Palveluviennin merkitystä korostetaan, mutta todellisuudessa Suomen palvelutase on roimasti pakkasella. Vain muutamalla alalla kehitys on ollut edes siedettävää.

Palveluiden viennin lisääminen nähdään usein keinoksi kasvattaa suomalaisten hyvinvointia. Samalla korostetaan, kuinka palveluiden tuottaminen edellyttää korkeaa osaamista ja sopii näin korkean kustannustason Suomelle ja kerryttää tänne arvonlisää. 

Isoihin odotuksiin sanoo törmänneensä myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tutkija Birgitta Berg-Andersson. Hänellä on vastakysymys valmiina.

– Monesti kuulee kommentin, että meidän pitäisi viedä enemmän palveluja. Minulle herää aina kysymys, mitä palveluja me sitten vietäisiin enemmän?

Kun vientitilastoista tarkastelee palveluviennin koostumusta ja toisistaan erottuvien alojen kehityssuuntia, ymmärtää Berg-Anderssonin epäilyksen palveluviennin kasvattamisen näköaloista.

Maailman muuttuessa myös tilastointi on mennyt monimutkaisemmaksi. Tuotteen valmistukseen ja myyntiin liittyvät palvelut, kuten tuotekehitys ja markkinointi, usein kirjautuvatkin tavaraviennin sarakkeeseen.

Kokonaiskuva on kuitenkin selkeä; palveluiden osuus Suomen viennistä on kasvanut. Palveluvienti tuplaantui vuosikymmenen aikana, mutta koronavuodet käänsivät hyvän suunnan. 

Viime vuonna palveluvienti oli arvoltaan 33 miljardia euroa eli noin 27 prosenttia tavaroiden ja palveluiden viennin 121 miljardin euron kokonaispotista. Palvelujen viennistä noin puolet suuntautuu EU-maihin.

Maiden välillä on merkittäviä eroja palveluviennin osuudessa kokonaisviennistä. Tanskassa se muodostaa lähes puolet kokonaisviennistä, Ruotsissa ja Virossa osuus on noin kolmannes ja Saksassa alle 20 prosenttia.

Tietojenkäsittely määrää suunnan

Palveluvienti on selkeältä kuulostava käsite. Mutta kun katsoo tarkemmin, löytää yhden termin alta laajan kirjon eri aloja, kuten matkailun, kuljetuspalvelut sekä tietojenkäsittelyn, joilla ei vaikuttaisi olevan juurikaan tekemistä toistensa kanssa.

Vientitilaston selvästi isoin sektori on televiestintä, tietojenkäsittely ja tietopalvelut. Viime vuonna niitä vietiin noin 12 miljardin euron arvosta, osuus koko palveluviennistä oli 36 prosenttia. Joinakin vuosina osuus on ollut vielä tätäkin suurempi. 

– Tämän sektorin kehitys ohjaa merkittävästi koko palveluviennin kehitystä, Berg-Andersson luonnehtii.

Kun kuvaa vielä tarkentaa, ilmenee että lähes kokonaisuudessaan tämän sektorin vienti kertyy tietojenkäsittelyksi luokitelluista töistä. Ne puolestaan muodostuvat valtaosin tietokoneohjelmistoista sekä muista tietojenkäsittelypalveluista.

Merkitykseltään seuraavina, mutta huomattavasti televiestintää, tietojenkäsittelyä ja tietopalveluja pienempänä ovat kuljetukseen sekä tekniseen kaupankäyntiin ja muihin liike-elämän palveluihin luokiteltavat palvelut. Liike-elämän palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi laki- ja hallintopalveluita sekä mainontaa, t&k:ta sekä arkkitehti- ja insinööripalveluita. Lisäksi rojaltit ja lisenssimaksut ja matkailu kerryttävät tuloja Suomeen. 

Tuonti ylittää viennin

Suomen tavaroiden ja palveluiden tase eli tavara- ja palvelukaupan viennin ja tuonnin arvon erotus on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut vuodesta 2011 alkaen negatiivinen eli tuonti on ollut arvoltaan vientiä suurempaa.

Palveluviennistä ei tilanteen pelastajaksi ole ollut, koska palvelutase on ollut lähes kroonisesti vahvasti negatiivinen. Kun tavarakauppa oli viime vuonna lähes tasapainossa, palvelukaupan tase oli ankarasti pakkasella, miinusta kertyi kuusi miljardia euroa. Edellisvuodesta alijäämä syveni lähes neljä miljardia euroa.

Alakohtaisesti tarkasteltuna vienti on ollut tuontia suurempaa ainoastaan telesektorin sekä rojaltien ja lisenssien osalta.

– Noin 15 palveluviennin erästä vain nämä kaksi vetävät kauppaa positiiviseksi. Aika huolestuttavaa, Berg-Andersson pohtii.

Eikä hyvilläkään sektoreilla ole mennyt kovin hyvin. Berg-Andersson huomauttaa, että vaikka telesektorin nettovienti on pysynyt positiivisena, ylijäämä pieneni viime vuonna selkeästi. Vuonna 2022 telesektorin nettovienti oli vajaat seitsemän miljardia euroa, pudotusta vuotta aiemmasta oli runsas miljardi euroa.

Monella muullakin alalla kehitys on vienyt huonoon suuntaan, palvelutaseen on vetänyt alamäkeen raskaimmin kuljetussektori. Matkailutaseen vaje on auennut ammolleen turismin pysäyttäneiden koronavuosien jälkeen. Suomalaiset ovat taas lähteneet ulkomaille, mutta tänne tulijoiden määrä ei ole vastaavalla tavalla kasvanut. Sekin vaikuttaa, että hyökkäys Ukrainaan katkaisi venäläismatkailijoiden tien Suomeen. Yhteisvaikutuksena koko palvelukaupan alijäämä on kasvanut.

– Palvelutaseessa televiestinnän huonompi menestys selittää kuudenneksen viime vuoden isosta miinuksesta ja matkailutase on syöksynyt alas kahdella miljardilla. Muutkin sektorit ovat menneet pientä alamäkeä edellisvuodesta, Berg-Andersson summaa isoa kuvaa.

Mistä vientiin kasvua?

Ainoastaan televiestintä, tietojenkäsittely ja tietopalvelut ovat kasvaneet merkittävästi vuosikymmenen aikana. Muiden erien osalta kasvu on ollut parhaimmillaankin vain vaimeaa. Viime vuosien luvuissa näkyy myös koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne.

Telesektorin viennille ei ole neljän edellisen vuoden aikana löydetty EU:sta uusia markkinoita. Sen sijaan vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut merkittävästi. 

– Vienti Eurooppaan on jämähtänyt samalle tasolle, kun taas vienti EU:n ulkopuolelle on kasvanut voimakkaasti ja nimenomaan tietojenkäsittelypalvelujen vienti on kasvanut. Hyvin suuri osa siitä suuntautuu Yhdysvaltoihin. Tilastojen perusteella voi vetää johtopäätöksen, että se, miten tietotekniikkapalvelujen vienti Yhdysvaltoihin sujuu, määrää koko tämän erän kehityksen.

Birgitta Berg-Anderssonin avaamat lukemat paljastavat, että palveluviennin kokonaistilanne ei ole valoisa. Kehitys on ollut suotuisaa vain muutamalla alalla.

– Palveluviennin kehitys on pitkälti yhden sektorin eli tietojenkäsittelypalvelujen alle luokiteltavan viennin ja yhden vientimaan eli Yhdysvaltojen varassa. Siksi kehitys on hyvin haavoittuvainen.

Entä tulevaisuus? 

Etla tekee ennustuksia palvelujen ulkomaankaupan kehityksestä. Berg-Anderssonin mukaan odotuksissa on, että palvelujen viennin kehitys on lähes kaikilla osa-alueilla tasaisesti pienessä kasvussa. Tuonnin osalta hän uskoo eri palveluerien trendinomaisesti kasvavan hieman.

Arvioiden perusteella voisi ajatella, ettei ainakaan radikaalia parannusta ole tapahtumassa vahvasti negatiivisena olevaan palvelutaseeseen?

– Palvelutase pysyy ennusteen mukaan alijäämäisenä, vaikka alijäämän odotetaan pienenevän pikkuhiljaa. Tyypillinen alijäämän taso ennen korona-aikaa oli kahdesta kolmeen miljardia. Tähän tuskin päästään vielä lähivuosina. 2000-luvulla alijäämä on keskimäärin ollut neljä miljardia euroa.

Miltä se tutkijan silmissä vaikuttaa, että miljardien alijäämä on normaali?

– Mistä me saisimme enemmän palveluvientiä, kun meillä on palvelutaseessa ikuinen alijäämä? Kun katsotaan 1980-luvulle asti ulottuvia aikasarjoja, niistä löytyy kaksi tai kolme vuotta, jolloin palvelukauppa on ollut ylijäämäinen. Vaje on rakenteellinen, sitä ei helposti nosteta positiiviseksi.

Sami Laakso

Carla Ladau

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>25.03.2024

Luetuimmat