Euroopan unioni etsii tasapainoa markkinoiden vapauden ja niitä vääristävien valtiontukien välillä.

Maailma on tänään kovin eri näköinen myös kauppapolitiikan vinkkelistä kuin muutama vuosikymmen sitten. Valtavin muutos on Kiinan nousu. Maan bruttokansantuote on nelinkertaistunut 20 vuodessa ja entinen ”maailman tehdas” on ottamassa vahvaa johtajuutta myös muun muassa korkeassa teknologiassa ja keinoälyssä.

Osa noususta on saavutettu valtion reippailla tukiohjelmilla, jotka ovat vääristäneet maailmanlaajuista kilpailua ja aiheuttaneet esimerkiksi terässektorille huomattavaa ylikapasiteettia. Valtiontukia myöntävät toki muutkin valtiot, ja Maailman kauppajärjestö WTO on asettanut niille tavarakaupan osalta sääntöjä. Säännöt ovat kuitenkin jääneet jälkeen globaalista kehityksestä.

– Ei ole olemassa maailmanlaajuisia, tehokkaita valtiontukisääntöjä, ei tukia kontrolloivaa yhteisöä. Valtiot säätävät omat sääntönsä ja vain ani harvoilla valtioilla on näitä sääntöjä ylipäänsä, kiteyttää Euroopan komission kilpailupääosaston yksikönpäällikkö Eddy de Smijter Kauppapolitiikka-lehden haastattelussa.

EU on jäänyt tilanteessa hankalaan rakoon. On valvottava valtiontukia, jotta kilpailu pysyy reiluna sisämarkkinoilla. Jäsenmaat voisivat muuten vääristää tuillaan kilpailua, ja valtiot, joilla on syvimmät taskut, saisivat valita voittajat. Samalla osa EU:n ulkopuolisista valtioista tukee hyvin avokätisesti yrityksiään, jotka kilpailevat maailmalla – ja myös Euroopassa – eurooppalaisten yritysten kanssa.

Laivanrakennus tulilinjalla 

Yksi voimakkaimmin tuetuista teollisuudenaloista on laivanrakennus. Kilpailua vääristävien tukien vaikutus on tuntunut myös telakkayhtiö Meyer Turun nahoissa. Yritys on useasti törmännyt haitallisiin tukiin samalla, kun laivanvalmistus on siirtynyt hurjaa tahtia Aasiaan.

– Tiedämme, että telakat saavat suoraa rahallista tukea, lisäksi esimerkiksi epäreiluja veroetuja. Aasias­sa valmistetun lautan hinnalla emme välttämättä pysty ostamaan edes materiaaleja. Silloin asiassa on oltava jotain mätää, sanoo projektijohtaja Tom Degerman.

Tilauskanta on siirtynyt mullistavalla tavalla Aasiaan matkustajalauttojen ja ilman nosturia lastattavien ro-ro-alusten osalta. Kun vielä vuonna 2000 Euroopassa valmistettiin 70 prosenttia maailman matkustajalautoista ja ro-ro-aluksista, on tilanne kääntynyt päälaelleen. Nykyään kolme neljäsosaa niistä valmistetaan Kiinassa ja Euroopassa enää alle kolmannes.

Muutos ei toki selity pelkästään tasavertaista kilpailua vääristävillä tuilla mutta sen suuruuteen ne vaikuttavat.

– Kilpailijamme ovat joko kokonaan tai osittain valtion omistamia ja osa niistä tukee yrityksiä voimakkaasti. Tällä hetkellä reilun kilpailuasetelman takaaminen on ikävä kyllä mahdotonta, Degerman toteaa.

Turku Meyerin risteilyalusten tilauskirjat näyttävät oikein hyviltä pitkälle 2020-luvulle. Huolena on, että seuraavaksi myös risteilijöiden valmistus siirtyy muualle. Siksi Degermanin mukaan EU:n tällä hetkellä tekemät toimet ”eivät tunnu oikein riittäviltä”. 

EU haluaa lisää sääntöjä

Mitä nämä EU:n toimet sitten oikein ovat? Ainakin EU pyrkii yhteistyössä USA:n ja Japanin kanssa saamaan aikaiseksi globaaleja sääntöjä ja rajoituksia. Komission yksikönpäällikkö de Smijterin mukaan ensi sijassa on vahvistettava WTO-sääntöjä, jotka koskevat tavarakauppaa. Säännöt olisi saatava laajennettua myös palvelukauppaan, mitä on yritetty jo pitkään tuloksetta.

Lisäksi EU on edelläkävijä valtiontukien valvonnassa ja yrittää neuvottelemalla saada muita mukaansa.

– Valtiontukia pitää suunnata hyvään tarkoitukseen, ei tappiollisten yritysten tekohengitykseen tai rajoittamattomiin takuisiin. Keskustelemme useiden valtioiden kanssa ja kerromme hyödyistä, joita sallituilla tuilla voi saavuttaa. Yhä useammat valtiot suhtautuvat mielestäni myönteisesti, de Smijter sanoo.

Työtä hankaloittaa tiedonpuute. Tietoa EU:n ulkopuolisten maiden myöntämistä valtiontuista tarvitaan paljon lisää. Komissio haluaa käyttää tietoa esimerkiksi WTO:n riitojenratkaisussa ja auttaa luomaan painetta EU:n ulkopuolisille maille. Tieto on valtaa vaikuttaa keiden tukiohjelmiin tulisi puuttua ja millä toimialalla.

Asiasta on kysely suomalaisyrityksille, joka on käynnissä 14.6 saakka. Jatkossakin suomalaisyritykset voivat kertoa kohtaamistaan kilpailua vääristävistä tuista ottamalla yhteyttä ulkoministeriöön tai työ- ja elinkeinoministeriöön tai suoraan komissioon.

Kova kovaa vastaan?

Samalla EU:n sisällä kuuluu yhä äänekkäämmin vaatimuksia EU:n omien kilpailusääntöjen lieventämiseksi. Miksi sahaamme kovassa kilpailussa omaa oksaamme rajoittamalla itseämme liian tiukoilla säännöillä?

Esimerkiksi Saksan mielestä valtiontukisääntöjä pitäisi väljentää kansainväliseen kilpailuun vastaami­seksi. Eli karkeasti ottaen vastata tukiin tuilla.

Suomessa ei keinoon uskota, edes vääristävistä tuista kärsineellä laivanrakennusalalla.

– On utopistista, että Suomen kokoisessa maassa voisimme kilpailla isompien rinnalla valtiontuilla. Meidän asiaamme ajaa parhaiten, että tuet pidetään mahdollisimman vähäisinä. Parasta tietysti olisi, jos pystyisimme lopettamaan tuet niin EU:n sisällä kuin sen ulkopuolellakin, Degerman jatkaa.

Vastaavasti EU:n komissio katsoo, että tiukasta valtiontukikontrollista hyötyvät lopulta kaikki. Yritysten tukeminen kilpailua vääristävällä tavalla ei ole taloustieteellisestikään järkevää.

– Taloushistorian näkökulmasta valtiot ovat keskimäärin epäonnistuneet ”kansallisten voittajien” valinnassa. Kilpailukyvyttömän teollisuuden tukeminen valtion piikkiin lisää velkaantumista ja kustannuksia yhteiskunnalle. Pidemmällä aikavälillä kilpailukykyä ei voida ylläpitää tuin, sanoo kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa ulkoministeriöstä.

Innovaatiotuesta toivoa

Telakkateollisuudessa suomalaisen telakan on panostettava hintakilpailun sijaan laadukkaisiin ratkaisuihin ja parempiin lopputuotteisiin. Nykyään tämä tarkoittaa myös energiankulutukseltaan säästäväisempää, ympäristöystävällisempää laivaa.

Tästä syystä Meyer Turun Degerman näkee valopilkkuna innovaatiotukijärjestelmän. Vaikka tuen määrä ei ole mittava, se on kuitenkin merkki siitä, että valtiota asia kiinnostaa. Vastaavanlaisia tukia harkitsisi myös ulkoministeriön Vaaranmaa.

– Tutkimus- ja kehitystyötä on saanut tukea varsin vapaasti nykysääntöjen puitteissa, ja julkisen sektorin panoksen suuruutta on varmasti hyvä miettiä jatkossakin, Vaaranmaa pohtii.

Liekö merkki de Smijterin mainitsemasta myönteisemmästä suhtautumisesta, kun keväällä saatiin hyviä uutisia Kiinan suunnalta. Huhtikuussa järjestetyssä, EU:n ja Kiinan välisessä huippukokouksessa Kiina ilmoitti olevansa valmis ”tehostamaan keskusteluja” teollisuustukisäännöistä.

Ilmoitusta luonnehdittiin läpimurroksi. Parhaassa tapauksessa säännöt auttavat tasoittamaan nykyistä, epäreilua pelikenttää. Huonossa tapauksessa asia jää keskustelun asteelle.

Tapausesimerkkejä WTO-konsultaatioista:

  • Yhdysvaltain käynnistämä riita liittyen Kiinan alumiinivalmistajilleen myöntämiin tukiin.
  • Yhdysvaltain ja EU:n toisiaan vastaan käynnistämät lentokonevalmistajien (Airbus ja Boeing) tukia koskevat riidat.
  • EU:n käynnistämä riita Yhdysvaltain espanjalaisille oliiveille asettamista polkumyynti- ja tasoitustulleista. (Konsultaatioiden ja kuulemisten sisältö ei ole julkista.)

Jäsenet on velvoitettu ilmoittamaan valtiontukensa WTO:lle. Jäsenet ilmoittavat niitä yhä harvemmin ja ilmoitukset eivät täytä vaatimuksia. Vuonna 1995 ilmoituksia teki
50 prosenttia jäsenistä, uusin luku on 38 prosenttia.

EU, Yhdysvallat ja Japani julkistivat marraskuussa 2018 ehdotuksen menettelyistä läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja ilmoituskäytäntöjen vahvistamiseksi WTO-sopimuksissa. Ehdotusta on päivitetty huhtikuussa 2019.

Fakta

VALTIONTUKI on julkisen vallan taloudellista myötävaikuttamista yritysten toimintaan tavalla, joka muodostaa edun tuensaajalle.

WTO-KONSULTAATIOITA, joissa on viitattu tuki- ja tasoitustullisopimukseen, on tähän mennessä käynnistetty 127 tapauksessa. (WTO verkkosivut 7.5)

16
Kohdistuu Kiinaan

23
EU:hun tai sen jäsenvaltioihin

43
Yhdysvaltoihin.

Lotta Nuotio

Ingimage

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>10.06.2021

Luetuimmat