin. Vuonna 2005 perustetun yrityksen lähtökohtana on ollut kaupallistaa korkean osaamisen pinnoitusteknologioita uusilla sovellusalueilla. Beneq:n valmistamia pinnoituslaitteita käytetään esimerkiksi aurinkokennojen valmistuksessa, tasolasin pinnoituksessa ja taipuisassa elektroniikassa, kuten OLED-valaisimissa.
Beneq oli vuonna 2011 myös yksi kolmesta suomalaisesta yrityksestä, jotka ylsivät lupaavimpien teknologiayritysten Red Herring 100 -listalle.
Cleantech-toimialan nopean kasvun siivittämänä Beneq:n liikevaihto on lähes kaksinkertaistunut sen jokaisena toimintavuonna. Voimakkaat panostukset tutkimus- ja kehitystyöhön ovat poikineet lukuisia sovelluskohteita teknologialle. Yhtiö onkin jo monen vuoden ajan Suomessa eniten patentoijien joukossa. Beneq:n 18 miljoonan euron liikevaihdosta yli 95 prosenttia tulee ulkomailta. Yritys työllistää yhteensä 85 henkeä.
Beneqin toimitusjohtaja Sampo Ahonen kertoo, että yrityksen toiminta halutaan pitää Suomessa. Haasteena voi olla kasvuympäristön turvaaminen. Erityisesti perusasiat hallitsevia insinöörejä tarvitaan yhä kipeämmin tulevaisuudessa.
– Yritykset voivat kyllä opettaa siitä eteenpäin, kunhan fysiikka ja kemia ovat kunnossa, Ahonen painottaa.