Kiinalaisten matkailijoiden määrä Euroopassa on vain 1 prosentti kaikista Euroopan ulkopuolelta tulleista turisteista. Potentiaalia kasvattaa matkailua Kiinasta Eurooppaan on paljon. Suomessa kiinalaisilla matkailijoilla oli vuonna 2010 yöpymisiä 77 540. Määrä on kuitenkin selvässä kasvussa, sillä lokakuuhun 2011 mennessä kasvua oli 18 prosenttia edellisvuodesta. Merkittävä etu Suomelle ovat lukuisat suorat lennot Pekingistä, Shanghaista ja Hong Kongista. Ensi...

Kiinalaisten matkailijoiden määrä Euroopassa on vain 1 prosentti kaikista Euroopan ulkopuolelta tulleista turisteista. Potentiaalia kasvattaa matkailua Kiinasta Eurooppaan on paljon. Suomessa kiinalaisilla matkailijoilla oli vuonna 2010 yöpymisiä 77 540. Määrä on kuitenkin selvässä kasvussa, sillä lokakuuhun 2011 mennessä kasvua oli 18 prosenttia edellisvuodesta.

Merkittävä etu Suomelle ovat lukuisat suorat lennot Pekingistä, Shanghaista ja Hong Kongista. Ensi toukokuussa Finnair aloittaa lennot Chongqingiin. Vantaan lentoasema toimii laadukkaana, hyvänä ja tehokkaana porttina paitsi Suomeen, myös muihin Euroopan maihin. Helsinkiä pidetään kiinalaisten piirissä turvallisena kaupunkina ja matkustuskohteena, sekä hyvänä paikkana vaihtaa konetta.

Myös Suomen suhteellisen toimivan viisumipolitiikan on uskottu suosivan matkailua. Monet kiinalaiset vaikuttajat ovat vierailleet Suomessa ja Suomi tunnetaan verrattain hyvin. Kiinalaisilla ei kuitenkaan ole vielä selvää kuvaa siitä, mitä Suomella on tarjota nimenomaan kiinalaisille matkailijoille.

Mikä Suomessa sitten kiinnostaa kiinalaisia? Suomen puhdas luonto, erityislaatuinen kulttuuri, keskiyön aurinko, revontulet, sauna ja viime aikoina myös joulupukki. Yhä useampi kiinalainen tuntee omaan kulttuuriinsa kuulumattoman joulupukin ja nyt myös sen, että joulupukki asuu Suomessa. Suomeen on siis matkustettava henkilökohtaisesti tapaaman joulupukkia ja omakohtaisesti näkemään joulupukin paja. Sama aito suomalainen joulupukki, joka kävi joulun alla näyttäytymässä läheisissä ostoskeskuksissa.

Mielenkiintoinen erityisryhmä on teematuristit. Esimerkiksi ryhmä arkkitehteja ja designereita, jotka matkaavat perheineen Suomeen tutustumaan paitsi maahan ja sen nähtävyyksiin, myös suomalaiseen arkkitehtuuriin ja designiin samalla luoden mahdollisesti ammatillisia ja kaupallisia suhteita Suomeen.

Suomen talvi luo omat mahdollisuutensa Eurooppaa nähneille elämys-matkailijoille. Kiinalaiset matkustavat nykyään Suomen kautta Venäjälle tehdäkseen pohjoisnapa-risteilyn Jäämerellä. Matkojen lähtöhinnat pyörivät 20 000 euron paikkeilla. Mikä estäisi turisteja tekemästä Murmanskista pientä kierrosta Suomen Lappiin ennen palaamista Helsingin kautta kotiin. Viime aikoina talvimatkailu Suomeen on alkanut herättää kiinnostusta ja matkailijaryhmiä matkustaa Suomeen tutustumaan talveen.

Mahdollisuus ostosten tekemiseen on kiinalaisille tärkeää. Majoittumisesta ja aterioista voidaan kyllä tinkiä mutta kiinalainen matkailija kuluttaa ostosten tekoon reippaasti. Kiinalaisten matkoillaan käyttämä rahamäärä on kasvanut tutkimusten mukaan vuosi vuodelta. Euroopassakin kiinalaisten kuluttama rahamäärä noin 35 miljardia euroa kasvoi vuodesta 2010 arviolta noin 14,6 prosenttia vuoteen 2011, jolloin kiinalaiset kuluttivat arvioiden mukaan noin 40,2 miljardia euroa. Kiinalaiset ostavat mielellään esimerkiksi kalliita merkkituotteita ja koruja, jotka ovat Kiinassa erittäin kalliita korkeiden tullimaksujen vuoksi.

Kiinalaisissa turisteissa piileekin Suomelle huomattava potentiaali, jonka valjastaminen vaatii suomalaisilta toisenlaisen kulttuurin ja uudenlaisten tarpeiden ymmärtämistä. Suomella on kuitenkin kaikki mahdollisuudet uuden ja kasvavan potentiaalin hyödyntämiseksi, sillä onhan meillä esimerkiksi pitkät perinteet jo venäläisten turistien palvelemisesta. Se edellyttää kuitenkin konkreettista panostusta Kiinaan, sillä verkon kautta kiinalaiset eivät vielä matkojaan juuri varaa.

Eero Suominen ja Ville Linnala

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Pekka Vänttinen</span></span>25.03.2024

Luetuimmat