Tuonti Venäjältä korvattu muualta ennätysajassa
Suomen kauppa Venäjän kanssa on laskenut Venäjän Ukrainan-sodan seurauksena jo enemmän kuin Neuvostoliiton romahdettua. Marraskuussa 2022 Venäjän osuus tuonnistamme oli enää 3,6 prosenttia, kun vielä saman vuoden maaliskuussa se oli 12,3 prosenttia. Loppuvuonna 2022 Venäjältä tuontia harjoitti enää vajaa sata yritystä, mikä on jopa 85 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena.
EU:n Venäjän vastaisia pakotepaketteja on nyt tehty yhdeksän. Tuonti Venäjältä on loppunut jo seuraavissa tavaroissa: kivihiili, raakaöljy, maakaasu putkitoimituksina, sähköenergia, puu, turve ja autonrenkaat. Loppuvuoden tuonnista kaksi kolmannesta oli nikkelikiveä, jonka kuljetukset siirtyivät VR Transpointilta vuodenvaihteessa yksityiselle kotimaiselle toimijalle. Toiseksi suurin tuontitavaraluokka on öljytuotteet, joiden tuonti loppuu viimeistään helmikuun alussa EU-tuontipakotteen myötä. Maaliskuussa 2023 tuonti Venäjältä tulee olemaan nikkelikiven tuonnin lisäksi enää joitakin kymmeniä miljoonia euroja, kun vielä maaliskuussa 2022 tuonti oli 1044 miljoonaa euroa.
Raakaöljyä Norjasta, sähköä tuulesta
Suomessa raakaöljyn tuonti on korvattu pääosin Norjasta. Korvaavia kaasuja on tuotu Norjasta, Virosta ja Yhdysvalloista. Kivihiiltä tuodaan Australiasta ja Pohjois-Amerikasta. Puuta tuodaan Baltian maista ja Ruotsista. Autonrenkaita tuodaan monesta eri maasta. Tuonti Venäjältä onkin ollut korvattavissa muista maista, mikä tosin on käynyt aiempaa kalliimmaksi. Tuontihinnat ovat nousseet neljänneksen vuodessa, mikä näkyy kasvavasti myös suomalaisten kuluttajahinnoissa. Tuontihintojen huippu on tosin jo ohitettu, eli jossain vaiheessa kuluttajahintojenkin nousu myös taittuu.
Sähköjärjestelmämme on toiminut odotuksia paremmin. Uudet tuulivoimalat ja tulevaisuudessa verkkoon kytkettävä uusi ydinvoimala tuottavat päästövapaata sähköä. Tuulivoimaloita on tuotu laivoilla isoja eriä, ja niiden käyttöönoton myötä sähkön markkinahinta tuulisina päivinä on jopa negatiivinen. Tarvittaessa sähköä tuodaan myös Ruotsista ja Norjasta. Yrityksiä on siirtynyt maakaasun käytöstä korvaaviin energiamuotoihin, kuten esimerkiksi sähkö, propaani ja polttoöljy.
Suomi on ollut ennakoiva, nopeasti reagoiva ja toimeenpanokykyinen maa, josta voimme olla ylpeitä.
EU:n pakotteissa on suljettu nimenomaisesti pois elintarviketoimitukset ja lannoitteet, jolloin Venäjän elintarvikevienti maailmanmarkkinoille voi jatkua. Tärkeää on, että myös Ukraina saa vietyä viljaansa. Suomeen tuodaan Venäjältä hyvin vähän elintarvikkeita, joten elintarvikevientimme Venäjälle onkin suurempaa. Venäjältä tuotuihin ja kuljetettuihin maataloustuotteisiin liittyen EU:n jäsenmailla on myös lupa myöntää Venäjän lipun alla purjehtiville aluksille pääsy EU:n satamiin. Tällaisen luvan mukaisia venäläisaluksia saapui Suomeen soijalastissa touko-lokakuussa kolme kertaa.
Suomi on käytännössä saari
Muutos Suomen ulkomaankaupan määrässä on ollut poikkeuksellinen, kun merikuljetusten osuus kohosi syksyllä jo 95 prosenttiin. Viime vuonna vastaavaan aikaan merikuljetusten osuus oli 84 prosenttia. Muutos johtuu itämaarajaliikenteen supistumisesta. Samaan aikaan ulkomaankaupan rautatiekuljetusten määrä laski 86 prosenttia ja maantiekuljetusten 68 prosenttia. Olemme todellakin ulkomaankaupan suhteen saari, jolloin Itämeren laivarahdin merkitys korostuu aiempaa enemmän.
Muiden maiden kauttakuljetukset eli transitoliikenne ovat jo pääosa itämaarajan tavaraliikenteestä, Suomen osuus siitä on enää neljäsosa.
Tavaraliikenne Venäjälle voitaisiin ohjata kulkemaan jopa kokonaan Vaalimaan kautta, jossa kapasiteetti riittäisi nykytilanteeseen. Transitoliikenne Venäjälle työllistää Tullia, koska idässä EU-ulkorajalla olemme viimeinen EU-pakotteita valvova viranomainen.
Venäjä suuntaa itään
Venäjä ei ole saanut korvattua EU-pakotteiden johdosta romahtanutta EU-tuontiaan muualta kuin osin.
Suomen vienti Kazakstaniin on kasvanut moninkertaiseksi ja myös vienti Turkkiin on kasvanut muuta vientiä enemmän. Osa viennistä Kazakstaniin ja Turkkiin päätynee lopulta Venäjälle, minkä vuoksi viranomaisten valvontatoimien lisäksi myös yritysten omavalvonnalla on tärkeä roolinsa pakotteiden noudattamisessa.
Venäjän teollisuudessa kiinalaiset valtaavat markkinaa, mistä esimerkkinä on autoteollisuus. Venäläistä raakaöljyä ostavat eniten Kiina ja Intia. Venäjä suuntaakin Aasiaan entistä enemmän, mutta kumppaneiden vähentyessä uudet kumppanit pääsevät sanelemaan ehdot venäläisille. Venäjän ja Kiinan välistä kauppaa on vaikea luotettavasti arvioida, koska Venäjä ei ole enää julkistanut omia ulkomaankauppatilastojaan ja tietolähteenä ovat Kiinan julkaisemat ulkomaankauppatilastot.
Tuki Ukrainalle jatkuu
Venäjän hyökkäyksen jatkuessa länsimaiden tuki Ukrainalle on jopa aiempaa tärkeämpää. Tullin hallussa olleiden virtuaalivaluuttojen myyntituotot lahjoitettiin viime vuonna Ukrainalle. Suomessa valtion ja julkisen sektorin lisäksi yritykset, järjestöt ja yksityishenkilöt ovat hienosti auttaneet Ukrainaa.
Yksi meille tärkeimmistä tukimuodoista ovat EU-pakotteet, joita Suomessa valvoo ja toimeenpanee Tulli. Pakotteiden myötä EU-maiden tuonti Venäjältä on vuoden vaihtuessa romahtanut ja useissa tavaroissa jo loppunut kokonaan. Tästä syystä Venäjän saamat vientitulot ovat merkittävästi supistuneet ja sen sodankäynnin kustannukset ovat nousseet. Korvaava tuontimme on kalliimpaa, joten osaltaan nyt maksamamme korkeat energiahinnat ovat myös Ukrainan tukemista.
Viranomaisyhteystyö Venäjän Tullin kanssa jatkuu edelleen. Keskusteluyhteys on tärkeä säilyttää varsinkin, kun sota Ukrainassa aikanaan päättyy ja säilytettyjä siltoja aletaan käyttää uudelleen.
