EU:ssa valmisteilla oleva uusi yritysvastuulaki mullistaa toteutuessaan tavan, jolla Euroopassa toimivat yritykset ostavat tuotteita ja palveluita kehittyvistä maista. Yritysvastuulain toivotaan parantavan paikallisten työntekijöiden oikeuksia ja vähentävän ympäristörikoksia.

Monien Euroopassa toimivien yritysten elämä tulee lähivuosina muuttumaan merkittävästi.

EU valmistelee paraikaa säädöstä, joka velvoittaa unionin alueella toimivia yrityksiä huolehtimaan ihmisoikeuksista, ympäristöstä ja hyvästä hallinnosta arvoketjuissaan. Uuden lain myötä yritysten olisi esimerkiksi puututtava kehittyvässä maassa toimivan alihankkijansa ihmisoikeusrikkomuksiin tai ympäristörikoksiin.

Laki koskisi erityisesti suuryrityksiä, mutta myös sellaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka toimivat ”riskipitoisilla” aloilla. Tällaisiksi aloiksi on alustavasti määritelty maa- ja metsätalous, tekstiiiteollisuus sekä kaivannaisteollisuus.

Tähän mennessä arvoketjujen tarkkailusta on linjattu OECD:ssä ja YK:ssa hyväksytyillä periaatteilla. Ongelmana on ollut, että näiden linjausten ja periaatteiden noudattaminen on vapaaehtoista.

EU on nyt ensimmäisenä suurena toimijana muuttamassa vapaaehtoisuuteen pohjaavat periaatteet sitovaksi lainsäädännöksi.

”Mullistava asia”

Tulevassa EU-laissa yrityksiltä tullaan vaatimaan niin sanottua huolellisuusvelvoitetta, jonka mukaan niiden tulee ”tunnistaa, ehkäistä, lieventää ja korjata” toiminnastaan aiheutuvia haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia.

Velvoitteensa laiminlyöneille yrityksille voi myös tulla seuraamuksia, muun muassa korvausvastuu.

– Joidenkin mielestä tämä on aika mullistava asia, sanoi europarlamentaarikko Heidi Hautala, joka esiintyi Euroopan parlamentin Suomen-toimiston järjestämässä keskustelutilaisuudessa maaliskuun lopulla Helsingissä.

Hautalan mukaan uutta lakia tarvitaan muun muassa estämään Euroopan ilmastopäästöjen ulkoistamista Kiinaan, jossa suuri osa eurooppalaisten kuluttamista tavaroista valmistetaan.

– Osa Kiinan päästötaakasta on meidän (eurooppalaisten) aiheuttamaa. On laskettu, että jopa kolmasosa hiilijalanjäljestämme muodostuu kulutuksesta, jota ei tilastoida mihinkään.

Tärkeää on myös modernin orjuuden estäminen ja ihmisoikeusloukkausten uhrien oikeussuoja.

Elinkeinoelämä pelkää laista taakkaa

Säädösteksti ei ole vielä lopullisessa muodossaan. Etenkin yritykset kaipaavat siihen yhä tarkennuksia, sanoi Heidi Hautalan kanssa samassa tilaisuudessa puhunut Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Hannu Ylänen.

Ylänen toi esiin yritysten huolen muun muassa niihin kohdistuvasta vahingonkorvausvelvollisuudesta. Hänen mukaansa EU-säädöksen takia ei saa syntyä tilannetta, jossa suomalainen yritys joutuu korvaamaan kaikkia mahdollisia vahinkoja, joita pitkän ja monimutkaisen globaalin toimitusketjun varrella tapahtuu.

– Yrityksellä voi olla sadoista tai tuhansista toimittajista muodostuvia arvoketjuja. EK:n näkemys on, että yritysten tiedonhankinnan velvoite olisi ulotettava ketjun ensimmäiselle tai toiselle tasolle saakka, ja siitä alaspäin operoitaisiin esimerkiksi OECD:n (vapaaehtoisuuteen perustuvien) periaatteiden mukaisesti.

Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan Finnwatch-järjestön Sonja Finér toppuutteli Ylästä.

– Vaikka säädöstekstissä on vielä tarkennettavaa, EU ei ole luomassa järjestelmää, jossa huolellisesti toiminut yritys joutuisi vastuuseen asiasta, jota se ei ole itse aiheuttanut.

Finnwatchin näkökulmasta tärkeää olisi varmistaa, että arvoketjun heikoimmissa asemissa olevat uhrit pystyisivät oikeudessa osoittamaan yritysten laiminlyönnit. EU-säädökseen pitäisi siksi vielä kirjata yrityksille velvollisuus esittää todisteet siitä, millaista huolellisuutta ne ovat osoittaneet kussakin ketjun osassa.

Kehittyvät maat huolissaan voimavaroistaan

Epävarmuutta uuden lain vaikutuksista on – yritysten lisäksi – myös kehittyvissä maissa.

Heidi Hautalan mukaan monet vähä- ja keskituloiset maat ovat huolissaan omien voimavarojensa riittämisestä uusien vaatimusten edessä. Sama huomio tehdään myös ulkoministeriön julkaisemissa selvityksissä, joiden mukaan vaarana on, että vähiten kehittyneiden maiden yritykset suuntaavat jatkossa toimintaansa muualle kuin EU:n markkinoille.

Finnwatchin Finér toivoi kuitenkin, että globaaleihin tuotantoketjuihin kuuluvat kehittyvät maat laittaisivat työ- ja ihmisoikeussääntelynsä kuntoon, jotta niiden yrityksillä olisi myös jatkossa pääsy Euroopan markkinoille.

Muutosta nopeuttaisi etelän yrityksille kohdennettu tuki, Finér sanoi.                           

Myös Hautala toivoi tukia, jotka kohdennettaisiin tuottajamaille kehitysyhteistyön ja uudenlaisten kumppanuuksien kautta.

Säädösehdotuksesta äänestetään europarlamentissa todennäköisesti toukokuussa. Sen jälkeen teksti viimeistellään vielä Euroopan unionin neuvoston, parlamentin ja komission kolmikantaneuvotteluissa ennen kuin siitä tulee virallinen direktiivi.

– Toivon, että olemme nyt prosessin viimeisessä vuodessa, Hautala sanoi.

Jukka Aronen

Kirsi Pere

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>04.12.2023

Luetuimmat