Niili on maailman pisin joki. Sen valuma-alue kattaa kymmenen prosenttia koko Afrikan maa-alasta, ja joen varsilla elää yli 160 miljoonaa ihmistä yhdessätoista maassa. Niili alkaa Khartumista, jossa Valkoinen ja Sininen yhdistyvät. Valkoinen tai Päiväntasaajan Niili saa alkunsa Viktoria-järvestä. Sininen tai itäinen Niili alkaa Tana-järvestä Etiopiasta.
Sademäärien, vesivarojen ja maataloustuotannon epätasainen jakautuminen näkyy alueen väestöntiheydessä. Mitä pohjoisemmaksi päiväntasaajan maista tullaan, sitä enemmän väestö on keskittynyt Niilin varrelle.
Egyptin nopeasti kasvava väestö on vähintään epäsuorasti riippuvainen Niilin valumasta. Valkoisen Niilin korkean haihtuvuuden vuoksi Egypti saa 85 prosenttia vedestään Etiopiasta, mikä korostaa maiden välisiä riippuvuussuhteita.
Niilin hyödyntäminen on monella tavoin tuhlailevaa. Kuumille alueille rakennetuista matalista patoaltaista haihtuu miljardeja kuutiota vettä vuosittain, ja kastelujärjestelmistä haihtuu myös runsaasti vettä. Itäisen Niilin alueen eroosio ja maaperän pilaantuminen turmelee joen valumaa jatkuvasti.
Niilin aloite testaa kv-yhteistyön
Niilin käyttöä on säädelty kansainvälisillä sopimuksilla viime vuosisadan vaihteesta lähtien. Vuosien 1906, 1929 ja 1959 sopimukset pyrkivät turvaamaan Egyptin ja Sudanin vedenkäyttöoikeudet muun muassa veto-oikeudella yläjuoksun hankkeisiin.
Yläjuoksun maat eivät tunnusta siirtomaa-ajan sopimusten sitovuutta, vaan pitävät kiinni oikeudestaan kehittää vesivarojaan. Maiden tavoitteena on saavuttaa kattava puitesopimus, joka loisi raamit yhteiselle suunnittelulle ja kehitykselle.
Vuonna 1999 perustettiin Niilin Aloite (Nile Basin Initiative, NBI), jonka tavoitteena on osoittaa yhteisen ja koordinoidun toiminnan hyödyt ja tukea alueen poliittista prosessia. Niilin maat ja avunantajamaiden ryhmä, johon myös Suomi kuuluu, rahoittavat toimintaa, ja Maailmanpankki toimittaa tarvittaessa teknistä tukea. Mikäli yhteistyön määrittelevään sopimukseen päästään, se luo puitteet pysyvän Niilin ylikansallisen jokikomission perustamiselle.
Alueellisen integraation merkitys taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle on kiistaton. Niilin vesi voi kiihdyttää alueellista yhteistyötä ja edistää myös rauhaa. Niilin aloitteen hankesalkkuun kuuluu muun muassa alueellisten energia- ja ruokamarkkinoiden kehittäminen.
Hankesuunnitelmia on jo enemmän kuin rahoitusta. Ensimmäisten toteutettavuustutkimusten ja perusanalyysien mukaan investointikokonaisuus arvioidaan nykyisellään 7–11 miljardin dollariin.
Suuret rahoitussuunnitelmat keskittyvät luonnonvarasektoreihin, joilla koetaan olevan suurta potentiaalia ja tarvetta tulevina vuosina. Maatalouden osuus on 34 prosenttia, vesivoiman 27 prosenttia ja valuma-alueen ympäristötekniseen kehittämiseen 39 prosenttia.
Edistys on ollut verraten nopeaa. Reilussa kymmenessä vuodessa NBI on luonut toimivat instituutiot, lupaavan tiedonvaihdannan maiden välille ja uskottavan poliittisen prosessin sekä generoinut miljardin dollarin verran investointeja – myös Suomen valtiolta.
Niilistä on neuvoteltu vasta viitisentoista vuotta. Viime kesään mennessä kuusi maata on allekirjoittanut puitesopimusluonnoksen, mikä on perusedellytys sopimuksen ratifioimiseksi. Viime kuukausina on tapahtunut myös tiettyä poliittista lähentymistä Etiopian ja Egyptin välillä.
Suuret mahdollisuudet ja suunnitelmat
Niilin alueen maat ovat verraten köyhiä, mutta niiden välillä on eroja. Maiden ostovoimapainotettu BKT per asukas on keskiarvoltaan noin 1 500 Yhdysvaltojen dollaria; ääripäitä ovat Egypti 6 100 dollarilla ja Burundi 300 dollarilla.
Uudistukset, rauhantila ja lisääntyvät investoinnit ovat aikaansaaneet viiden prosentin talouskasvun alueella. Esimerkiksi Etiopian kasvutahti on ollut jopa kymmenen prosenttia. Kasvua on kestänyt jo vuosikymmenen, ja se jatkuu maailmanlaajuisesta talouskriisistä huolimatta.
Niilin alueen maiden väestömäärä kasvaa 2,5 prosentin vauhdilla ja on nykyisin yli 440 miljoonaa, joka on yli kaksi kolmasosaa EU:n väestömäärästä.
Väestönkasvun ja vaurastumisen vuoksi tarvitaan kaikkea. Erityisesti voiman- ja ruoantuotannon tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Niilin 20 000 megawatin vesivoimapotentiaalista on käytössä vain noin neljäsosa, ja 10 miljoonan hehtaarin kastelukelpoisesta viljelysmaasta puolet.
Mitä Suomi voisi tehdä lisää?
Suomi on osallistunut aktiivisesti Niilin aloitteen kansainväliseen ryhmään alusta lähtien. Suomi tukee aloitetta Etiopiassa ja Sudanissa, ja Suomen suurlähetystöt seuraavat Niiliin liittyvää poliittista keskustelua tiiviisti.
Valuma-alueen maissa Suomella on suurlähetystöjä Egyptissä, Etiopiassa, Keniassa ja Tansaniassa. Tärkeä uusi askel on Finpron Afrikka-ohjelma, jonka puitteissa on avattu toimistot muun muassa Kairoon ja Nairobiin. UM ja Finpro kartoittavat yhdessä talouskehitystä ja uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia.
Vaikka aina on huomioitava paikalliset ominaispiirteet, riskit ja paikallisen byrokratian, Niilin alue tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Tärkeää on löytää oikeat kumppanit ja luotettava rahoitus.
Pelkästään kehitysohjelmat synnyttävät tulevina vuosina tarvetta osaamiselle ja kilpailukykyiselle teknologialle. Potentiaalisia aloja ovat esimerkiksi voimansiirto ja -tuotto, ympäristöteknologia, meteorologia, ilmastonmuutos, kehityskonsultointi erityisesti luonnonvarojen osalta ja maatalous.
Rahoitusta voi olla saatavilla perustetuista aloitteista ja rahastoista, kuten European Infrastructure Investment Fund ja Clean Development Mechanism, jotka odottavat hyviä ehdotuksia. Myös Finnpartnership ja Finnfund tarjoavat mahdollisuuksia liiketoiminnan rahoittamiseksi.
Saksa, Hollanti, Iso-Britannia ja Ruotsi ovat perustaneet rahoitusvaihtoehtoja, jotka eivät ole sidonnaisia yrityksen alkuperämaahan. Rahastot edellyttävät yrityskumppanuutta ja innovaatioita, ja niistä on saatavissa rahoitusta 750 000 euroon asti.
Antti Inkinen
Sl Addis Abeba
LAATIKKO
Suomalaista vesiosaamista maailman haasteisiin
Finnish Water Forum (FWF) on suomalaisten vesialan toimijoiden verkosto, joka pyrkii edistämään suomalaista vesiosaamista kansainvälisillä markkinoilla. Mukana on yksityisiä vesialalla toimivia yrityksiä, julkisen hallinnon laitoksia, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja aatteellisia yhdistyksiä.
FWF välittää tietoa kansanvälisiltä vesifoorumeilta jäsenilleen, edistää kansainvälisten veteen liittyvien hankkeiden syntymistä ja osallistuu vesisektorin vienninedistämiseen. Kehitysyhteistyön edistäminen vesiin liittyvissä asioissa on erityisenä painopisteenä ja sitä kautta FWF osallistuu YK:n määrittelemien vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen.
Finnish Water Forumin jäsenyys on avoin kaikille yhteisöille, jotka toimivat vesisektorilla tai siihen läheisesti liittyvillä aloilla.
Lisätietoja: www.environment.fi/FWF