Huoli WTO:n valituselimen tilasta on yhteinen ja sitä onkin voivoteltu. Maailmankaupan anarkiaa silti tuskin on näköpiirissä.

Maailman kauppajärjestö WTO:n riitojenratkaisujärjestelmä kärsi kolauksen, kun sen niin kutsuttu valituselin halvautui joulukuussa. 

Valituselin on järjestön riitojenratkaisujärjestelmän ylin aste, johon jäsenvaltiot voivat vedota kauppariidoissa. Sen toiminta lakkasi, kun jäsenten määrä painui alle vaaditun kolmen. Uusia jäseniä ei ole kyetty valitsemaan Yhdysvaltain vastustuksen vuoksi.

Tämän seurauksena valituselin ei pysty sanomaan viimeistä sanaa siitä, ovatko jäsenvaltiot rikkoneet kaupankäynnissä sopimusvelvoitteitaan vastaan. Enää ei myöskään saada oikeutusta vastatoimiin tilanteessa, jossa sääntörikkuri ei korjaa toimintaansa. 

Kansainvälisen kauppakamari ICC:n maajohtaja Timo Vuori vertaa WTO-sääntöjärjestelmää kerrostaloon. 

– Jos talon jokainen kerros, asunnoista puhumattakaan, toimisi omilla säännöillä, ei kerrostalossa pärjättäisi. Siksi maailmankauppa kaipaa kaikkia maita sitovat perussäännöt ja niiden tehokkaan valvonnan, Vuori luonnehtii.

Onko ”taloyhtiön hallituksesta” siis tullut nyt toimintakyvytön?

Järjestelmä kuin kruununjalokivi

Kansainvälisessä kaupassa on eletty yhteisten sääntöjen kehyksessä yli 70 vuotta. Sitova, kaksiportainen riitojenratkaisu on sekin ollut käytössä liki neljännesvuosisadan. 

Tämän ”kruununjalokiveksi” ylistetyn järjestelmän puitteissa on käynnistetty kuutisensataa kauppariitaa, joista noin puolessa paneeli tai valituselin on jakanut oikeutta. 

Riitojenratkaisu on kiistatta johtanut konkreettisiin tuloksiin, vaikka suosituksia on joskus myös arvosteltu. 

Sekä suuret että pienet jäsenvaltiot ovat korjanneet WTO-sääntöjen vastaisia toimiaan ja purkaneet kaupan esteitä. Riitojenratkaisun on arvioitu hillinneen räikeimpiä kaupan väärinkäytöksiä ja padonneen talous- ja rahoituskriisin jälkimainingeissa lisääntynyttä protektionismia. Myös Suomi on hyötynyt esimerkiksi Venäjää vastaan nostetussa paperi- ja kartonkiriidassa. 

Suositusten noudattamisprosentti on korkea, 80 prosenttia. Suosituksille on antanut hampaita laillinen oikeutus vastatoimiin, joissa voi olla kyse merkittävistäkin summista. Tuore esimerkki saatiin lokakuussa, kun Yhdysvallat sai oikeutuksen asettaa EU:lle lisätulleja 7,5 miljardin dollarin edestä. 

Rajoitusten vaikutukset massiivisia

Riitojenratkaisua voi siis pitää monella tavalla menestystarinana, mutta onko sen aika nyt ohi? Joissakin tiedotusvälineissä on jopa uumoiltu ”viidakon lain” ja voimapolitiikan paluuta.

Erilaisten kaupan rajoitusten vaikutuksia tilastoista tarkkailemalla huomaa, että kieltämättä on kyse massiivisista luvuista. 

Erilaiset rajoitukset kattavat jo nyt noin 1,7 biljoonaa dollaria maailmankaupasta, arvioi tuore WTO:n kaupan monitorointiraportti. Osa rajoittavista kauppatoimista on toki sääntöjen mukaisia, mutta protektionismi leikkaa kiistatta maailmantalouden kasvusta. Pitkittyessään tilanne vaikuttaa myös yritysten liiketoimintajärjestelyihin. 

– Kansainvälisen kaupan historia on osoittanut, että yhteiset säännöt vahvistavat markkinoiden ennakoitavuutta ja kannustavat investoimaan, Timo Vuori korostaa. 

Toisaalta tuo 1,7 biljoonaa dollaria on vain alle 10 prosenttia maailmankaupan kokonaisarvosta, yhteensä noin 25 biljoonasta dollarista, joka sisältää sekä tavarat että palvelut. Toisin sanoen yli 90 prosenttiin kaupasta ei kohdistu mitään rajoituksia WTO-mittareilla. 

Lisäksi kauppaa helpottavia toimia on otettu käyttöön pelkästään viime vuoden aikana yli 500 miljardin dollarin edestä. 

Enemmän sääntö kuin poikkeus

Lisäksi sääntöjen noudattaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus ja itse riitojenratkaisuun päädytään vain harvoin. 

Esimerkiksi terveys- ja kasvinsuojelutoimista kertovasta tilastosta ilmenee, että WTO-jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet yli 60 000 erilaista sääntelytointa, eli yksittäisiin tuotteisiin tai tuoteryhmiin liittyviä määräyksiä tai toimia, joita ollaan ottamassa käyttöön. Tuhatta niistä on käsitelty WTO-komiteoissa ja vain 45 kappaletta, eli vajaa promille on johtanut riitojenratkaisuun. 

Sääntökehikko tuo yrityksille ennustettavuutta ja toimintavarmuutta ja siksi WTO-jäsenten kannattaa ylläpitää sitä jatkossakin. Ennustettavuuden horjuttaminen voi johtaa taloudellisiin vahinkoihin, jotka kohdistuvat äkkiä horjuttajan kotimarkkinoillekin. 

– Yritykset tekevät investointeja ainakin 30–50 vuoden tähtäimellä. Siksi on tärkeää, että WTO:n kautta voidaan puuttua protektionismiin eri tavoin, Vuori toteaa. 

Maailmankaupan anarkia?

Lopulta moni asia siis viittaa siihen, että WTO:n vaikeuksista huolimatta maailmankauppa jatkuu paljolti ”business as usual”.

Vaikka valituselin onkin halvaantunut, voidaan kauppariitoja edelleen viedä riitapaneelien käsiteltäväksi. Paneelinkin ratkaisut ovat sitovia, jos molemmat osapuolet ne hyväksyvät. Tälläkin hetkellä on riitoja, joissa osapuolet ovat sopineet, että eivät valita paneelin ratkaisuista. Järjestelmästä voidaan siis saada sitovia ”tuomioita” myös valituselimen puuttuessa. 

Lisäksi EU neuvottelee parhaillaan valituselimen väliaikaisesti korvaavasta menettelystä, joka yllä­pitää kaksiportaista riitojenratkaisua. EU on vahvistamassa myös keinovalikoimaansa puuttua niiden maiden rikkeisiin, jotka eivät ole sitoutumassa ehdotettuun järjestelyyn. 

Suomi on aina korostanut ja korostaa yhä monenkeskisen järjestelmän, yhteisten sopimusten ja sääntöjen noudattamisen tärkeyttä. 

WTO on instituutio, joka on perustettu osaksi globaalihallinnan kehikkoa. Kun sen valituselin rapautuu, globaalihallinta vaikeutuu. 

Valituselimen halvautumista voi siis syystäkin voivotella. Maailman­kaupan anarkiaa ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

Paperi- ja kartonkiriita (Venäjä)

Sisältö: Venäjä sovelsi paperi- ja kartonkituotteisiin 5-10 prosenttia WTO-tulli­sidontaluetteloa korkeampia tulli­tasoja sekä tiettyihin muihin tuotteisiin sovitusta poikkea­vaa yhdistelmätullirakennetta (pakastimet ja jääkaapit, palmuöljy). EU katsoi toimenpiteiden rikkovan Venäjän WTO-liittymissitoumuksia.

Tulos: Paneelin päätös oli EU:lle myönteinen eikä Venäjä vienyt asiaa valituselimen käsiteltäväksi. Venäjä korjasi riidan kohteena olevien tuotteiden tullitasot sovitun mukaisiksi täytäntöönpanoajan (7,5 kuukautta) kuluessa. Suomen metsäteollisuuden on arvioitu hyötyneen ratkaisusta noin 20 miljoonan euron edestä vuositasolla.

Käsittelyaika: vajaa 2 vuotta

Lentokonevalmistajien tuet (EU ja Yhdysvallat)

Sisältö: EU:n ja Yhdysvaltain toisiaan vastaan käynnistämät lentokonevalmistajien (Airbus/Boeing) tukia koskevat riidat kuuluvat WTO:n työläimpiin ja pisimpään jatkuneisiin kauppariitoihin. 

Tulos: Valituselin katsoi, ettei kumpikaan osapuoli ollut poistanut kaikkia kiellettyjä tukia. Airbus-riidassa Yhdysvallat sai oikeutuksen 7,5 miljardin dollarin arvoisiin vuotuisiin vastatoimiin EU:ta vastaan. Lisätullit kohdistuvat lentokoneiden lisäksi mm. elintarvikkeisiin. Tullien kohteena olevan viennin arvo Suomesta Yhdysvaltoihin oli noin 3 miljoonaa euroa vuonna 2018. Välimiespäätöstä EU:n vastatoimioikeudesta Boeing-riidassa odotetaan lähikuukausina. EU pyrkii edelleen neuvotteluratkaisuun Yhdysvaltain kanssa.

Käsittelyaika: 15 vuotta (ml. täytäntöönpanoriita ja
välimiesmenettely vastatoimitason määrittämiseksi)

Pasi-Heikki Vaaranmaa

Getty Images

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>21.09.2020

Luetuimmat