Teknologiateollisuus vastaa puolesta Suomen viennistä, joten kansainvälinen toimintaympäristö vaikuttaa merkittävästi alan menestymismahdollisuuksiin.

Teknologiateollisuus työllistää kotimaassa noin 320 000 ihmistä. Suomessa sen ääni on kantava ja hartiat leveät, mutta kansainväliseen vaikuttamiseen niihin tarvitaan lisäleveyttä. Sitä tulee Euroopan teknologiateollisuutta edustavan Orgalim-järjestön kautta, johon kuuluu kansallisten järjestöjen kautta peräti 770 000 yritystä.

Suomalaisten panos Orgalimissa on ollut vahva. Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola toimii parhaillaan sen hallituksen puheenjohtajana, Tomas Hedenborgin kausi järjestön presidenttinä päättyi pari vuotta sitten.

Teknologiateollisuudelle keskeisiä kansainvälisiä vaikuttamiskanavia ovat myös tietotekniikan alan yritysten Digital Europe sekä työmarkkinapolitii­kassa eurooppalainen työnantajajärjestö CEEMET.

– Suomalaisten on pakko olla vahvasti kansain­välisissä organisaatioissa, jos me haluamme vaikuttaa eurooppalaiseen agendaan, Jaakko Hirvola perustelee. 

Hän myös uskoo, että työ kansainvälisillä areenoilla on kantanut hedelmää, ja suomalainen kädenjälki näkyy esimerkiksi Euroopan unionin teollisuusstrategiassa. Myös täällä laaditut teollisuuden vähähiilitiekartat ovat herättäneet kiinnostusta.

– Orgalim ja Digital Europe tunnetaan komissiossa hyvin, ja ne tulevat hyvin kuulluiksi. Vaikutamme myös suoraan, meillä on Elinkeinoelämän keskus­liiton kanssa yhteinen toimisto Brysselissä.

Vihreä agenda

Jaakko Hirvola levittää kätensä levälleen kuvaamaan asioiden skaalaa, joiden edistämistä Orgalimin valtava jäsenkunta pitää tärkeänä. 

Suomalaisille prioriteetteja ovat erityisesti vapaan kilpailun korostaminen ja teollisuusstrategia sekä Teknologiateollisuuden digivihreään strategiaan liittyvät asiat. Samoja painotuksia on eniten muilla Pohjoismailla sekä Saksalla ja Iso-Britannialla.

– Niin kauan kuin olemme Saksan kanssa samassa rintamassa, asioiden eteenpäin vieminen järjestössä on aika helppoa. Joissakin kysymyksissä, kuten suhtautumisessa ydinvoimaan, pitää liittoutua mieluummin Ranskan kanssa, Hirvola selittää.

Jussi Mäkisen vastuualueelle Teknologiateollisuudessa kuuluvat EU-regulaatioon liittyvät asiat. Hänen mielestään keskustelun suunta EU-tasolla on vaihtunut. Kun aiemmin puhuttiin vapaan kilpailun lisäämisestä, nyt puhutaan myös siitä, missä kilpailua olisi syytä rajoittaa. 

– Tulevalla Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudella käydään tiukkaa keskustelua, mitä tarkoittaa esimerkiksi strateginen autonomia ja digitaalinen suvereniteetti, Mäkinen uskoo.

Kuskina vai kyydissä?

Teollisuus on sitoutunut Suomen vuoteen 2035 asetettuun hiilineutraaliustavoitteeseen ja näkee siihen liittyvän bisnesmahdollisuuksia.

– Muutos kohti vähähiilisyyttä tulee tapahtumaan joka tapauksessa. Suomalainen teknologiateollisuus voi valita vain sen, olemmeko etupenkillä vaikuttamassa asioihin vai takapenkillä katsomassa, mihin maailma menee. Me olemme päättäneet olla etupenkillä. Jos pakotamme itsemme muutokseen eturintamassa, silloin teknologioita ja ratkaisuja syntyy Suomessa aikaisemmin kuin muualla ja pystymme hyödyntämään niiden vientipotentiaalin, Hirvola painottaa.

Hän korostaa kuinka ilmastoasioista olisi pystyttävä sopimaan globaalisti. Mutta kun Maailman kauppajärjestö WTO on ollut viime vuodet vähintäänkin puolihalvaantuneessa tilassa, toiseksi paras ratkaisu olisi saada aikaan eurooppalainen ratkaisu, jota kautta voitaisiin vaikuttaa myös globaaleihin markkinoihin. 

– Globaali hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu olisi WTO:n asia, mutta koska järjestö on heikko, yritämme vaikuttaa eri kanavia pitkin, että isot pelurit lähtisivät asiaan mukaan, Hirvola sanoo.

Yksi kanavista on ilmasto-businessverkosto Climate Leadership Coalition. Sen kautta lähti 180 valtionpäämiehelle, mukaan lukien Biden, Putin ja Xi, vetoomus globaalista hiilen hinnasta.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeiseksi työkaluksi on EU:ssa kaavailtu hiilitulleja. Teollisuudessa nähdään, että hiilitullit voivat osaltaan auttaa tekemään vihreästä siirtymästä reilun eurooppalaisille yrityksille. Tullien yksipuolisessa käyttöönotossa piilee kuitenkin omat riskinsä, pahimmassa tapauksessa uhkana on jopa kauppasota. 

– Näen hiilitullin oikeudellisena keinona kirittää EU:n kauppakumppaneita kohti vähähiilistä taloutta. Keinon käyttö vaatii tarkkuutta ja lisää selvityksiä sen vaikutuksista. Sääntely ja globaaliin hiilen hintaan perustuva markkinamekanismi kannustavat meidän yrityksiä uudistumaan ja vähentämään päästöjään, Jussi Mäkinen sanoo.

Suomessa samaan suuntaan

Yksinkertaisia asiat eivät ole digivihreän strategian digi-osuudessakaan. Digital Europen hallitukseen kuuluva Mäkinen sanoo, että vahvasti yhdysvaltalais­yritysten dominoivalla alalla suomalaisyritysten etu on kilpailulle luotavat toimivat rakenteet. Pelkona kuitenkin on liian yksityiskohtaisten vaatimusten asettaminen, joka kuormittaa yrityksiä liikaa.

Hän antaa esimerkin, kuinka vaikkapa EU:n tekoälylainsäädäntöesitys on laaja ja kattava, kun taas Yhdysvalloissa kaavaillaan mentävän paljon kevyemmällä versiolla.

– Näiden lähestymistapojen lopputulos voi olla hyvin lähellä toisiaan, mutta yritysten kannalta yhdysvaltalaisten esityksen kevyempi lähestymistapa on paljon toimivampi.

Onko edelläkävijyys etu?

Mäkinen ei ole vakuuttunut, että EU:n etumatka digitaalisuuteen liittyvässä sääntelyssä olisi eurooppalaisten yritysten kannalta yksinomaan hyvä asia. 

– Komission lähestyminen digitalisaatioon on ollut, että kun nähdään ongelmia amerikkalaisissa palveluissa, ratkaisu on se, että reguloidaan eurooppalaisia yrityksiä, Mäkinen karrikoi.

Teknologiateollisuuden yhteydenpito on tiivistä myös kotimaisiin päätöksentekijöihin ja valmistelijoihin. Jaakko Hirvolan mukaan Suomen hyvinvoinnin ja teollisuuden menestymisen välinen vahva kytkös on yhteiskunnassa laajasti ymmärretty ministeriöissä. Yritysten ja poliittisten päättäjien näkemykset ovat monissa asioissa hyvin samankaltaisia, erityisesti ilmasto- ja teollisuuspolitiikassa.

– Valtioneuvostoon on luotu EU-jaostot verkoston pyörittämistä varten. Sen ansiosta virkamiehet tietävät, mitä oman alan yritykset asioista ajattelevat. Se antaa heille mahdollisuuden olla kansainvälisissä pöydissä tehokkaampia neuvottelijoita, kuin maan koko ehkä muuten antaisi, Jussi Mäkinen päättelee.

Tavoitteena reilumpi pelikenttä

Päätöksen teon paikka

Sami Laakso

Shutterstock

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>26.09.2022

Luetuimmat