Vienninedistämistä laajemmalla perspektiivillä
Kauppaa ei voi tehdä miettimättä yrityksen toimintaympäristöä, eikä taloussuhteita katsoa irrallaan kansainvälisestä politiikasta, sanoo Keskuskauppakamarin Päivi Pohjanheimo.
Päivi Pohjanheimo on jäänyt virkavapaalle ulkoministeriöstä ja hypännyt kahdelle jakkaralle, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden ja kansainvälisen kaupan johtajaksi sekä Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) Suomen maajohtajaksi. Hymyssä suin hän sanoo tehtäväkenttänsä olevan ”edelleen hyvin laaja”.
Suurlähettilään identiteetti istuu tehtävävaihdoksesta huolimatta vahvasti. Puheenparressa kuuluu paitsi isänmaallisuus niin myös kokemusten kartuttama kansainvälinen osaaminen ministeriöstä ja eri mantereilta. Sikäli Pohjanheimo on oikeassa paikassa tässä ja nyt.
Sillä kauppa ei ole enää vain kauppaa. Se on geopolitiikkaa.
– Se varmaan selittää sitä, miksi olen täällä. Lähennän valtionhallintoa yrityksiin – ja toisinpäin. Se on lisäarvoni näissä tehtävissä. Enää ei voi tehdä kauppaa irrallaan toimintaympäristön jännitteistä. Taloussuhteita ei voi katsoa irrallaan kansainvälisestä politiikasta. Se vaikuttaa yritysten pärjäämiseen. Elämme murrosvaihetta emmekä tiedä miten asiat etenevät, sanoo Pohjanheimo viitaten Yhdysvaltain vaaleihin, Venäjään, Ukrainaan, Lähi-itään ja Kiinan ambitioihin.
Kokemuksia kolmelta mantereelta
Päivi Pohjanheimon mieli veti maailmalle jo nuorena, mutta ensimmäinen haave oli tulla ulkomaantoimittajaksi. Toimittajan töitä hän teki jo koululaisena. Ja kuten monella kirjoittamiseen tähtäävällä, tie vei valtiotieteiden opintoihin Helsinkiin.
Kiinnostus kansainvälisiin asioihin syveni myöhemmin Pariisissa Sorbonnen sekä Espanjassa San Sebastianin yliopistoissa, joissa opinnot koostuivat maan kielistä ja historiasta. Pro gradu valmistui baskikonfliktista Helsingin yliopistoon. Vuodesta 1992 alkanut noin kymmenen vuoden opinto- ja työskentelyjakso Iberian niemimaalla toteutti lapsuuden haaveen, kun Pohjanheimo toimi myös Ylen kirjeenvaihtajana.
Mutta toimittajan työ ei tuntunut riittävän, halu ymmärtää prosesseja kasvoi. Pohjanheimo haki ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille. Sittemmin tehtävät ovat vieneet ministeriön sisällä eri tehtäviin, muun muassa yksikön päälliköksi Eurooppa-osastolla. Ulkomaankomennuksia on kertynyt kolmelta mantereellta, eikä aivan helpoimmista paikoista.
Niistä jokaisesta on karttunut osaamista nykytehtäviinkin. Uradiplomaatin tehtävissä ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja kehitysasiatkin voivat linkittyä kauppapolitiikkaan.
– Ensimmäinen asemani oli olla vastuuvirkamiehenä Aasian yksikössä Intialle, Pakistanille, Sri Lankalle ja Afganistanille. Talibanin kaatuessa olin käynnistämässä Afganistanin jälleenrakennusta. Kun maa pari vuotta sitten romahti, kyyneleet valuivat. Olimme satsanneet siihen, että jokainen tyttö pääsisi kouluun.
Suurlähetystökomennukset ovat kukin olleet tavallaan haastavia. Tunisiassa ”jalkamaina” olivat Algeria ja Libya. Kun Gaddafi avasi Libyaa, Suomi oli ensimmäisten joukossa käynnistämässä vientiä. Erityisesti rakennusalan vanhat referenssit olivat mittavia. Romaniaan hän meni suurlähettilääksi vuonna 2015, vuosi Krimin valtauksen jälkeen. Pöydällä oli myös avohaava EU:n kyljessä, Moldovan Transnistria.
Ennen virkavapauttaan ja tuloaan Keskuskauppakamariin Pohjanheimo oli viimeksi Meksikossa suurlähettiläänä jalkamainaan koko Keski-Amerikka. Suomen vienti alueelle on vilkasta; muistettava on myös se, että Meksiko on osa Pohjois-Amerikan sisämarkkinoita.
– Oppeina matkan varrelta on ainakin se, että oikeusvaltio, läpinäkyvyys ja toimivat instituutiot tuovat ennakoitavuutta ja vakautta. Ne antavat yrityksille luottamusta investoida ja käydä kauppaa. Eivätkä maakuvat aina ole koko totuus. Ei pidä kahliutua stereotypioihin.
Rajalliset resurssit kohdennettava tehokkaasti
Koko ammatillisen uran vinkkelistä eniten ammennettavaa lienee jäänyt Briteistä, missä Pohjanheimo oli ulkoasiainsihteerinä vuosina 2005–2009.
– Lontoo on diplomatian korkeakoulu. Näki, kuinka Iso-Britannia toimii edelleen imperiumin tavoin. Maan välittämät viestit eri puolilla maailmaa ovat yhteneväisiä. Se auttoi näkemään, kuinka tärkeää on aina työskennellä tiiminä. Kun britit siihen kykenevät, miksi emme me?
Taannoisessa Suomen Kuvalehden kolumnissaan Suomen entinen Washingtonin- ja Moskovan-suurlähettiläs Mikko Hautala muisteli ihaillen tanskalaisten koordinoitua tapaa hoitaa kauppasuhteitaan. Kritiikki kohdistui Team Finlandiin, jonka sateenvarjon alla yhteispeli ei ole aina toiminut.
Myös Päivi Pohjanheimo on Hautalan tavoin katsonut asiaa osallisena, suurlähettilästehtävissään osana Team Finland -vienninedistämisverkostoa.
– Eri julkishallinnollisten toimijoiden ulkomaanverkoston työ ei aina ole ollut harmonisoitua ilman yhtä, yhtenäistä ohjauskanavaa. Yritykset eivät ole ehkä saaneet tarvitsemaansa strategisempaa tukea.
Lontoossa erilainen toimintamalli näyttäytyi jo vuosia sitten konkreettisena.
– Tanska teki silloin äärimmäisen suuren reformin. Suurlähetystö sai tehtäväkseen määritellä kolme prioriteettia, joita maa edistää. He siis keskittyivät Tanskan tavoitteiden kannalta olennaiseen. Seurauksena Tanska on paneutunut tehokkaasti viennin edistämiseen. Edustustoissaan on asiantuntijoita ministeriöistä ja organisaatioista, jotka vaikuttavat ja ajavat yritysten etuja lähetystön arvovallalla.
Muutostarpeeseen on herätty myös Suomessa. Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi viennin edistämisen rakenteiden vahvistaminen Team Finland -verkostossa. Team Finland -uudistusta valmistelevassa selvitysryhmässä on mukana myös elinkeinoelämä ja Pohjanheimo Keskuskauppakamarista. Sen tavoitteena on täsmentää malli,
jolla Business Finlandin ulkomaantoiminnot tullaan siirtämään ulkoministeriön alaisuuteen.
– Onnistumme, kun on yksi yhteinen tavoite – viennin, kasvun ja yritysten tukeminen. Pieniä resursseja ei pidä hajottaa, on toimittava yhtenä tiiminä. Nyt on onnistuttava. Uudistuksia ei voi tehdä joka vuosi, Pohjanheimo paaluttaa.
Hän korostaa kansainvälisen kilpailun olevan kovaa, eikä Suomen vienti ole kasvanut vuosiin. Silti sen osuus on jopa 40 prosenttia bruttokansantuotteestamme.
Korkean tason esitelmä
”Meksikossa aloin harrastaa vuoristovaellusta, retket ulottuivat toisinaan jopa neljän kilometrin korkeuteen. Sen maan ansiosta minussa heräsi myös kiinnostus arkeologisiin alueisiin.
Naispuolinen lähettiläs ei ole siellä aivan tavanomainen asia ja hän voi jäädä uutisista mieleen. Jossain pilvien tasalla vastaantulija saattoikin kysyä, oletteko kenties Suomen suurlähettiläs.
Erään kerran vastaan tuli meksikolaisia historian opiskelijoita, jotka pyysivät pientä esitelmää. Asetuimme rinteelle ja puhuin siitä, kuinka tärkeää on tietää mistä tulee ja miten kansakunta voi yhdessä päästä vaikeuksista eteenpäin.”
Tukipalveluita, koulutusta, vaikuttamista
Hämmentävää kyllä, Suomen uusista europarlamentaarikoista yksikään ei istu kansainvälisen kaupan komiteassa, jonka rooliin kuuluu neuvotella muun muassa vapaakauppasopimuksista. Ruotsalaisia komiteassa on peräti kolme.
Vaikuttamisen paikkoja maailmallakin silti riittää.
Kansainvälinen kauppakamari (ICC) edistää kansainvälisen kaupan käytäntöjä. COP28-ilmastohuippukokouksessa 46 miljoonan yritysjäsenen ICC oli painostamassa hallituksia kestävämpiin ratkaisuihin. Toisena esimerkkinä vaikuttamisesta Pohjanheimo mainitsee meriteitse käytävän kaupan byrokratian vähentämiseen tähtäävän digitalisoinnin.
Suomessa kauppakamareita toimii yhdeksäntoista, joissa yritysjäseniä on noin 23 000. Keskuskauppakamari on ollut huolissaan kauppaprosessien osaamisen jatkuvuudesta, kun nykyiset toimijat alkavat eläköityä.
– Siksi olemme tehneet yritysten kanssa aloitteen, että me voisimme yhdessä sellaista tarjota. Jotta nyt kauppakorkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelijat saisivat alueen osaamista koulutukseensa sisällytettyä. Osaaminen ja kansainvälisyys ovat olleet aina Suomen tukipilareita, Pohjanheimo toteaa.
– Ulkoministeriössä vaihdamme tehtäviä muutamien vuosien välein rotaation mukaisesti. Eli aloitamme tavallaan aina alusta uusissa tehtävissä, vaikka tuommekin osaamistamme mukanamme. On oltava rohkeutta tarttua uuteen ja kouluttautua tarvittaessa lisää.
Sitä ohjenuoraa Päivi Pohjanheimo on urallaan seurannut.
