Suomi on Hollannissa tunnetumpi kuin ikinä. Maabrändimme on ollut hyvä ennenkin, mutta nyt Suomi-kuva on varmasti tehnyt ennätyksensä.
Näin kuvaa tämänhetkistä tilannetta suurlähettiläs Ilkka-Pekka Similä.
Venäjän hyökkäyssodalla ja Suomen liittymisellä Natoon on ollut tässä vaikutusta. Ukrainan puolustautumista on myös verrattu talvisodan torjuntataisteluihin.
– Meidän kokonaisturvallisuuskonseptiamme ihmetellään. Miten koko yhteiskunta voidaan valjastaa maanpuolustukseen, valtio ja yksityiset firmat voivat toimia yhteistyössä. Aikaisemmin tällaisista asioista ei Hollannissa kirjoitettu mitään, nyt ne ovat nousseet vahvasti esille, Similä kertoo.
– Sijaitsemme Venäjän naapurissa ja minulta kysytään joskus, että pelkäättekö. Vastaan, että emme pelkää. Suomalaisen yhteiskunnan resilienssi on hyvä ja maanpuolustustahto luja.
Myönteistä Suomi-kuvaa ei ole luonut pelkkä maanpuolustus. Hollanti pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, Suomi on linjannut tavoittelevansa hiilineutraaliutta jo vuonna 2035.
– Kaikki kestävät energiaratkaisut kiinnostavat, esimerkkinä vetyteknologia ja myös energian säästäminen. Kiertotaloudessa Suomi on huomattavasti Hollantia edellä ja siinä suomalaisilla yrityksillä on valtavia mahdollisuuksia, Similä sanoo.
– Myös meri- ja satamateollisuuden vihreässä siirtymässä on kysyntää suomalaiselle osaamiselle. Uudenlaisia mahdollisuuksia on myös esimerkiksi terveysteknologialle ja puolustusteollisuudelle, varsinkin nyt, kun olemme Naton jäseniä.
Viennin edistämisen kannalta nyt on auki mahdollisuuksien ikkuna, jota suurlähettilään mukaan kannattaa hyödyntää tehokkaasti.
Merkittävä vientikohde
Alankomaat on Suomen neljänneksi suurin vientimaa, ja kauppa on ollut vahvassa kasvussa vuodesta 2020 lähtien. Lukuja selittää osittain Alankomaiden asema kauttakulkumaana, mutta vientimaanakin reilun 17 miljoonan asukkaan Hollanti on kokoaan suurempi.
Similä oudoksuu sitä, että yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoava Business Finland ei ole edustettuna Hollannissa, eikä käytännössä kahdessa muussakaan Benelux-maassa. Tosin yhteistyö Business Finlandin ohjelmien kanssa sujuu hyvin.
– Tämän alueen osuus Suomen viennistä on 10–11 prosenttia, ja pelkästään Alankomaiden osuus on reilut seitsemän prosenttia. Business Finlandin poissaoloa on perusteltu sillä, että suuri osa kaupasta on läpikulkukauppaa, muun muassa Euroopan suurimmasta satamasta Rotterdamista. Kauttakulkuliikenne on kuitenkin vain osatotuus, Similä sanoo.
Kilpailu Hollannissa on kovaa lähes alalla kuin alalla, muistuttaa suomalaisia yrityksiä sikäläisille markkinoille auttavan suomalais-hollantilaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Patrice van der Heiden.
– Kaikki, mitä joku on keksinyt, on Hollannissa jo käytössä. Olemme perinteistä kaupankäyntikansaa ja tehneet bisnestä maailmanmarkkinoilla keskiajalta asti. Haluamme aina tietää, mitä itse hyödymme, van der Heiden sanoo.
Millaisille suomalaisille yrityksille markkinoilla on tällä hetkellä erityisesti potentiaalia?
– Kiertotalous, kestävyys, energiasiirtymä, nämä ovat van der Heidenin mukaan menestyksen avainsanoja.
Alankomaiden hallitusohjelmaan on kirjattu, että maan kehityksen painopisteenä on fossiilivapaa- ja kiertotalous, vihreä energia ja ylipäätään kaikki, mikä luo kestävää liiketoimintaa. Alankomaille tärkeää on kansainvälinen yhteistyö vihreän siirtymän toteuttamisessa.
Maassa on kova pula asunnoista, ja uusien rakennusten pitäisi mielellään olla ”älykkäitä”. Ne tarjoavat käyttäjilleen viihtyisää elämistä ja muunneltavia tiloja. Ne voisivat myös tuottaa ja jopa myydä puhdasta energiaa. Tälläkin alalla suomalaisilla yrityksillä olisi annettavaa.
Yksi suuri ongelma Hollannissa on typpi. Maa on suuri elintarvikkeiden tuottaja pienestä pinta-alastaan huolimatta. Tuotantoeläimiä neliökilometriä kohden on enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Tämä on johtanut hyvin ikävään ongelmaan, typpipäästöt ovat valtavat ja maa hukkuu lantaan.
Suomessa on samankaltaisia ongelmia ja niihin on myös keksitty ratkaisuja, joita voitaisiin hyödyntää Hollannissakin.
Euroopan valloitus alkoi Hollannista
Hollannissa operoi kymmeniä suomalaisia yrityksiä, kuten perinteiset isot firmat Kone, Nokia, Neste, Wärtsilä ja Outokumpu.
Yksi maassa toimiva suomalaisyritys on Solnet Group. Sen päätuote on yrityksille tehtävät, rakennusten katoille tai läheisyyteen asennettavat aurinkosähköjärjestelmät. Solnet Group on nopeimmin kasvava uusiutuvan energian palveluita tuottava suomalainen yritys Euroopassa.
– Kun halusimme laajentua, analysoimme kaikki Euroopan markkinat. Päädyimme Hollantiin, koska siellä aurinkoenergian käyttö lisääntyy enemmän kuin useimmissa muissa maissa, varsinkin väkilukuun suhteutettuna, kertoo Solnetin toimitusjohtaja Kaj Kangasmäki.
Solnet Group on toiminut Hollannissa vuodesta 2017.
– Yksi Hollannin erikoispiirre on viherkatot ja niiden yhteyteen asennettavat aurinkopaneelit. Hollanti on myös yksi Euroopan logistiikka-alan solmukohdista, se on markkinamielessä hyvässä paikassa. Siellä on myös paljon pääkonttoreita, Kangasmäki kertoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Hollanti on hyvin kilpailtu markkina.
– Megatrendit kyllä auttavat. EU:n aurinkoenergiastrategian mukaan vuoteen 2026 mennessä aurinkopaneelit tulisi asentaa kaikkien uusien, yli 250 neliön kokoisten rakennusten katoille. Vuodesta 2027 sääntö koskisi myös jo valmiiksi olemassa olevia, yli 250 neliömetrin suuruisia julkisia rakennuksia ja liikekiinteistöjä.
Taustalla on sekin, että EU on halunnut voimakkaasti vauhdittaa venäläisestä tuontienergiasta luopumista.
Pyörähuoltoa pakettiautosta
Toinen, tavallaan sekin vihreän talouden markkinoilla Hollannissa toimiva suomalaisyritys on Yeply. Se tarjoaa liikkuvaa polkupyörien huoltoa pakettiautoista. Kohderyhmänä ovat sekä yksityiset asiakkaat että yritykset.
Toimitusjohtaja Antti Känsälä kertoo Yeplyn olevan tällä hetkellä Hollannin suurin koko maan laajuista polkupyörien huoltopalvelua yritysasiakkaille tarjoava yritys. Yksi menestyksen avain on ollut yrityksen digitaalinen osaaminen, palvelu on helppo tilata ja käyttää.
Eikö laajentuminen Euroopan johtavaan pyöräilymaahan pelottanut?
– Mietimme toki aluksi tarkkaan, kannattaako näin kypsälle markkinalle lähteä. Olemme tehneet kovasti töitä, ihmiset ovat alkaneet luottaa meihin ja asiat kehittyvät eteenpäin, Känsälä kertoo.
– Toimiminen Hollannissa on ollut aika samanlaista kuin Suomessa. Asiat sujuvat, ihmisillä ja yrityksillä on eteenpäin katsova asenne. Keskitytään olennaiseen, puhutaan suoraan ja pidetään asiat simppelinä. Byrokratia ei häiritse ja luonnollisesti pyöräilykulttuurin kypsyysaste auttaa.
Verkostot ovat tärkeitä
Entä miten yrityksen kannattaa toimia, jos se haluaa Hollannin markkinoille?
Kauppakamarin Patrice van der Heiden suosittelee pienille yrityksille yhteydenottoa lähetystöön. Siellä tunnetaan markkina ja autetaan kontakteissa. Hän puhuu myös oman organisaationsa puolesta. Kauppakamarin avulla yritys voi rakentaa verkostoa, vaihtaa kokemuksia ja hyötyä myös työntekijöitä etsiessään.
Paikallinen asiantuntemus on van der Heidenin mukaan välttämätöntä.
– En lähettäisi tänne ketään Suomesta aloittamaan yksin bisnestä. Paikallinen konsultti, kumppani tai vastaava on kyllä välttämätön. Joku, joka tuntee olosuhteet, tavat ja jolla on oikeat kontaktit.
– Olen nähnyt liian monta suomalaista yritystä, jotka ovat tulleet Hollantiin perustamaan yksinään yritystä, ja se ei ole toiminut. Isot yritykset toki hoitavat asiansa itse ja he eivät tarvitse esimerkiksi kauppakamaria.
Yksi van der Heidenin havainto on kuultu aiemminkin monesta suusta. Hänen mukaansa monilla suomalaisilla yrityksillä on hyvä tuote tai palvelu, mutta markkinointiosaamisessa on parantamisen varaa.
– Suomalaisia yrityksiä johtavat usein insinöörit, täällä Hollannissa johdossa ovat kaupalliset ihmiset.
Hollanti, viralliselta nimeltään Alankomaat
Väkiluku 17,6 miljoonaa
Asukastiheys 522 asukasta/km² (Suomessa 18/km²)
Bruttokansantuote asukasta kohden noin 65 000 euroa (Suomessa noin 55 000 euroa)
– Suomen 4. suurin vientikohde
– Osuus Suomen viennistä 7,4 %
– Viennin arvo 6 miljardia euroa (2022)
– Tuonnin arvo 4,9 miljardia euroa (2022)
(Lähde: Tulli)