Suomen Team Finland -viennin­edistämisverkosto täyttää 10 vuotta loppu­kesästä. Suuren juhlan kunniaksi lienee aika tehdä pieni katsaus näin TF:n lapsuuden loppuessa ja varhaispuberteetin lähestyessä. 

Ja kelpaahan sitä kymmenvuotiasta ihailla. Se tärkein, eli käytännön vientityö maailmalla, sujuu pääsääntöisesti hyvin ja eri maiden Team Finland -tiimit puhaltavat yhteiseen vientihiileen. Vientimatkoihin on saatu uudenlaista dynamiikkaa, perustuen tehokkaampaan suunnitteluun ja jälkihoitoon. Työkaluja ja toimintatapoja kehitetään. 

Ulkoministeriössäkin on ryhdytty terävöittä­mään toimintaa. Kansainvälisen kaupan osastolle perustettiin TF-yksikkö parantamaan sekä sisäistä toimintaa että ulospäin suuntautuvaa vaikuttamista. Näin vahvistetaan koko vientikentän yhteistä toimintaa. Samalla vienninedistämisen nopeaa kaistaa kehitetään, jotta pystytään tarttumaan vauhdikasta toimintaa vaativiin mahdollisuuksiin maailmalla. 

Mutta ei kaikki lähtenyt liikkeelle ihan siitä vaan. Vuosikymmen sitten Team Finlandin lanseerausta saatteli kova innostus mutta samalla yritykset ihmettelivät. Mikä muka muuttui, kun toiminta näytti ihan samalta kuin aiemmin? Vanhan vientikarjun ylle vedetty uudenkarhea TF-turkki ei riittänyt. 

Rankkaakin kritiikkiä on satanut. Kolumnisti Senja Larsen antoi murska-arvion toiminnasta artikkelissaan vuodelta 2016 otsikolla ”Team Finland petti odotukset”. Åbo Akademin professori Alf Rehn säesti toteamalla, että TF-verkosto kaatuu omaan mahdottomuuteensa ja siilomaisessa toiminnassa koordinaatio lopulta syö kaiken ajan ja energian. 

Uudistus olikin edessä. Vientiä edistänyt valtion osakeyhtiö Finpro ja tutkimus- ja kehitysrahoittaja Tekes runtattiin yhteen 2018. Syntyi Business Finland osaksi Team Finland -verkostoa. Eipä ihan heti lähtenyt silläkään kertaa. Piti laatia erikseen vielä strategia, jotta kaikki varmasti tietävät, mitä eri Team Finland -verkoston toimijat tekevät. Niinpä.

Ja taas on verkosto ollut luupin alla, sillä valtioneuvosto arvioi Team Finlandin vaikuttavuutta hiljattain julkistetussa selvityksessä. Tuli sekä ruusuja että risuja. Eipä kovasti yllättänyt, että selvitys kiinnitti huomiota työnjakoon verkostossa, sen selkiyttämiseen ja kirkastamiseen. Ei Team Finland oikein edelleenkään avaudu brändinä yrityskentässä ja maakunnissa: mikä Team Finland, mikä Business Finland, ja että vielä ulkoministeriökin?

Vientikohteissa taas isäntiä ei kiinnosta pätkän vertaa, että mikä ”F”. Vaikka porukka olisi nimeltään Team Ahma, lopulta ostajat huomioivat sen, mitä ja miten Oy Suomi Finland Ab myy. 

Olemme kuitenkin petranneet vuosikymmenessä kuin se kuuluisa karvaton kotieläin juoksua. Ja onhan Team Finland -perheessä valtava potentiaali omistautuneita ja innostuneita virkamiehiä ja yrityskentässä valmiuksia yhteistyön kehittämiseen. Tämä resurssi kun valjastettaisiin tehokäyttöön optimaalisessa organisaatiossa, niin kyllä lähtisi! 

Professori Rehnillä oli tähänkin ratkaisu: Team Finland omana organisaationaan, oma budjetti, omat johtajat. Saapa nähdä, miltä näyttää sitten aikanaan aikuistunut TF-lapsu­kaisemme.

Kirjoittaja on kauppapolitiikan sisäpiiriläinen, joka kirjoittaa näkemyksistään nimimerkin takaa.

Trade Shark

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Nina Vaskunlahti</span></span>21.03.2022

Luetuimmat