Julmaa hyökkäyssotaa käyvää Venäjää kohtaan on asetettu ennennäkemättömiä talouspakotteita, joita maa on oppinut myös kiertämään. EU:n pakotepaketteja heikentävät siirtymäajat, mutta länsimaiden rintama on tiivis.

Euroopan unionin Venäjää vastaan asettamien laajojen pakotteiden pitäisi kaiken järjen mukaan tuntua maan taloudessa. Onhan EU ollut Venäjän tärkein kauppakumppani, ja vuonna 2020 yli kolmannes Venäjän tuonnista oli peräisin EU-maista. Viennistä taas 38 prosenttia meni tuolloin EU-maihin. 

Järeitä vaikutuksia onkin saatu aikaan. Venäjältä on vetäytynyt jo yli tuhat ulkomaista yritystä. Ne olivat investoineet maahan satoja miljardeja euroja ja työllistäneet yli miljoona venäläistä. Pääomien pako on mittasuhteiltaan valtava, se on samaa luokkaa kuin 30 vuoden aikana saavutettu talouskasvu. 

Tämä ilmenee Yalen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, joka valaa uskoa pakotteiden purevuuteen pidemmällä tähtäimellä. 

Venäjä-pakotteiden vaikutuksia tutkinut projektitutkija Hanna Mäkinen on samaa mieltä. 

– EU:n kuudes pakotepaketti käytännössä lopettaa fossiilisten polttoaineiden tuonnin Eurooppaan maakaasua lukuun ottamatta. Tämä osuu lujaa Venäjän talouteen, ja sitä kautta maan kykyyn käydä sotaa Ukrainassa, sanoo Mäkinen Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutista. 

Voivatko pakotteet vesittyä? 

Pakotteiden toimivuutta on silti myös epäilty. Toistaiseksi öljyn ja kaasun korkeat hinnat ja ruplan suotuisa vaihtokurssi ovat pehmentäneet vaikutusta Venäjän talouteen. Tuotteita viedään myös enenevässä määrin maihin, jotka eivät ole asettaneet pakotteita. 

– Venäjä pyrkii lisäämään kauppaa esimerkiksi Kiinan kanssa, joka Intian ohella ostaa merkittäviä määriä fossiilista energiaa Venäjältä. Toukokuussa Venäjä salli useiden tavaroiden rinnakkaistuonnin, eli tuonnin ilman tavaramerkin haltijan lupaa. Rinnakkaistuontia tapahtuu koneiden, laitteiden ja komponenttien lisäksi myös kuluttajatuotteissa, Mäkinen kertoo. 

Pakotteiden kiertämisestä on muitakin havaintoja. Esimerkiksi brittiläisen Rusi-tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan venäläisistä asejärjestelmistä, kuten ohjuksista, löytyy edelleen pakotteiden alaisia komponentteja. Ukrainassa tutkituista 27:stä asejärjestelmästä löytyi yli 450 lähinnä amerikkalaista komponenttia. Teollisuuden komponentteihin kohdistuvat vientikiellot ovat kuitenkin sanktioista tehokkaimpia.

– Venäjän teollisuustuotanto on monilla aloilla suurissa vaikeuksissa koko ajan kiristyvän kompo­nenttipulan vuoksi. Maan autoteollisuus on jo romahtanut, ja ilmailualakin on vaakalaudalla. Venäjällä on jo alettu purkaa lentokoneita varaosiksi, koska tarvittavia varaosia ei enää saada ulkomailta, Mäkinen mainitsee. 

Pakotteet toimivat vain, mikäli ne ovat yhtenäisiä ja hyvin koordinoituja. Tähän mennessä EU-maiden ja sen kumppaneiden rintama on pitänyt. Talven tullen tilanne voi muuttua, sillä monet EU-maat ovat huomattavan riippuvaisia venäläisestä energiasta. Pisimmät siirtymäajat öljyn tuonnin suhteen on myönnetty Bulgarialle ja Kroatialle. 

Yrityksiltä vankka tuki pakotteille

Suomen tavaraviennin tilastot osoittavat selkeää pudotusta. Maalis–kesäkuussa viennin arvo Venäjälle on kuukausitasolla romahtanut 30–50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kappalemäärissä mitattuna romahdus on ollut vielä suurempi. Pakotteet ovat iskeneet erityisesti kone- ja laiteteollisuuteen, kemian­teollisuuteen ja metsäteollisuuden tuotteisiin.

– Jyrkkä alamäki jatkuu, sillä heinäkuuhun saakka yritykset täyttivät vielä voimassa olevia sopimus­velvoitteitaan. Tämän vuoden tammi–toukokuussa Venäjän viennin osuus oli 3,5 prosenttia kokonaisviennistä, kun se normaalioloissa on ollut viiden ja puolen prosentin luokkaa. Osuus voi laskea jopa yhteen prosenttiin. Myös tuonnissa lähes kaikki pää­artikkelit ovat eri rajoitteiden alaisia, kertoo Elinkeino­elämän keskusliitto EK:n johtaja Petri Vuorio

Keskeisen vientimaan kaupan romahduksesta huolimatta yritysten tuki pakotteille on vankka.

– Yritykset ovat olleet järkyttyneitä hyökkäyssodasta, ja kansainvälisessä vertailussa yrityksemme ovat vetäytyneet hyvin aktiivisesti Venäjältä. Jäsenkyselyissämme yritysten tuki pakotteille on ollut noin 95 prosenttia. Merkittävistä tappioista huolimatta pakotteita ei kyseenalaisteta, Vuorio kertoo. 

Pankki- ja rahoitussektoriin kohdistuvat pakotteet aiheuttavat merkittäviä välillisiä vaikutuksia, vaikka yrityksen omat tuotteet eivät olisi pakotteiden alaisia. Vuorion mukaan maksuliikenne Venäjälle ja Venäjältä on vaikeutunut huomattavasti myös Venäjän asettamien kieltojen takia. Esimerkiksi avoimien myyntisaatavien kotiuttaminen ja Venäjältä vetäytymiseen liittyvät pääomien palautukset ovat olleet vaikeita. 

Venäjä-pakotteet tarjoavat yrityksille myös mahdollisuuksia. Venäläisestä fossiilienergiasta luopuminen vauhdittaa EU:n vihreää siirtymää, vaikka lyhyellä tähtäimellä joudutaan turvautumaan hätätoimenpiteisiin energian saannin varmistamiseksi.

– Suomalaisista yrityksistä löytyy puhtaiden teknologioiden ja energiamuotojen osaamista, mikä houkuttaa maahamme myös sijoittajia. Pelkästään Euroopassa arvioidaan tarvittavan 1000 miljardin euron vuosittaisia investointeja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä voi olla yksi tämän vuosisadan merkittävimmistä momentumeista, Vuorio näkee.

EU:n ja sen kumppaneiden Venäjä-pakotteet:

  • vientirajoitukset
  • rajoitukset pankeille ja finanssisektorille
  • henkilö- ja yhteisökohtaiset pakotteet
  • tekniset- ja liikkeenjohdon palvelut

EU:n viimeisin pakotepaketti

Tarkoitus lopettaa 90 prosenttia Venäjän öljyviennistä
EU-maihin vuoden 2022 loppuun mennessä. 
Pakotteet eivät koske maakaasua.
Kivihiilen tuonti kielletty jo aiemmin. 

  1. Raakaöljy ja öljyjalosteet. Vielä viime vuonna EU-maat toivat Venäjältä raakaöljyä ja öljyjalosteita yhteensä 71 miljardilla eurolla. Venäläisestä öljystä luovutaan asteittain äkillisten markkinareaktioiden hillitsemiseksi. 
  2. Öljynkuljetuspalvelut. EU-maat eivät voi siirtymäajan jälkeen enää rahoittaa ja vakuuttaa Venäjän öljykuljetuksia kolmansiin maihin. Vaikutus on merkittävä, sillä EU-toimijat vastaavat pääosin näistä palveluista. 
  3. Pankit. Suurin osa venäläisistä pankeista on nyt suljettu pois kansainvälisestä maksuliikenteestä. 
  4. Tiedotusvälineiden lähetyskielto. Venäjän propagandaa erityisesti Ukrainassa ja EU:ssa levittävät tiedotusvälineet on suljettu.
  5. Kemikaalit. Vientirajoituksia on entisestään laajennettu muun muassa sellaisiin kemikaaleihin, joita voitaisiin käyttää kemiallisten aseiden valmistukseen. 
  6. Lisää teollisuudelle tärkeitä tuotteita. Sekalainen joukko tuotteita, esimerkiksi teollisuuspumpuista MIG-hitsauslaitteisiin, ja laakereista työstökoneisiin.

Minna Kalajoki

iStock

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>26.09.2022

Luetuimmat