21.3.2022 Kansainvälistyminen

Vienti vaatisi laajempaa kielitaitoa

Maailmalla kilpaillaan aina myös kohdemaan yritysten kanssa, joten paikallisen kielen osaaminen on tärkeää, korostaa varatoimitusjohtaja Lotta Westerlund Saksalais-Suomalaisesta Kauppakamarista.

Juha Europaeus Friedrich von der Hagen

Minkälainen kielitaito ulkomaankauppaa tekevillä mielestäsi on?

Yleisesti ottaen suomalaisilla ulkomaankauppaa tekevillä työntekijöillä on hyvä kielitaito. Ainakin englannin kielen taitoa pidetään monilla työpaikoilla lähtökohtaisesti perustaitona, ei niinkään erityisosaamisena. Kielten tarve Suomessa on voimakkaasti alueellista. Itä- ja Kaakkois-Suomessa tarvituimmat vieraat kielet ovat englanti ja venäjä. Valtaosa suomalaisista aikuisista osaa jollakin tasolla ainakin yhtä kieltä suomen lisäksi. Jos puhutaan laajasta kielitaidosta, eli että osataan useampaa kuin kahta vierasta kieltä, tilanne ei ole yhtä valoisa. 

Mihin suuntaan kielitaito on kehittynyt?

Valitettavasti vieraiden kielten tarjonta kouluissa on supistunut niin alemmilla kuin ylemmillä luokka-asteilla ja ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi valitaan lähes poikkeuksetta englanti. Lähes kaikkien kielten ylioppilaskokeiden osallistujamäärät ovat vähentyneet vuosikymmenen aikana. Rajuin pudotus on A-saksan kirjoittajissa, jossa määrä on lähes puolittunut.

Tarjonnan vähyys alkaa näkyä nuorten aikuisten kielitaidossa. Peruskoulussa tehdyt kielivalinnat heijastuvat jatko-opintoihin, lukioon ja korkea-asteelle. Tehdyillä ratkaisuilla on vaikutuksia myös työelämään. 

Pärjääkö ulkomaankaupassa pelkällä englannilla?

Englanti on lingua franca, jota jokainen osaa edes auttavasti. Tuotteiden ja palvelujen monimutkaistuttua ei kuitenkaan riitä, että osaa englantia edes tyydyttävällä tasolla. Ulkomaankaupassa kilpaillaan myös aina kohdemaan yritysten kanssa, joten kohdemaan kielen osaaminen on tärkeässä osassa. 

Kielitaidolla ei pelkästään rikota jäätä, vaan osoitetaan, että ymmärretään myös vastapuolen toiminta­tapoja, kulttuuria ja maailmankuvaa. Luottamus sopimusneuvotteluissa syntyy vasta, kun vastapuolen kanssa osaa puhua muustakin kuin työasioista.

Esimerkiksi sanonta, että ”Saksasta voi ostaa englanniksi, mutta Saksaan myydään saksaksi” pitää paikkansa. Tätä tukevat myös tilastot saksalaisten kielitaidoista: 40 vuotta täyttäneistä saksalaisista noin 60 prosenttia puhuu englantia huonosti tai ei lainkaan. 

Onko tärkeimpien kauppakumppaniemme kieltenosaajia tarpeeksi? 

Suomen tärkein kauppakumppani on Saksa, jonne Suomen tavaravientiä on enemmän kuin Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikkaan yhteensä. Tästä huolimatta saksan kielen osaajia ei ole riittävästi, minkä tekemämme yrityskysely Suomessa toimiville saksalaisyrityksille osoittaa selvästi. Saksan osaamistarve nousee esiin erityisesti teollisuuden, logistiikan ja kaupan aloilla. Niillä 25–40 prosenttia vastaajista kokee, että saksan kielen osaaminen ei vastaa yrityksen tarpeita. 

Ruotsin kielen osaamisen taso on tilastojen mukaan heikentynyt. Keväällä 2017 valmistuneista ylioppilaista reilusti yli puolet jätti ruotsin kielen kirjoittamatta, kun se vielä 2007 oli alle kolmannes. Myöskään korkeakouluopintoihin kuuluvan ”virkamiesruotsin” läpäiseminen ei ole kaikille läpihuutojuttu. 

Venäjään suuntautuvassa kaupassa on niin ikään äärimmäisen tärkeää ymmärtää kielen lisäksi venäläistä kulttuuria ja toimintatapoja, pelkkä kielitaito ei riitä.

Ostavatko tai järjestävätkö yritykset kielikoulutusta? 

Törmäämme usein tilanteeseen, jossa viennistä vastaava on koulussa opiskellut saksaa, mutta ei ole päässyt käyttämään sitä vuosikymmeneen. Kun kielitaitoa sitten tarvittaisiin, se on auttamattomasti ruosteessa. Olisi tärkeää, että yritykset panostaisivat myös kielitaitoa ylläpitävään koulutukseen. Tietoa siitä, kuinka paljon tällaisia palveluita hyödynnetään, ei meillä ole, mutta palveluntarjoajia löytyy runsaasti. Se viittaisi siihen, että kysyntää on.

Miten kieltenopetusta pitäisi kehittää?

Pelkkä vieraan kielen taito ei yksinään riitä. Vaikka osaisikin muodostaa sujuvia lauseita vieraalla kielellä, kulttuurintuntemus on ehdoton edellytys ammattimaiseen viestimiseen ja kanssakäymiseen. Kieliopinnoissa pitäisi huomioida myös muu osaaminen, sillä kieli toimii usein vain välineenä: substanssiosaamisen tulee olla kohdillaan erilaisissa tehtävissä menestymiseen. Monialaisuuden merkitystä ei voi korostaa liikaa. 

On tärkeää, että meillä on muitakin kuin englantia osaavia insinöörejä, kauppatieteilijöitä ja juristeja. Koska Suomen vientivaltteihin kuuluvat B2B-vienti ja palveluviennin kasvun myötä myös erilaiset digitaaliset ratkaisut, tekninen osaaminen ja kielitaito muodostavat hyvän kokonaisuuden. 

Lukiossa ongelmana on jo pitkään ollut se, että vieraiden kielten kurssien järjestämisen edellytyksenä on tietynkokoiset ryhmäkoot, eli jos ryhmät eivät täyty, opetusta ei järjestetä. Tässä pitäisi olla enemmän joustoa.