Terveysteknologian vientiä kuvaava käyrä huokuu voimaa ja optimismia. Alan viime vuosien kasvu on ollut vahvaa ja tulevaisuuskin vaikuttaa lupaavalta. Kysyntätekijät ovat kunnossa, kun monissa maissa väki vanhenee, työvoiman tarjonta vähenee ja terveydenhoidon menot uhkaavat kasvaa kestämättömiksi. Samalla teknologia ja lääketiede mahdollistavat yhä parempia tapoja edistää ihmisten hyvinvointia.
Terveysteknologia myös kuulostaa alana juuri sellaiselta, johon Suomen kaltaisen korkean kustannustason maan kannattaa panostaa. Alan tuotteiden valmistus vaatii monesti kehityksen kärjessä olevaa osaamista. Sille tontille eivät ole tungeksimassa ne, joiden vahvuus piilee halvassa työvoimassa.
Terveysteknologia-alalla toimii Suomessa noin 300 yritystä. Niiden liikevaihto on noin 2,6 miljardia euroa, josta viennin osuus on peräti 2,3 miljardia euroa. Terveysteknologia muodostaakin jo yli puolet Suomen korkean teknologian viennistä. Alan kauppataseen ylijäämäkin on kasvanut yli miljardiin euroon vuodessa.
Kotimarkkinoiden ponnahduslauta ei toimi
Mutta mutta. Komeasti kohti koillista kulkeva vientikäyrä peittää helposti alleen sen, että vienti on pitkälti harvalukuisten suuryritysten harteilla. Alan yrityksiä edustavan Healthtech Finlandin toimitusjohtaja Saara Hassinen avaa vientilukuja. Hänen mukaansa yrityksillä on sitä pakottavampi tarve lähteä ulkomaille, mitä suuremmaksi ne kasvavat.
– Suomen markkina on isoille yrityksille aivan liian pieni, Hassinen sanoo.
Toisaalta kotimaan markkina voi olla pienille yrityksille äärimmäisen tärkeä ponnahduslauta. Jos täällä saa myynnin avattua, kaupat toimivat hyvänä referenssinä ulkomailla.
– Suomi on kuitenkin vaikein markkina pienille terveysteknologiayrityksille, ja se on tosi kurja juttu, Hassinen huokaa.
Hänen mukaansa ministeriöissä kotimaanmarkkinoiden tärkeys pienille yrityksille ymmärretään hyvin, mutta vaikeudet tulevat vastaan kunnissa ja kuntayhtymissä, jotka toimivat terveysteknologian ostajina. Niillä ei ole riittävää motiivia arvostaa kilpailutuksissa muitakin tekijöitä kuin hintaa. Julkisissa hankinnoissa olisi parannettavaa, esimerkiksi lain sallimat innovatiiviset hankinnat ovat usein jääneet käyttämättömiksi mahdollisuuksiksi.
– Suomessa sote-markkina pitäisi saada vetämään. Tähän auttaisi, jos hyötyjä pystyttäisiin katsomaan kokonaisvaltaisemmin, jotta myös hankinnat tekevä yksikkö saisi kannustimia olla avarakatseisempi. Pitäisi oppia ostamaan arvoa, eikä yksittäisiä laitteita halvimmalla hinnalla, Hassinen painottaa.
Osaajapula jarruttaa kasvua
Saara Hassinen uskoo, että isot suomalaisyritykset pärjäävät jatkossakin globaaleilla markkinoilla.
– Mutta ei niillä helppoa ole Kiinan kauppasodassa ja Trumpin tulleissa. Isoilla yrityksillä on kuitenkin resursseja pärjätä tässäkin maailmassa.
Sen sijaan pieni suomalainen terveysteknologian yritys on vielä pienempi, kun se yrittää valloittaa maailmaa. Hassisen resepti tähän on yhteistyö pienten yritysten kesken tai osana ison vientiyrityksen ekosysteemiä. Ja toki se silottaa tietä ulkomaille, jos on omalla alallaan maailman paras.
Kärkipään haasteeksi Hassinen nostaa yrityksiä kuristavan osaajapulan, joka koskee erityisesti ohjelmisto-osaajia. Lisähaaste tulee regulaatiosta.
– Tulossa on uusia eurooppalaisia asetuksia lääkinnällisiin laitteisiin. Ohjelmistopuolella kaikki yritykset eivät edes tiedä, että jos ohjelmisto tulee lääkinnälliseen laitteeseen, se edellyttää regulaatiossa asetettujen velvoitteiden täyttämistä.
Mutta entä se toinen mutta? Vaikka kasvuluvut ovat komeita, ne eivät ole poikkeuksellisia alalla, jonka globaalien markkinoiden kasvu on viiden prosentin luokkaa vuosittain. Eikö suomalaisyritysten pitäisi pystyä ottamaan suurempi osuus kansainvälisistä markkinoista? Hassinen uskoo, että lähivuosina ala kasvaa viime vuosien tapaan 3–10 prosenttia vuodessa. Paljon huikeampiakin näkymiä on avattu.
– Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee on puhunut, että terveysteknologian vienti voidaan nostaa jopa 10–20 miljardiin euroon, kunhan kotimarkkina saadaan toimimaan. Toivottavasti Suomessa ymmärretään, että toimialalla on paljon potentiaalia ja tähän kannattaa panostaa, Hassinen summaa.
Suomen vahvuudet panostuskohteina
Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistää osaltaan Business Finland, joka on nostanut terveyden ja hyvinvoinnin keskeiseksi panostusalueekseen. Se näkyy muun muassa uusina ohjelmina, rahallisena panostuksena alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, ekosysteemien rakentamisena ja alan yritysten vienninedistämis- ja kansainvälistämispalveluina.
Business Finlandin terveys- ja hyvinvointialueen teemajohtajalla Minna Hendolinilla on perusteita, miksi terveysalaan kannattaa panostaa.
– Suomella on etulyöntiasema, sillä terveydenhuollon tietokantamme ovat sataprosenttisesti digitalisoitu ja laadukasta dataa on hyödynnettävissä vuosikymmenten ajalta. Lisäksi datan käyttöä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä ennakointityöhön edistää kansainvälisestikin ainutlaatuinen lainsäädäntö, Hendolin perustelee.
Ohjelmapäällikkö Sampo Sammalisto jatkaa listaa. Hänen mukaansa etuna on myös se, että täällä on vahva ja yhtenäinen lääketieteellinen koulutus sekä pitkät perinteet laadukkaasta lääketieteellisestä tutkimuksesta. Ja koska digitaalinen transformaatio on terveyspuolen yksi suurimmista draivereista, maailmanluokan insinööriosaaminen muun muassa ohjelmisto-, mobiili- ja elektroniikkakehityksen saralla tuovat etunojaa.
Ekosysteemit houkutustekijöinä
Minna Hendolin korostaa kilpailukykyisten monenlaisista toimijoista koostuvien ekosysteemien roolia.
– Niiden merkitys on keskeinen huippuosaamisen kehittymisessä, innovaatiotoiminnan katalysoimisessa ja yritysten liiketoiminnan kasvussa. Maailmanluokan osaamisen ympärille rakentuneet innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemit houkuttelevat myös ulkomaisia toimijoita sekä sijoituksia Suomeen. Ja jos Suomi on houkutteleva ja kilpailukykyinen toimintaympäristö tutkimus- ja kehitystoiminnalle, silloin ulkomaalaiseenkin omistukseen myydyn yrityksen kannattaa edelleenkin jatkaa toimintaa täällä, Hendolin huomauttaa.
Ekosysteemit versovat kasvua ja alalle onkin tullut runsaasti startupeja. Sampo Sammalisto näkee niiden kasvun keskeiseksi haasteeksi sen, että Suomesta puuttuvat terveystoimialaan erikoistuneet pääomasijoittajat. Hän korostaa, kuinka yritykset tarvitsevat ”smart money”, eli sijoittajia, jotka pystyvät rahan lisäksi tuomaan yhteyksiä ja kehittämään yritysten kansainvälistä liiketoimintaa. Ensiarvoisen tärkeää yrityksille on oikeiden myyntikanavien löytäminen globaaleilla markkinoilla.
Fiksua rahaa yrityksille Business Finland pyrkii tuomaan muun muassa järjestämällä European Healthtech Investment Forum -pääomasijoitustapahtumaa, joka tuo yhteen suomalaisia ja eurooppalaisia terveysteknologiayrityksiä sekä kotimaisia ja ulkomaisia pääomasijoittajia. Finlandia-talolla jo useampana vuonna järjestetyssä tapahtumassa myös suomalaiset ja ulkomaiset pääomasijoittajat verkottuvat keskenään.
Puolen miljoonan biopankit
Selkeä esimerkki siitä, miten Suomen huippuosaaminen tuo globaalien yritysten investointeja Suomeen on maailmanlaajuisestikin uniikki FinnGen-hanke, jonka tavoitteena on sairausmekanismien parempi ymmärtäminen ja uusien hoitokeinojen kehittäminen yhdistämällä genomi- ja terveystietoa. Tavoitteena on, että vuoteen 2023 mennessä tiedot saadaan kerättyä puolesta miljoonasta suomalaisesta.
FinnGen on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, johon osallistuvat useat suomalaiset yliopistot, sairaanhoitopiirit, THL, Veripalvelu, biopankit sekä lukuisat kansainväliset lääkeyritykset, jotka maksavat merkittävän osan hankkeen kustannuksista.
Hankkeen avulla Suomesta pyritään luomaan edelläkävijä yksilöllisessä terveydenhoidossa ja biolääketieteessä. Onnistuessaan hanke hyödyttää sekä kansalaisia, liiketoimintaa, biopankkeja että tutkimusta.
– Genomitieto on keskiössä, kun selvitetään mikä rooli perimällä on ihmisten sairastumiseen tai terveenä pysymiseen. On laskettu, että esimerkiksi vuonna 2003 valmistuneessa Human Genome Project -hankkeessa sijoitetun pääoman tuottoaste oli 141-kertainen, joten kyse on todella isoista asioista, Sammalisto sanoo.
Rajat rikki
Digitaalisuuden vahva tuleminen terveydenhoitoon osoittaa konkreettisesti, kuinka uusien palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa perinteiset toimialojen väliset raja-aidat murtuvat.
Yksi tällainen toimialarajoja ylittävä yhteenliittymä on digitaalisten terveysinnovaatioiden ekosysteemi CleverHealth Network. Sen tavoitteena on luoda terveydenhuollon datan jalostukseen liittyviä ratkaisuja, jotka kantavat vientituotteiksi asti. Tuote- ja palveluinnovaatiot pohjautuvat HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan terveysdataan sekä klinikoiden ja mukana olevien yritysten osaamiseen.
HUSin koordinoimassa ja Business Finlandin osarahoittamassa ekosysteemissä on mukana lukuisa joukko hyvin erilaisia yrityksiä aina syöpäpotilaiden etäseurantaan erikoistuneesta Noonasta ja genomitiedon analytiikkaa tekevästä BC Platformsista muiden alan osaamista edustaviin CGI:hin, Microsoftiin ja Elisaan.
– Odotusarvo on, että seuraavien vuosien aikana CleverHealth Networkin kaltaisten kasvumoottorien ympärille syntyy uutta liiketoimintaa miljardien euron edestä, Minna Hendolin visio.
Ohjelmat edistävät kasvua
Business Finlandin toiminnan keskiössä ovat ohjelmat, joilla edistetään innovaatioiden syntymistä ja kansainvälisen liiketoiminnan kasvua. Terveys- ja hyvinvointiohjelmia on käynnissä kaksi: Yksilöllistetty terveys sekä Smart Life Finland. Ohjelmiin sisältyy muun muassa tapahtumia, tilaisuuksia, vienninedistämismatkoja ja työpajoja. Molempiin nelivuotisin ohjelmiin Business Finland panostaa 80–100 miljoonaa euroa.
Smart Life Finland -ohjelma on digitaalisen transformaation ytimessä. Ohjelma edistää terveys- ja hyvinvointikentän digitaalista murrosta auttamalla yrityksiä, tutkimusorganisaatioita ja julkisia toimijoita luomaan uudenlaisia terveyden ja hyvinvoinnin palveluja ihmisten arkeen.
Sampo Sammalisto koordinoi Yksilöllistetty terveys -ohjelmaa. Hänen mukaansa ohjelman peruslähtökohtana on havainto, että terveydenhoidon kustannukset eivät ole kestävällä pohjalla, suureksi osaksi väestön ikääntymisestä sekä elämäntapasairauksien yleistymisestä johtuen. Siksi hoitoa pitää yksilöidä.
– Yksilöidyn hoidon lisäksi fokus on siirrettävä sairaudenhoidosta ihmisten pitämiseen terveinä. Hyviä laadukkaita elinvuosia voidaan lisätä ennakoinnilla ja sairauksien ehkäisyllä. Ohjelmassa keskiössä on yksilöllistetyn terveysdatan hyödyntäminen. Tätä tietoa on kertynyt jokaisesta suomalaisesta terveydenhuoltoon ja moninaisiin valtakunnallisiin rekistereihin. Lisäksi sadat tuhannet suomalaiset ovat osallistuneet biopankki- ja väestötutkimuksiin ja ehkä jopa vielä useampi kerää liikunta-, ravinto- ja elämäntapatietoa erilaisilla laitteilla ja sovelluksilla. Kaikkea tätä tietoa kyetään hyödyntämään sekä yksilön että yhteiskunnan eduksi terveyden näkökulmasta. Tässä pelissä kaikki voivat voittaa, Sammalisto kertoo.
Terveysteknologian viennin JAKAUTUMINEN
41%
Pohjois-Amerikka
(Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko)
34,1%
EUROOPPA
(EU ja EFTA)
11%
ITÄ-AASIA
(Kiina, Taiwan, Japani
ja Etelä-Korea)
4%
LATINALAINEN AMERIKKA
2,6%
VENÄJÄ
2,3%
AUSTRALIA ja UUSI-SEELANTI
1,6%
LÄHI-ITÄ
0,9%
AFRIKKA