”Kruunun kurssi ei vaikuta Suomen vientiin keskeiseltä osin. Merkittävämpiä tekijöitä ovat esimerkiksi Venäjän viennin romahtaminen sekä heikoissa kantimissa oleva globaali teollinen suhdanne.
Enemmän kuin kruunun ja euron vaihtosuhde, Suomen kannalta merkityksellistä on se, miten meidän yksikkötyökustannukset kehittyvät suhteessa muihin euromaihin, jotka muodostavat merkittävimmän valuutta-alueen meidän viennissä. Tämä yhteinen valuutta-alue syventää meidän markkinoita ja tuo pidemmällä aikavälillä hyötyä.
Tilanne on muuttunut. Kiinteiden valuuttakurssien ja kilpailevien devalvaatioiden maailmassa sillä mitä Ruotsissa tai Suomessa tapahtui, oli merkitystä naapurille, koska viennin ja talouden rakenteet olivat samankaltaisia.
Nykyisessä maailmassa, jossa valuuttakurssit vaihtelevat ja yritykset ovat globalisoituneita ja tuotantoketjut moninaisia, on hyvin vaikea hahmottaa kruunun kurssin vaikutusta Suomen kannalta.
Jotta kruunu vaikuttaisi Suomen vientiin, muutoksen täytyisi olla iso ja kestävä. Toki joissakin tilanteissa, esimerkiksi finanssikriisin aikaan, merkittävästi heikentyneellä kruunulla on ollut Ruotsin vientiä tukeva vaikutus. Silloin tuotantokapasiteettia on jäänyt käyttämättä ja kilpailukyky on parantunut valuutan heikentymisen seurauksena. Sillä on ollut hyötyä Ruotsille ja haittaa Suomelle.
Vielä reilu vuosi sitten, kun vientiteollisuudella meni lujaa ja kapasiteetista oli pulaa, valuutan heikentymisestä ei ollut hyötyä Ruotsille. Jos häiriö painaa kysyntää alaspäin ja kruunu heikkenee, Ruotsin vientiteollisuus hyötyy ainakin tilapäisesti. En kuitenkaan näe, että sillä olisi pidemmän aikavälin vaikutusta talouden kehityksen kannalta.”
Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti