Viina vie
Globaali juomakulttuurin muutos merkitsee vastuullisempaa alkoholinkäyttöä – vähemmän ja laadukkaampaa.
Tarkoitus oli jättää viinan kanssa läträäminen jo aikaisempaan juttuun (Kauppapolitiikka 3/18). Kiusaus palata teemaan kävi kuitenkin liian suureksi, kun silmään sattui juttu ”Altian vienti vetää, mutta haaste on pystyä vastaamaan uudistuviin juomatapoihin”.
Jutussa kiteytetään oivallisesti vienninedistämisen haasteita yhden sektorin vinkkelistä: Globaali juomakulttuurin muutos merkitsee vastuullisempaa alkoholinkäyttöä – vähemmän ja laadukkaampaa. Kulutus kotimarkkinoilla vähenee ja viennin kasvattaminen nousee yhä tärkeämpään rooliin. Kuluttajakäyttäytymisen muutos ja kova kilpailu vaikeuttavat yhtälöä. Myynti- ja markkinointiosaamiseen on satsattava lujasti.
Yksi Altian teeseistä menestykseen on uudistuminen, jota firma on jutun mukaan toteuttanut rohkeasti. Tähän kuuluu myös epäonnistumisista oppiminen.
Vienninedistämisessä mielellään hehkutetaan onnistumisilla, ja ihan aiheesta. Joka ikinen kauppa ulkomailla sataa kasvun ja työllisyyden laariin. Mutta pitäisi myös käydä läpi epäonnistumisia – mikä meni päin helvettiä. Näistä voitaisiin myös rakentavalla tavalla oppia. Team Finland -päiville voisi rakentaa oman keskustelusession ruotimaan poskelleen menneitä vientiponnisteluja. Ehkä Altia voisi toimittaa sessioon evästä ryydittämään debattia.
Jutussa tulee hyvin esiin myös tuotekehityksen merkitys. Luulisi, että viina kuin viina menee kaupaksi ulkomailla(kin), mutta enää ei pärjätä pelkällä Finlandia-vodkalla. Räätälöidyt ratkaisut ovat päivän sana. Jos suomalainen tuote tai teknologia kehitetään kotimaassa kestämään pakkasta ja jäätä, lämpimässä ilmastossa sen tulee kestää kuumuutta, kosteutta ja pölyä. Sama lienee viinaan liittyvien mieltymysten kanssa, mikä myy Suomessa ei välttämättä myy muualla.
Kun katsoo Altian henkilöstöä ja liikevaihtoa, huomaa että tämän kokoisella yrityksellä on rahkeita tehdä pitkäjänteistä työtä ja panostaa vientiin. Tilanne ei ole sama pk-sektorilla, resursseja vientiponnisteluihin on monesti niukalti. Toisaalta tutkimusten mukaan pk-yritysten osuus Suomen tavaraviennistä on ollut kasvussa. Lisäksi monimutkaiset arvoketjut tekevät pk-yrityksistä suurten vientiyritysten tärkeitä alihankkijoita.
Globaalit kasvu- ja kehityshaasteet merkitsevät myös vientimahdollisuuksia. Suomalaiselle osaamiselle ja teknologialle olisi kysyntää esimerkiksi bio- ja kiertotaloudessa, puhtaassa teknologiassa tai terveyssektorilla. Team Finland -sateenvarjon alla kehitetään yhdessä kansainvälistymispalveluja, tätä tulee jatkaa. Lisää resursseja ja pitkäjänteistä, sitoutunutta työtä tarvitaan kotimaassa ja kentällä.
Loppukevennyksenä viennin historiaa 1950–70-luvuilta. Erään suomalaisen veneveistämön ”tavaramerkkinä” oli pullo Tähkäviinaa ja Lakkalikööriä. Tämä duo toimitettiin ulkomaisille ostajille, terveisinä veistämöltä. Toivottavasti ostajat älysivät olla sekoittamatta näitä kahta jaloa juomaa. Liekö kieltojen ja sääntelyn aikakautena tällainen enää mahdollistakaan.
