Ulkomailla menestyksekkäästi toimiaksemme on kuitenkin tarpeen tuntea koko Suomi ja suomalainen tarjonta. Parhaiten tämä onnistuu liikkumalla reippaasti kotimaassa ja tapaamalla yritysten ja oppilaitosten edustajia, viranomaisia ja kuntapäättäjiä. Omat kokemukseni ovat olleet superpositiivisia, ja minut on otettu aina iloisesti vastaan. Jokaiselta matkalta olen palannut uutta oppineena ja inspiroituneena.
Suomi on täynnä menestystarinoita, joita löytyy ehkä vähän uskomattomistakin paikoista. No, onhan Suomea asutettu jo muutama sata vuotta ja teolliset pioneerit ovat olleet liikkeellä eri puolilla maata. Esimerkiksi Varkauden seudun vahvat ekosysteemit metalliteollisuudessa, energiassa ja biotaloudessa juontavat juurensa yli kahdensadan vuoden taakse. Selviytyminen uudelle vuosituhannelle on vaatinut kekseliäitä ratkaisuja, luovuutta ja rohkeutta, jotka mielestäni kaikki määrittävät suomalaista yrittäjyyttä. Kuopiosta löytyy terveysteknologian huippuosaamista, Oulun seudulta uraauurtavaa 5G/6G-tutkimusta, Keski-Suomesta uudenlaisia tekstiilikuituja, pohjoisesta uusinta teknologiaa käyttävää kaivosteollisuutta ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaan muotoiltuja matkailutuotteita. Listaa voisin jatkaa vaikka kuinka pitkälle.
Olen kuullut elinkeinoelämän edustajilta esimerkkejä ainutlaatuisista suomalaisista ratkaisuista ja sektoreista, joissa suomalaisen osaamisella on päästy niche-asemaan. Maailman suurin ja teknologisesti edistynein sellutehdas suunniteltiin ja osat rakennettiin Suomessa – ja vietiin sitten Etelä-Amerikkaan.
Näistä esimerkeistä on kerrottava suureen ääneen, vaatimattomuus ei nyt kaunista vaan päinvastoin. Ei riitä, että tieto liikkuu ”asiantuntijapiireissä”. Jokainen suomalainen virkamies ja Team Finland -verkoston jäsen maailmalla kertoo enemmän kuin mielellään suomalaisista onnistumisista. Näin lisääntyy myös tietämys suomalaisista ratkaisuista, mikä sitten saa potentiaalisen asiakkaan kiinnostumaan: ”Mitähän muuta sieltä Suomesta saattaisi löytyä?”
Missä päin Suomea sitten keskustelinkin, yksi asia tuli aina esille: tarve osaavalle työvoimalle, sillä omin voimin taloutta ei saada pysymään kasvu-uralla. Osaavaa työvoimaa haetaan ulkomailta, ja asialla on enemmän kuin kiire. Suomea on tehtävä tunnetummaksi, sillä kilpailu osaajista on maailmalla kovaa. Valtion on tehtävä osuutensa ja kuntien myös. Esimerkiksi kansainvälinen koulu esikoulusta alkaen on edellytys perheiden sopeutumiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kotimaanmatkani ovat näyttäneet koko Suomen elinvoimaisuuden, ja vientiverkostomme iskulauseessa ”maakunnista maailmalle” on vahva perusta. Toivon kuitenkin enemmän eri toimijoiden yhteistyötä, sillä siten ollaan vahvempia niillä maailmanmarkkinoilla.
Kirjoittaja on ulkoministeriön alivaltiosihteeri