TUTUSTUMISMATKA

Sosialistisen järjestelmän kaatuminen Puolassa vuonna 1989 avasi maan ovet vapaaseen markkina-talouteen. Talousjärjestelmän muutos haluttiin viedä läpi nopeasti, ja Puola onnistui siinä hyvin. Vuonna 2004 Puolasta tuli Euroopan unionin jäsen.

Puolan vuodesta 1989 jatkunut taloudellinen kasvu on ollut vaikuttavaa. Se on ainoa Euroopan unionin maa ja OECD:n jäsenmaa, jonka bruttokansantuote kasvoi myös taloudellisesti vaikeina vuosina 2008–2009. Vuonna 2012 bruttokansantuote kasvoi kaksi prosenttia ja vuonna 2011 yli neljä prosenttia. Puolan vahvuuksia ovat puolalaisten kova halu menestyä ja rakentaa vahvempi ja vauraampi maa.

Suomen Puolan-suurlähettiläs Jari Vilén on seurannut Puolan kasvua läheltä. Vilén uskoo, että suomalaiset voisivat oppia jotain puolalaisten innokkuudesta ja kovista tavoitteista.

– Puolassa on kasvun, menestymisen ja vaurastumisen nälkää. Tämä nälkä avaa loistavia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille Puolan-markkinoilla, Vilén sanoo.
Puolan vetovoima suomalaisten yritysten silmissä onkin kasvamassa. Maa on Suomen tärkein kauppakumppani Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maiden joukossa. Vilén kertoo, että Puolassa on jo noin 200 suomalaista yritystä. Niistä noin 20 prosenttia on palvelualan yrityksiä.

Ulkomaisia suoria sijoituksia on tullut vuodesta 2004 lähtien keskimäärin yli kymmenen miljardia euroa vuodessa, mikä tekee Puolasta merkittävimmän suorien sijoitusten kohdemaan Euroopassa Saksan jälkeen.

Puola on rankattu monissa kansainvälisissä tutkimuksissa maailman houkuttelevimpien sijoitusmaiden joukkoon. Suorien sijoitusten kokonaiskanta Puolaan on noin 150 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 1,5–2 miljardia euroa.

– Talouden lisäksi Puolan poliittinen painoarvo Euroopassa kasvaa, mikä sekin heijastaa Puolan taloudellista merkitystä. Puolalla on aito tavoite kasvaa keskeiseksi EU-valtioksi. Senkin takia nyt on aika tiivistää Suomen ja Puolan suhteita edelleen, suurlähettiläs Vilén korostaa.

Vihreän energian virta

Puolan kasvavat kotimarkkinat tarjoavat mahdollisuuksia niin teollisuuden kuin palvelualojenkin yrityksille. Yksityinen kulutus kasvoi Puolassa 3,1 prosenttia vuonna 2011. Vilén pitää hoiva- ja terveydenhoitosektoria, ICT-alaa ja cleantechiä vahvimpina mahdollisuuksina lähivuosina. Suomella on vahvaa ICT-osaamista, jota Puolassa kaivataan. Myös Suomen suurimmaksi nousseelle vienti-sektorille kemianteollisuudelle on kysyntää.

Puolaa kiinnostavat myös uusiutuvat energiamuodot, sillä ympäristöasiat ovat olleet maassa paljon tapetilla.

– Me voimme nostaa cleantechiä esille. Puola kärsii ympäristöongelmista, ja me voimme tarjota paljon vihreän energian puolella, Vilén sanoo.

38 miljoonan asukkaan valtio on jo nyt merkittävä markkina-alue, ja siellä on myös tulevaisuuden kasvupotentiaalia. Yksityinen kulutus tulee todennäköisesti kasvamaan entisestään tulevina vuosina.

Suomalaiset yritykset ovat tällä hetkellä sijoittuneet vahvasti Varsovan alueelle, jossa toimii 72 yritystä.

Nouseva alue on kuitenkin Gdanskin, Gdynian ja Sopotin muodostama kolmikaupunki Itämeren rannalla. Kaupungit ovat käytännössä kasvaneet yhteen ja alueella on noin miljoona asukasta. Kolmikaupungin alueelle on tähän mennessä rekisteröitynyt noin 20 suomalaisyritystä. Lisäksi siellä on muiden yritysten sivukonttoreita.

Lähellä länttä, itää ja pohjoista

Laser- ja vesileikkauksia sekä metalliteollisuuden muuta alihankintaa tekevä HT Laser päätti laajentaa toimintaansa Puolaan vajaa kaksi vuotta sitten. HT Laserin Puolan-toimitusjohtaja Pauli Rumbin kertoo, että yritys lähti Puolaan pääasiassa asiakkaidensa perässä.

HT Laser asettui Poznaniin ja hankki itselleen sieltä hallitilat. Työntekijöitä on tällä hetkellä noin 20.

– Me olemme vielä alkutekijöissä, mutta olosuhteisiin nähden olemme saaneet kuviot kohtuullisen hyvin kuntoon. Saamme koko ajan lisää asiakkaita niin Puolasta kuin Suomestakin, Rumbin sanoo.

Rumbin on asunut Puolassa kymmenen vuotta ja tuntee siksi paikallista kulttuuria hyvin. Hän näkee Puolan positiivisena mahdollisuutena ja isona markkina-alueena. Maa on suhteellisen lähellä Suomea ja hyvien kulkuyhteyksien päässä muusta Euroopasta.

Mahdollisuuksien lisäksi Puola tarjoaa kuitenkin myös haasteita. Byrokratia on osassa maata koukeroista ja saattaa hidastaa tai vaikeuttaa yritysten toimintaa. Puolassa lääneillä on merkittävä alueellinen vaikutus- ja päätösvalta. Joissakin lääneissä tai toimintasektoreilla sosialismin aikaisen hallintokulttuurin käytännöt vaikuttavat edelleen.

– Puolalla on taipumusta sisäiseen protektionismiin, joka sopii huonosti Euroopan unionin yhteisiin perusperiaatteisiin. Markkinoiden avaaminen tapahtuu periaatteessa, mutta käytännön toteutuksessa tuntuu olevan monia ongelmia, joita joudutaan ratkaisemaan jopa Euroopan unionin tuomioistuimessa, Jari Vilén kertoo.

Kasvua kaukolämmöstä

Fortum astui Puolan-markkinoille vuonna 2003 yritysoston kautta. Fortumin Puolan-organisaation Vice President Mikael Lemström kertoo, että yhtiö oli kiinnittänyt huomiota Puolan tarjoamiin mahdollisuuksiin jo aiemminkin. Puola on Euroopan toiseksi suurin kaukolämpömarkkina, jossa on paljon kasvupotentiaalia. Fortumilla on Puolassa kolme voimalaitosta ja noin 650 työntekijää.

Tulo Puolan-markkinoille ei ole sujunut täysin ilman ongelmia. Lemströmin mukaan haasteita on tuonut maalaki, jossa on vielä paljon epäselvyyksiä. Sosialistisen järjestelmän kaatumisen jälkeen ei ole selkeästi todettu, kenelle jotkin maa-alueet nykyisin kuuluvat. Fortumin kannalta se on ongelmallista, sillä yhtiö tarvitsee maanomistajan käyttöluvan maahan, jonka läpi kaukolämpöverkko kulkee.

– Nykyinen verkko on vanha ja ollut olemassa jo aiemman poliittisen järjestelmän aikana, jolloin kaikki oli valtion omistuksessa. Maata on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana yksityistetty, mutta omistussuhteet eivät ole selkeitä ja meidän täytyy selvittää, kenelle kuuluvat ne maa-alueet, joiden läpi kauko-lämpöverkkomme kulkee, Lemström kertoo.

Selvitykset voivat olla pitkiä ja hankalia. Lisäksi energia-alan tulevaisuuteen liittyy Puolassa joitakin avoimia kysymyksiä. Uutta energialakia on valmisteltu jo 1,5 vuotta. Uudet lait ja tavoitteet vaikuttavat siihen, mitkä energiamuodot saavat joko tukea tai kovempia veroja maksettavaksi.

Huhtikuun puolivälissä Euroopan parlamentti hylkäsi komission esityksen, joka olisi vähentänyt hiilidioksidien päästöoikeuksia merkittävästi. Fortum oli monien muiden kansainvälisten energiayhtiöiden kanssa esityksen kannalla. Yrityksille olisi parempi, että koko Euroopan unionilla olisi yhteinen energiapolitiikka. Kansalliset, toisistaan poikkeavat energialainsäädännöt vaikeuttavat Fortumin kaltaisten yritysten toimintaa.

Haasteista huolimatta Lemström on vakuuttunut, että kasvunäkymät Puolassa ovat positiiviset. Hän pitää plussana sitä, että maassa on suhteellisen joustavat työmarkkinat. Puolalaista työvoimaa hän kehuu osaavaksi, hyvin koulutetuksi ja yritteliääksi.

– Tulevaisuuden näkymät ovat samanlaiset kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvu on edelleen EU:n keskiarvoa korkeampaa ja tänne investoidaan enemmän kuin EU:hun keskimäärin.

Team Finland -verkosto kasvaa

Suomalaisyritysten toiminnan tueksi on Puolassakin koottu paikallinen Team Finland -verkosto. Siinä ovat suurlähetystön lisäksi mukana muun muassa Finpro, kauppakilta, joukko suomalaisia yrityksiä, kunniakonsuliverkosto ja muita paikallisia kumppaneita.
Kunniakonsuleita on Puolassa tällä hetkellä kaksi, mutta tavoite on lisätä heitä vuoden loppuun mennessä peräti kymmenellä.

– Kaikkiin lääneihin, joissa on suomalaisia yrityksiä, on tarkoitus saada kunnia-
konsuli. Puolassa verkostot ovat erittäin tärkeitä ja pyrimme rakentamaan niitä nyt myös maakuntiin, suurlähettiläs Vilén kertoo.

Kunniakonsulit ovat oman maantieteellisen alueensa asiantuntijoita ja vaikuttajia. He edustavat myös talouden eri sektoreiden asiantuntijuutta. Esimerkkeinä Vilén mainitsee EU-rahoitusekspertin, verotusjuristin ja laivanvarustajan. Kunniakonsulit ovat puolalaisia, joilla on Team Finlandin toimintaa tukevia verkostoja ja erikoisosaamista.

Mikael Lemström arvioi, että suhteita painottava yrityskulttuuri voi olla joillekin suomalaisyrityksille uusi asia, mutta siihen kannattaa panostaa.

– Fortum on nähnyt vaivaa sen eteen, että yrityskuvamme on täällä positiivinen. Meidät tunnetaan, ja yhteiskuntasuhteemme ovat hyvät. Organisaatiotasolla painotamme myös henkilökohtaisten suhteiden merkitystä eri tavalla kuin Suomessa, Lemström sanoo.
Puolassa pitkään asunut Pauli Rumbin korostaa, että Puolassa toimivan yrityksen on tunnettava paikallinen toimintaympäristö kaikkine piirteineen ja ominaisuuksineen. Kulttuuri on erilainen ja haastava, mutta sen sisällä on mahdollista oppia toimimaan.

Palvelukeskusten markkina

Puola on tällä hetkellä maailman kolmanneksi suurin ulkoistettujen palvelukeskusten markkina-alue. Monet kansainväliset yritykset ovat jo siirtäneet tai ovat aikeissa siirtää palvelukeskuksiaan Puolaan.

Suomalaisten yritysten palvelukeskuksia perustetaan maahan jatkuvasti. Esimerkiksi Metsä Group on äskettäin käynnistänyt taloushallinnon palvelukeskuksen Gdanskissa ja Tiedolla on noin tuhat työntekijää Szczecinissä.
Monien yritysten tavoin myös Itella Information hakeutui maahan yritysoston kautta, kasvavien markkinoiden perässä. Itella Informationin toiminta maassa alkoi vuonna 2008.

Toimitusjohtaja Miikka Savolainen vahvistaa, että Puola on heille strategisesti tärkeä maa. Henkilökunnassa heillä on jo 650 työntekijää ja määrä kasvaa koko ajan.
Itella Informationin pääkonttori on Varsovassa. Suurin toimipiste sijaitsee Torunissa, noin Tampereen kokoisessa kaupungissa Varsovan ja Gdanskin välissä. Sen lisäksi heillä on 15 hengen sivukonttori Poznanissa.

– Strategisesti tavoitteemme Puolassa ovat kaksiosaiset: kasvaa paikallisilla markkinoilla ja palvella samalla muita maita täältä käsin, Savolainen kertoo.
Manuaalisia töitä, kuten osto- ja myyntireskontran hoitamista, on jo siirretty Pohjoismaista Torunin palvelukeskukseen.

– Täällä on helppo olla suomalaisena, sillä meitä arvostetaan, Savolainen toteaa.
Palvelukeskusten lisäksi yritykset ovat yhä enenevissä määrin kiinnostuneita perustamaan tai siirtämään tuotantolaitoksiaan Puolaan.

Finpron vientikeskuksen päällikkö ja Puolan Team Finland -koordinaattori Kari Vähäkangas kertoo, että Kiinan asema globaaleille vientimarkkinoille suuntautuvien tehtaiden sijaintipaikkana on heikkenemässä. Monien yritysten tuotantolaitoskiinnostus on kääntynyt Kiinasta esimerkiksi juuri Puolaan; tilanne on tämä muun muassa monien saksalaisyritysten kohdalla. Vähäkangas tietää myös kaksi suomalaista yritystä, jotka kaavailevat tuotannon siirtämistä Kiinasta Puolaan.

– Muutos johtuu enimmäkseen logistiikasta, laatuongelmista ja asiakasläheisyydestä. Kun yrityksen viennistä suurin osa menee Eurooppaan, Puola on sijainniltaan järkevämpi ratkaisu, Vähäkangas kertoo.

– Monet suomalaiset keskisuuret ja pienet konepajat, jotka tekevät ensimmäistä ulkomaista investointiaan, tulevat tällä hetkellä Puolaan. Täällä on jo runsaasti muita suomalaisyrityksiä vertaistueksi ja suomalaisia Puolan liiketoimintaympäristöä tuntevia asiantuntijoita saatavilla, Vähäkangas jatkaa.

Euroaika koittaa?

Euroopan unionissa Puola on nettosaajan asemassa. Se saa yli 105 miljardia euroa EU:n tulevasta, vuosien 2014–2020 budjetista. Vilénin mukaan suurin osa rahoista ohjataan läänien käyttöön. Niillä on tarkoitus kehittää muun muassa infrastruktuuria.
Vaikka Puolan talous kasvaa jatkuvasti, se on silti merkittävästi jäljessä EU:n brutto-
kansantuotteen keskiarvosta. Tästä syystä Puola todennäköisesti pysyy nettosaajan
asemassa vielä pitkään.

Puolan liittymisestä euroon on käyty ahkeraa keskustelua. Alustavasti siirtymistä euroon kaavailtiin vuodelle 2012, mutta eurokriisin myötä suunnitelmia lykättiin. Tämänhetkinen tavoite on vuosien 2015–2016 paikkeilla.

Euroon liittymisen vastustus on kasvanut Puolassa vuoden 2010 jälkeen. Vuonna 2011 jo 60 prosenttia kansalaisista vastusti liittymistä rahaliittoon. Suurin osa kansasta uskoo, että euron käyttöönotto hidastaisi talouskasvua ja olisi lopulta haitaksi Puolan taloudelle.

Talouskasvusta huolimatta Puolassa on edelleen paljon köyhiä ihmisiä. Noin kymmenen prosenttia puolalaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Euron uskottaisiin nostavan kuluttajahintoja, joihin monella ei tälläkään hetkellä ole varaa.

Talouden ja laskentatoimen opiskelija Karolina Witek on enemmistön kanssa samaa mieltä. Hän uskoo, että lopulta Puola liittyy euroon, mutta nyt olisi sille huono aika.

– Ulkomaiset sijoittajat ovat keskimäärin tyytyväisiä puolalaiseen liiketoimintaan ja sijoituksiinsa. Uskon, että euroon liittyminen nyt heikentäisi sijoitusten tuottoprosentteja, Witek sanoo.

– Meillä on oikeasti hyviä tuotteita Puolassa ja olemme maantieteellisesti hyvin sijoittuneita; olemme lännen ja idän välissä.

Kasvunäkymät ovat Witekin mielestä edelleen hyvät, mutta työtä on vielä jäljellä. Puolalaisten keskiansiot ovat vielä suhteellisen pienet.

– Huomattavasti pienemmät kuin Pohjoismaissa, Witek huomauttaa.

Puolalaiset suhtautuvat ulkomaisiin sijoittajiin ja yrityksiin positiivisesti. Witek kertoo ajattelevansa, että hyvät ideat ja käytännön toteutus tapahtuvat Puolassa ja ovat lähtöisin puolalaisista, mutta ulkomaiset sijoittajat tuovat pöytään pääomaa, jota ilman toiminta ei olisi mahdollista. Sijoitukset auttavat puolalaisia rakentamaan omat unelmansa.

Katse pohjoiseen

Sosialistisen järjestelmän kaaduttua Puola pyrki liikkumaan idästä länteen ja hakemaan paikkansa länsieurooppalaisessa yhteisössä, vaikka nykyiset vallanpitäjät ovat halunneet parantaa suhteita myös Venäjään.

Vaikuttavan taloudellisen kasvun myötä Puola on lähtenyt hakemaan kumppanuuksia enemmän pohjoisesta ja Baltiasta.

– Puolan ja Baltian suhde kulminoituu Puolan suhteeseen Liettuaan. Satojen vuosien ajan ne olivat yhteinen kuningaskunta, mikä luo historiallisen yhteyden niiden välille, Jari Vilén kertoo.

Suurlähettilään mielestä uusi suuntaus on erittäin kiinnostava Suomelle.

– Puola hakee yhteyttä – poliittista tukea ja ymmärrystä – mutta myös talouskasvua ja kulttuuriyhteyttä. Puolan suhteen eletään etsikkoaikaa ja Puolan johto on päättänyt etsiä yhteyksiä myös pohjoisesta. Tämä on mahdollisuus, johon meidän täytyy tarttua kaikin voimin kiinni.