Tervetuloa, investoinnit!
Viennin edistäminen Suomesta maailmalle on tärkeää – mutta yhtä tärkeää on edistää ulkomaisia investointeja Suomeen, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö lokakuun alussa järjestetyssä talousseminaarissa, jonka kuulijakunta koostui Suomessa toimivien ulkomaalaisessa omistuksessa olevien yritysten edustajista.
Tasavallan presidentti oli kutsunut yritysedustajat koolle presidentinlinnaan saadakseen heiltä suoraa palautetta siitä, mikä Suomessa yhtäältä toimii ja mitä Suomi toisaalta voisi tehdä paremmin, jotta maamme alkaisi näyttäytyä ulkomaalaisten sijoittajien silmissä entistä houkuttelevammalta investointikohteelta. Omat näkemyksensä Suomen vahvuuksista ja kehityskohteista tilaisuudessa esittivät myös elinkeinoministeri Jyri Häkämies, ulkoministeri Erkki Tuomioja, ympäristöministeri Ville Niinistö ja liikenneministeri Merja Kyllönen.
Tasavallan presidentti Niinistö totesi Suomella olevan monia valttikortteja.
– Yhteiskuntamme on erittäin vakaa – mikä ei muuten nykymaailmassa ole itsestäänselvyys, hän alleviivasi.
– Suomalaiset ovat korkeasti koulutettuja ja he pitävät sanansa, Niinistö jatkoi.
– Venäjän suuret markkinat ovat aivan vieressä ja pääsy niille on täältä käsin helpompaa kuin monista muista suunnista; myös Pohjoismaiden ja Itämeren alueella tehtävä yhteistyö on vahvuutemme. Elämän laatu on Suomessa korkea.
Investointistrategiaa hiotaan jo
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies muistutti kuulijoita siitä, että pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa sovittiin hallituksen laativan strategian ulkomaisten investointien ja pääomien houkuttelemiseksi Suomeen. Näin päätettiin tehdä, sillä investointien merkitys Suomen kansantaloudelle ja talouden suorituskyvylle on elintärkeä. Investoinnit kasvattavat pääomakantaa sekä myötävaikuttavat uusien työpaikkojen syntyyn ja tuottavuuden nousuun.
Investointistrategiaesitys on nyt valmis – se esiteltiin julkisuudessa päivää ennen tasavallan presidentin isännöimää tilaisuutta. Valtioneuvoston lopullinen periaatepäätös uudeksi strategiaksi on määrä saada valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä.
– Suomi tarvitsee ulkomaisia investointeja vakaan kehityksen ja kasvun pohjaksi. Onnistuminen ulkomaisten investointien hankinnassa edellyttää yritystoimintaan kannustavaa liiketoimintaympäristöä, Suomen investointiympäristön aktiivista myyntiä ja markkinointia sekä yritystoiminnalle myönteistä maakuvaa, painotti elinkeinoministeri Häkämies.
– Vuonna 2011 ulkomaisten investointien kanta Suomessa oli alle EU:n keskiarvon. Tavoitteenamme on, että ylitämme EU:n keskimääräisen tason vuoteen 2020 mennessä, Häkämies totesi.
Numeroina viimevuotinen ulkomaisten investointien kanta tarkoitti hieman yli 60 miljardia euroa eli 32 prosenttia bruttokansantuotteesta. EU:n keskiarvo oli viime vuonna 42 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Valttikortit vedettävä esiin
Vahvuuksia Suomella riittää, muistuttivat ministerit. Sekä elinkeinoministeri Jyri Häkämies että ulkoministeri Erkki Tuomioja korostivat, että suomalainen hallintojärjestelmä on kansainvälisessä mittapuussa hyvin läpinäkyvä ja tehokas.
– Erityisen ylpeä olen Suomen ykkössijasta vertailussa, jossa etsittiin maailman vähiten epäonnistunutta valtiota, the least failed state in the world, totesi ulkoministeri Tuomioja.
– Mutta vähiten epäonnistunut tarkoittaa sitä, että myös meillä on vielä parannettavaa!
Samoilla linjoilla oli myös se yritysedustaja, joka huomautti kommenttipuheenvuorossaan, että Suomi on fantastinen maa, mutta sen pitäisi hyödyntää valttejaan paljon tehokkaammin.
Ympäristöministeri Ville Niinistö kertoi Suomen panostuksista puhtaisiin teknologioihin, cleantechiin. Kestävä kasvu on mahdollista; ympäristöarvot ja kannattava liiketoiminta eivät meillä ole ristiriidassa keskenään, totesi ministeri.
Liikenneministeri Merja Kyllönen muistutti kuulijoita Suomen sijainnista sekä hyvästä infrastruktuurista vanhojen ja uusien liikennevirtojen solmukohdassa.
Jotta kaikki nämä viestit saadaan aiempaa voimallisemmin esiin, investointien edistäminen, samoin kuin viennin ja kansainvälistymisen edistäminen, integroidaan vastaisuudessa entistä tiiviimmin osaksi niin Suomen ulkomaanedustustojen toimintaa kuin myös mahdollisimman monen ministerin matkaohjelmaa, lupasi ulkoministeri Tuomioja.
Investoinneista päävastuullinen elinkeinoministeri Häkämies itse teki ensimmäisen puhtaasti Suomeen suuntautuvien investointien edistämiseen keskittyneen matkan Yhdysvaltoihin pari päivää tasavallan presidentin isännöimän tilaisuuden jälkeen. Matka suuntautui itärannikolle ja Piilaaksoon.
Tosiasioiden tunnustaminen on…
Alustajia kuunnelleet yritysedustajat tunnustivat Suomen vahvuudet, mutta muistuttivat isäntiä myös kokemusperäisistä havainnoistaan suomalaisesta liiketoimintaympäristöstä. Tässä niistä muutamia:
Suomi on pieni markkina-alue. Ilmasto on karu. Venäjän markkinat ovat ehkä lähellä, mutta ne eivät ole helpot. Kaikki lainsäädäntö, lupakäytännöt ja muut hallinnon prosedyyrit eivät Suomessakaan aina toimi nopeasti ja joustavasti. Peruskoulutus on loistavaa, mutta kovan tason akateemiset ammattilaiset ovat tietyillä aloilla harvassa. Innovaatiopolitiikassa olisi syytä keskittyä muutamiin avainaloihin. Suomi ei satsaa riittävästi rahallisia ja henkilöresursseja investointien houkuttelemiseen. Suomessa ei aina ymmärretä investoijan tarpeita.
Palataan tässä yhteydessä vielä edellä mainittuun investointistrategiaesitykseen ja katsotaan, miten se huomioi nämä ja monet muut haasteet.
Tehtäviä meille
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työryhmä laati esityksen Team Finland -strategiaksi ulkomaisten investointien edistämiseksi yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa sekä sidosryhmiä konsultoiden. Team Finlandilla viitataan (tässä lehdessä laajemminkin esiteltyyn) uuteen toimintamalliin, jossa Suomen ja suomalaisten yritysten asiaa ajetaan maailmalla yhteisvoimin – asiakaslähtöisesti ja pragmaattisesti.
Strategiaesitys toteaa vallitsevan tilanteen: globalisaatiokehitys on johtanut siihen, että suomalaiset yritykset investoivat selkeästi enemmän ulkomaille kuin ulkomaalaiset Suomeen. Kilpailu investoinneista on koventunut. Suomen kaksi merkittävintä teollisuudenalaa käy läpi rakennemuutosta, joka yhtäältä haastaa Suomen elinkeinoelämän, mutta toisaalta avaa uusia mahdollisuuksia ulkomaisille investoijille: maassamme vapautuu uuteen käyttöön niin osaamispääomaa kuin tuotantotilaakin.
Ulkomaiset investoinnit hyvin laajasti ovat tervetulleita Suomeen, todetaan esityksessä. Strategiassa painotetaan kuitenkin erityisesti osaamispohjaa vahvistavia investointeja; Suomen tulee entistä enemmän erottua huippuosaajien maana. Alakohtaisissa painotuksissa investointeja pyritään edistämään erityisesti ympäristöliiketoimintaan, ICT-sektorille ja kaivannaisteollisuuteen. Investointien edistämistyötä kohdennetaan erityisesti Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan suuntaan. Paino on kaikissa sanalla ”erityisesti” – lista toki jatkuu sen jälkeenkin.
Ja mitä tulee edellä mainittuihin yritysedustajien kriittisiin kommentteihin: monet niistä löytyvät lähes sanatarkasti myös strategiaesityksen osiosta, jossa käsitellään Suomen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia.
Esitys sisältää kaikkiaan 17 toimenpide-ehdotusta. Ne koskevat pääpiirteissään kahta asiakokonaisuutta: Ensiksi, Finprossa toimivan kansallisen investointien edistämisorganisaatio Invest in Finlandin yhteistyön tiivistämistä muun Team Finland -verkoston kanssa niin ulkomailla kuin kotimaassakin. Toiseksi, niin sanottua ”kiihdytyskaistatoimintaa”. Ulkomaisen investoijan ”kiihdytyskaista” voidaan rakentaa nopeuttamalla tukipäätöksiä ja lupa-asioiden käsittelyä, tarjoamalla arvovaltapalveluita ja räätälöityjä palveluprosesseja tai myöntämällä erityisrahoitusta investointipäätöksen edistämiseksi.
Toimenpide-ehdotuksiin sisältyvät myös ulkomaisten investoijien neuvoston perustaminen sekä investointien edistämistä tukevan Suomi-maakuvatyön edelleen vahvistaminen.
Pallo on nyt siis laajasti ottaen koko Team Finlandilla – eli suomalaisella elinkeinoelämällä niin kansainvälisellä, valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Investointien houkutteluun on valjastettava kaikki maastamme irtoava osaaminen ja charmi. Jalkautukaamme.
p. s.
Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriön ulkomaisten investointien edistämistä koskevan strategiaesityksen kanssa julkaistiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tutkimus ”Miten Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset eroavat suomalaisessa omistuksessa olevista yrityksistä?”. Tutkimuksen laatineen Ville Kaitilan kommenttipuheenvuoro investointikeskusteluun löytyy viereiseltä palstalta.
Jutussa mainitut raportit internetissä:
www.tem.fi > ajankohtaista > tiedotteet >
www.etla.fi > julkaisut
Piristystä Suomen yrityskenttään
›› Yritystoiminta on globalisoitunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Ulkomaankaupan merkitys on kasvanut ja yhä useammalla suomalaisella yrityksellä on toimintaa myös ulkomailla. Lisäksi arvo- ja tuotantoketjut ovat kansainvälistyneet ja sirpaloituneet.
Vientimarkkinat ovat aina olleet Suomelle tärkeitä, koska vientituloilla voidaan maksaa tuontituotteet. Monikansallisuus – eli toimiminen Suomen lisäksi muissa maissa – lisää osaltaan suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyötyä maailmanmarkkinoista. Suomelle ovat kuitenkin tärkeitä myös täällä toimivat ulkomaisten monikansallisten yritysten tytäryritykset.
Suuren ulkomaisen yrityksen osana Suomessa toimiva yritys voi hyötyä emonsa kansainvälisistä alihankinta-, asiakas- ja muista verkostoista. Suomelle ulkomaisten yritysten läsnäolo on tärkeää siksi, että ne lisäävät kilpailua kotimarkkinoillamme. Tämä pakottaa muutkin yritykset uusiutumaan, innovoimaan ja kehittämään omaa liiketoimintaansa.
Kiristynyt kilpailu johtaa toimialan mikrorakenteiden uusiutumiseen. Tällöin hyötyviä ja kasvavia yrityksiä ovat sellaiset koti- ja ulkomaiset yritykset, joissa on korkea tuottavuus ja jotka innovoivat. Sen sijaan tehottomammat yritykset supistuvat ja menettävät markkinaosuuksiaan. Tästä hyötyvät myös tehokkaampien yritysten asiakkaat eli muut yritykset, kuluttajat ja julkinen sektori. Tehokkaiden yritysten kasvu johtaa toimialan keskimääräisen tuottavuuden nousuun. Tuottavuuden kasvu puolestaan tekee mahdolliseksi tulojen ja verotulojen kasvun.
Siksi Suomeen olisi hyvä saada suoria sijoituksia myös sellaisille aloille, joilla kilpailua on suhteellisesti ottaen vähän. Siksi kotimarkkinasektoria ei pitäisi unohtaa ulkomaisia suoria sijoituksia houkuteltaessa.
Toinen alan tutkimuksissa siteerattu seikka on se, että kehittyneistä maista – mielellään kohdemaata kehittyneemmistä maista – tulleilla suorilla sijoituksilla on usein keskimääräistä suurempi positiivinen tuottavuusvaikutus kuin vähemmän kehittyneistä maista tulleilla suorilla sijoituksilla. Tämä on loogista, sillä kehittyneimmissä maissa on korkein tuottavuus. Siten näistä maista tulevilla monikansallisilla yrityksillä voi olla eniten annettavaa myös Suomen tuottavuuskehitykselle. Lisäksi yrityskulttuurien väliset erot ovat Suomen kohdalla todennäköisesti pienempiä.
Tilastojen valossa ulkomaisten yritysten merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle voisi hyvinkin olla nykyistä suurempi. Ulkomaisten yritysten osuus kaikkien maassa toimivien yritysten henkilöstöstä, liikevaihdosta ja arvonlisäyksestä on Suomessa Euroopan unionin mittakaavassa suhteellisen alhainen. EU:ssa on vain puolen tusinaa maata, joissa ulkomaisten yritysten osuus on pienempi kuin Suomessa.
Suhteessa bruttokansantuotteeseen, suoria sijoituksia on tullut Suomea vähemmän vain Sloveniaan, Saksaan, Italiaan ja Kreikkaan. Suorien sijoitusten tuottoaste on kuitenkin ollut Suomessa EU15-maiden huippua, joten sijoitusten kannattavuus ei keskimäärin ole voinut olla syy niiden suhteellisen vähäiselle määrälle.
Kirjoittaja: Ville Kaitila
Tutkija, VTL ETLA