Turkki vihertyy vauhdilla
Turkin teollisuuden on muututtava kestäväksi nopeasti, joten osaamiselle on kiivas kysyntä.
Aurinko paistaa ja Istanbulin liikenteen humu jää vähän kauemmaksi taustalle. Olemme Turkin suurimman yrityskonsortion, Koç Holdingin pääkonttorin puutarhassa ja katselemme näkymiä Bosporinsalmelle. Hetki sitten on päättynyt tapaaminen Koç-konsernin johdon ja Suomesta saapuneen, ministeri Ville Skinnarin vetämän delegaation välillä.
Isäntien kiinnostus on käynyt selvästi ilmi kynien sauhuamisesta ja tarkentavista, innostuneista kysymyksistä neuvottelupöydän toiselta puolelta.
Pohdin ääneen kansainvälisen liiketoiminnan erityisasiantuntijalle Joona Selinille, että kiinnostus suomalaisia, vihreitä ratkaisuja kohtaan taitaa olla aitoa, ei vain kohteliasta vieraanvaraisuutta.
– Kiinnostus on aitoa, myös siksi koska Turkin viennistä iso osa menee EU:n markkinoille. Täällä teollisuudella on isot uudistumispaineet. Jotta liiketoiminta voi jatkua, on vastattava vihreän siirtymän vaatimuksiin, Suomen Ankaran-suurlähetystössä työskentelevä Selin vahvistaa.
Kolmen päivän Team Finland -vierailulla kärkiteemoina ovatkin vihreä siirtymä ja digitalisaatio. Ne ovat valikoituneet markkinoiden kuulostelun tuloksena. Yrityksiä on haarukoitu mukaan viideltä eri sektorilta: rakentaminen, energia, teräs, telecom ja tekstiili.
– Eurooppa tosiaan on merkittävä markkina Turkin teollisuudelle ja täällä on pakkokin mennä EU-regulaatioiden mukaisesti. Samanaikaisesti kestävyys- ja vähähiilisyysratkaisuja ei ole vielä niin paljon, koska Turkissa oma regulaatio on vielä alkutekijöissään, vahvistaa myös matkalle osallistuva Marika Ollaranta, teollisuuden vähähiilisyysohjelman johtaja Business Finlandista.
Kiinnostus ympäristö- ja kestävyysasioihin on kasvanut täällä suureksi nopeasti, muutosvauhtia jotkut mukana olevien yritysten edustajista ihmettelevät ääneenkin. Muutos on käynnissä kaikilla teollisuudenaloilla rakentamisesta uusiutuvaan energiaan, ja niillä etsitään ympäristöystävällisempiä ja tehokkaampia ratkaisuja.
Tilanne on suorastaan kutkuttava: Suomesta löytyvät innovaatiot ja teknologiat, mutta meillä tarvitaan markkinoita ja tuotantoa. Turkista löytyvät markkinat, suurtuotantoa ja tarve meidän osaamisellemme.
Vieläkin vähän vieras
Eipä siis ihme, että Turkin ja Suomen välinen kauppavaihto on kasvussa. Viime vuonna se ylsi jopa ennätyslukemiin, lähes kahteen miljardiin euroon. Suomen kauppatase Turkin kanssa on positiivinen ja vientimme maahan kasvoi neljänneksen viime vuonna.
Silti mahdollisuuksiin nähden kauppaluvut ovat vaatimattomat.
– Ikävä kyllä Turkin mahdollisuudet ovat olleet Suomessa vähän pimennossa. Suomalaisyritysten keskuuteen täytyy saada lisää ymmärrystä siitä, mikä tämän maan potentiaali on. Työtä tehdään koko ajan pienempienkin ryhmien vierailuilla molempiin maihin, Selin kertoo matkalla kohti seuraavaa tilaisuutta.
Yritysten epäilevää suhtautumista maan tarjoamiin mahdollisuuksiin on voinut lisätä Turkin asenne Suomen Nato-jäsenyyteen. Mukaan vierailulle lähti kuitenkin 19 yritystä ja huoli hälveni heti vierailun alussa. Asiat sujuvat kuten ”business as usual”, tai jopa vähän paremminkin: vastaanotto on lämmintä, kiinnostunutta, jopa erittäin innostunutta.
Kokoa, tehokkuutta mutta myös haasteita
Istanbulissa maan markkinoiden mahdollisuudet on helppo uskoa vain silmät auki pitämällä. Pilvenpiirtäjiä, isoja moottoriteitä, konttilaivoja lipumassa läpi Bosporinsalmen, kaupungin laidoilla teollisuusalueita, vauhtia ja tehokkuutta.
Noin 15 miljoonan asukkaan kaupunki on Turkin talouden ehdoton helmi mutta maassa on kymmenisen muutakin modernia miljoonakaupunkia. Eivätkä mahdollisuudet rajoitu vain Turkkiin.
– Turkki on vahvasti läsnä Afrikassa, sillä on edustusto melkein joka maassa ja suorat lentoyhteydet. Lisäksi siteet Lähi-itään ovat historiankin takia vahvat, näin myös Keski-Aasiaan. Sijainti on loistava, ja täällä on mahdollisuuksia myös Turkin ja Suomen yhteishankkeille muissa maissa, Selin korostaa.
Viime vuodet Turkki on kuitenkin kärsinyt myös talousvaikeuksista. Kasvu on kutistunut, liiran arvo romahtanut ja inflaatio laukannut kymmenissä prosenteissa. Huoli taloustilanteesta sekä pankkien ja yritysten maksukyvystä tietysti varjostaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
– Pankkisektori ja teollisuus ovat onneksi tottuneet selviytymään aaltoliikkeistä, täällä taloudelle on tyypillistä tietynlainen kantokyky. Johtavat turkkilaiset teollisuusyritykset toimivat kansainvälisesti ja useilla eri toimialoilla, se tietysti auttaa, vaikka kotimarkkinoilla olisi hankalaa. Suomalaisyritysten kannattaakin keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen vakavaraisten toimijoiden kanssa, Selin sanoo.
Miljardi-investointeja on joka tapauksessa luvassa. Näin esimerkiksi terästeollisuuteen, joka on hyvä esimerkki toimialasta, jossa on iso skaala, markkinat, vakaita firmoja asiakaspuolella ja suomalaisosaamiselle kova kysyntä.
Rakentaminenkin vähähiilisemmäksi
Samaa voi sanoa myös betonin ja sementin osalta, niitäkin Turkki tuottaa suuria määriä ja päästövaatimukset tiukentuvat. Siksi vähähiilistä ratkaisua niiden valmistukseen tarjoava Betolar Oyj on lähtenyt mukaan vierailulle.
– Tämä on valtava markkina, jossa on alallamme liiketoimintaa ja isoja yrityksiä, ja meille olennaisia raaka-aineita hyvin saatavilla. Meitä tietysti auttaa, että täällä vähähiilisyys ja kiertotalous otetaan vakavasti ja ymmärretään, että myös taloudelliset intressit puoltavat niitä, kertoo Betolarin Euroopan liiketoimintajohtaja Janne Rauramo.
Turkin mahdollisuudet hän rinnastaa kehittyviin markkinoihin yleensä – potentiaali suuriin tuottoihin on valtava, mutta myös riskit ovat olemassa. Ykkösasia ovat täälläkin kontaktit.
– Valtiollisten toimijoiden rooli korostuu erityisesti merkittävässä liiketoiminnassa. Täällä pitää päästä puhumaan juuri oikeiden ihmisten kanssa. On meille iso etu, että saimme keskustella sekä Turkin liikenne-ja viestintäministerin että energiaministerin kanssa. Se lisää heti uskottavuuttamme paikallisten silmissä, Rauramo katsoo.
Teknologialle paikkansa kaikessa
Vierailun viimeiseen päivään mahtuvat myös isot teknologiamessut Istanbulin laidalla. Nokia on messujen yhteistyökumppani ja muutenkin täällä nyt ajankohtainen nimi, sillä vierailun aikana on vahvistettu Nokian iso 5G-kauppa Turkkiin, taas yksi merkki kysynnästä digi-osaamiselle.
– Olemme todella innoissamme yhteistyöstä Turkin kanssa. 5G, energia, logistiikka, kemia, tekstiili, oikeastaan millä tahansa toimialalla on teknologialle paikkansa. Muutos tapahtuu nyt, emmekä voi odottaa. Uskon, että Turkki on myös loistava alusta tällaisille innovaatioille, ministeri Skinnari vastaa paikallisen toimittajan kysymyksiin.
Messujen jälkeen ei vierailusta ole jäljellä kuin päätösillallinen ja sitten kotimatka. Sitä moni jo odottaa, sillä aikataulu on ollut tiukka, ja vauhtia ja uusia ihmisiä riittänyt. Maa on näyttänyt dynaamisuutensa, kaikki tapahtuu mieluummin heti kuin kohta.
Siksi illallisella Business Finlandin Marika Ollaranta antaa neuvon, joka on varmasti tärkeä.
– Ottakaa yhteyttä tutustumiinne ihmisiin ja yrityksiin heti. Täällä ei jäädä kauaksi aikaa odottamaan.
Tekstiilialakin tarvitsee innovaatioita
Yksi vierailun tekstiilialan tapaamisiin osallistuvista yrityksistä on Yeşim Textile, joka on noin puolen miljardin euron arvoinen, 16 000 ihmistä työllistävä yritys. Sen asiakkaita ovat useat maailmanlaajuiset, kaikille tutut brändit.
Yrityksellä on myös kova tarve vihreille ja digitaalisille ratkaisuille ja siltä löytyvät jo strategiat energiankäytön vähentämiseen, jätevesien käsittelyyn ja materiaalien kierrätykseen.
– Alallamme tämä on kuuma aihe. Hiilijalanjälki, kierrätys ja jätevesien huolto ovat nousseet ykkösprioriteeteiksi ja investoimme voimakkaasti näitä edistääksemme, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Şenol Şankaya.
Muutos on hänen mukaansa ollut nopea ja lyönyt läpi koko tekstiilialan. Siihen on vaikuttanut, että kierrätyskuidun käyttöön uuden valmistamisessa alkaa olla innovaatioita ja tekniikkaa, joten laatu on paranemassa.
– Tässä on hieno tilaisuus yhteistyöhön. Suomessa on loistavia innovaatioita ja saavutuksia, Turkissa tekstiilinvalmistus on 30 miljardin euron liiketoimintaa. Tarvitsemme innovaatioita, automaatiota. Voisimme löytää sijoittajia yhdessä, mikä toisi isommat mahdollisuudet molemmille ja keinon skaalata suomalaisia ratkaisuja.