Yhteisvoimin uusille markkinoille
Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2014 Team Finland -verkoston toimintaa ohjaavan strategian vuodelle 2015. Strategiapäivityksen myötä Team Finlandin kansainvälistymispalveluihin liittyvän työnjaon selkeytyminen avaa mahdollisuuksia palvella yrityksiä paremmin.
Kansainvälistymispalveluiden tarjonnasta on poistettu päällekkäisyyksiä ja palveluprosesseista mutkikkuutta. Osana uudistusta Finpro on luonut omaa palvelupolkua, joka on rakennettu yritysten näkökulmasta. Ulkoministeriön tarjoamat palvelut yhdistetään samaan polkuun.
– Ulkoministeriö ja Finpro ovat luoneet aikaisempaa selkeämmän, yrityksille suunnatun palvelukokonaisuuden, kertoo Tuomas Tapio, valtioneuvoston taloudellisten ulkosuhteiden yksikön päällikkö.
Tapion mukaan aiemmin palvelukokonaisuus on ollut siiloutunut, vaikeaselkoinen ja eri organisaatioiden yhteistyössä palvelujen tarjonnassa on ollut toivomisen varaa. Asiakaspalvelun ja yritysten näkövinkkelistä tilanne on ollut ongelmallinen.
Nyt palvelujen löytäminen helpottuu, asiakkaiden ”pallottelu” vähenee ja yrityksistä pystytään huolehtimaan kokonaisvaltaisesti, riippumatta siitä mihin organisaatioon tai toimipisteeseen yritys ensiksi ottaa yhteyttä.
Tavoitteena siis on, että yritysten näkökulmasta palvelut löytyvät aiempaa helpommin ”yhdeltä luukulta” ja palvelutarjonta on kuvailtu selkeämmin. Tätä kautta yritysten on helpompi tietää, mistä aloittaa kansainvälistymisen kartoitus taikka mihin soittaa ensimmäisenä kansainvälistymisneuvojen perässä.
Kohti konkretiaa
Finpron uudet, julkiset kansainvälistymispalvelut ovat keskeisessä osassa uudistuvaa Team Finland -yhteistyötä, jotka julkistettiin osana Team Finland -palveluita 3. syyskuuta.
– Kyseessä on ikään kuin lähtölaukaus uusille Team Finland -palveluille, kertoo Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi.
Finpron kaupalliset kansainvälistymiskonsultoinnin palvelut myytiin alkukesästä Soprano Oyj:lle, joka tarjoaa jatkossa kansainvälistymiskonsultointia nimellä Finpro Consulting. Finpron aiemmin tarjoama maksullinen konsultointi jää tätä kautta historiaan.
Käytännössä Finpro muuttuu kokonaan julkisrahoitteiseksi palveluorganisaatioksi ja konsulttitoiminta on yksityistetty.
Jatkossa Finpro keskittyy tarjoamaan neuvontaa yrityksille, tarjoamaan pk-yrityksille tietoa ja neuvontaa kansainvälistymisestä, tunnistamaan uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia ja verkottamaan pk-yrityksiä.
– Maksullista konsultointia emme enää tee, mutta tarjoamme pitkälle menevää asiantuntijaneuvontaa. Ero on siinä, että nyt kun yritys ottaa meihin yhteyttä, keskustelu ei ala konsulttiprojektin myyntikeskusteluna, Suomi kertoo.
Nyt Finpro siis auttaa yritystä konkreettisesti ja nopeasti selvittämään, millaiset ovat yrityksen mahdollisuudet ja tarpeet kansainvälistymisen osalta. Uutta on myös se, että ottaessaan yhteyttä kansainvälistymiskysymyksissä Finprohon, yrityksen ei tarvitse enää tehdä päätöstä siitä, aikooko se ostaa kansainvälistymisprojektin konsulttipalveluna.
– Neuvonnan avulla yritykselle selviävät kansainvälistymiseen tarvittavat toimenpiteet, jonka jälkeen yritys voi halutessaan etsiä itselleen konsultin käytännön toimenpiteitä varten – joko Sopranon tai muun tahon, sanoo Suomi.
Suomi toivoo, että laajempi osa yrityksistä tarttuu palveluihin.
– Jos muutama kivenmurikka saadaan kansainvälistymispolulta poistettua, niin yrityksille jää aikaa keskittyä muihin haasteisiin, hän sanoo.
Suomi korostaa, että kyse ei ole julkishallinnon projektista, vaan EK, Teknologiateollisuus ja Suomen Yrittäjät ovat olleet vahvasti mukana uudistustyössä.
– Sitä kautta on hyvin löydetty se suunta, jota yritykset kaipaavat.
Eroon siiloista
”Yhden luukun” -periaatteella yritykset saavat eri toimijoiden tarjoamaa tietoa ja palveluja helposti ja keskitetysti.– Uudistuksessa on ideana, että esimerkiksi yritys Kuopiossa saa yksinkertaisella tavalla selville, mitä tukea ja palveluja heille voidaan tarjota, kun heillä on jokin kansainvälistymisen haave. Ihan sieltä haavevaiheesta voidaan lähteä liikkeelle, sanoo Markku Keinänen, ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö.
– Yritysten kannaltahan on sinänsä yhdentekevää, mistä palvelun saa, mutta on oltava yksi ainut ikkuna, josta näkyy, mitä palveluja heille voidaan tarjota.
Kansainvälistymispalvelut ylipäätään eivät ole Keinäsen mukaan joka puolella yrityskenttää kovin tunnettuja.
– Esimerkiksi maakunnissa yritykset eivät välttämättä tunne tätä asiaa. Nyt pitäisikin saada tieto ympäri valtakuntaa siitä, että yrityksille on tarjolla tällaista apua, Keinänen sanoo.
Ulkoministeriö tarjoaa samoja palveluja kuin ennenkin, mutta uudistus tuo tarjontaan lisää systemaattisuutta.
– Team Finland -toiminnalla pyritään tulemaan pois poteroista ja siiloista ja rakentamaan järjestelmää, joka kantaa yli ministeriörajojen, Keinänen pohtii.
Tarjolla runsaasti palveluita
Kulunut vuosi on kulunut julkisten toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämiseen ja palveluiden tarkempaan määrittelyyn sekä verkostoitumiseen ja kouluttamiseen. Nyt huomio on käännetty yrityksiin.
– Haluamme jalkautua palveluidemme kanssa paremmin yritysten keskuuteen ja tuoda ne asiakaslähtöisemmin esille. Yrityksille halutaan esitellä palvelut yhden luukun periaatteella, sillä eri julkisia toimijoita on ollut useita ja on tehty päällekkäistä työtä. Nyt toiminnan tehokkuutta on tarkoitus parantaa, sanoo ulkoasiainneuvos Eero Suominen.
Keskeisiä tarjolla olevia uudistuneita Team Finland -kansainvälistymispalveluita ovat Suomisen mukaan tieto- ja raportointipalvelut, verkostoitumispalvelut ja tilapalvelut. Lisäksi tarjolla on arvovaltapalvelua. Esimerkiksi tila- ja arvovaltapalveluiden puitteissa yrityksen tilaisuuksia on mahdollista järjestää ulkoministeriön tiloissa, ja paikalle voidaan kutsua tärkeitä kontakteja sekä arvovaltainen vieras.
Tietopalveluiden kautta saa esimerkiksi ajantasaista tietoa eri maista ja niiden markkinoista.Tätä kautta myös tiedotetaan eri markkinoiden mahdollisuuksista.
– Näitä voisi sanoa tietopalveluiksi ja markkinamahdollisuuspalveluiksi.
Verkostoitumispalveluiden kautta yritys saa tietoa kunkin maan verkostoista ja apua esimerkiksi kontakteissa eri maiden viranomaisiin ja julkisen sektorin toimijoihin. Monissa maissa tämä rooli on hyvinkin tärkeä. Team Finland toimii samalla ovien avaajana ja ongelmien ratkaisijana sekä avustaa tilanteissa, joissa viejät kohtaavat kaupanesteitä.
Hieman laajempi ”palvelun” muoto on kauppapoliittinen vaikuttaminen, mikä tarkoittaa esimerkiksi kaupan esteiden ratkaisemisen eteen tehtävää työtä. Tätä kautta voidaan usein auttaa sekä yksittäisiä yrityksiä että yrityssektoria.
Tulevan vuoden haasteena on Suomisen mukaan päästä voimakkaammin ja paremmin yritysrajapintaan ja tuoda palveluita paremmin esille yrityksille.
– Etenkin pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet varovaisia käyttämään palveluita, mutta nyt ne on määritelty asiakaslähtöisemmin ja selvemmin, Suominen kertoo.
Käytännössä palveluita markkinoidaan yrityksille tiedottamisen lisäksi esimerkiksi yritystapahtumissa ja messuilla.
Kiinalainen palvelumalli
Kiinassa toimijat, kysyntä ja tarpeet ovat erityislaatuisia verrattuna moneen muuhun maahan. Kenttä on laaja, yrityksiä paljon ja muutosvauhti talouden, politiikan ja yhteiskunnan tasolla kova, sanoo Jari Gustafsson, Suomen suurlähettiläs Suomen Pekingin-suurlähetystöstä.
Näistä syistä Team Finland China -strategian valmistelut aloitettiin viime vuonna. Pyrkimyksenä on tarjota palveluita, jotka vastaavat erityisesti Kiinassa toimivien tai sinne tähtäävien yritysten tarpeisiin. Strategia on enemmän kuin pelkkä kuvaus siitä, mitä julkisesti rahoitetut organisaatiot Kiinassa tekevät.
– Tavoite on strategian myötä luoda suunnitelmallinen toimintatapa, joka auttaa suomalaisyrityksiä peilaamaan Kiinassa tapahtuvaa kasvua ja muutostrendejä yritysten omiin mahdollisuuksiin, auttaa suomalaisyrityksiä suoriutumaan Kiinassa entistä paremmin ja saada Kiina kiinnostumaan Suomesta.
Työn eri vaiheisiin ovat osallistuneet kaikki Kiinassa toimivat julkiset suomalaisorganisaatiot, Kiinassa toimivat kauppayhdistykset ja joukko suomalaisyrityksiä. Työn pohjana on käytetty yrityskyselyä.
Erityisen tärkeää on, että uusi toimintamalli auttaa julkisten toimijoiden ja Kiinassa jo läsnä olevien suomalaisyritysten välistä yhteistoimintaa. Vuoropuhelu tavoitteista ja painopisteistä varmistaa, että Team Finland China tekee oikeita asioita oikeaan aikaan.
– Toki tästä voi ottaa oppia muuallakin, kun strategia saadaan valmiiksi, hyvin jalkautettua ja tuloksia aikaiseksi, Gustafsson sanoo.
Haussa uusia menestystarinoita
Teksti: Pirita Mikkanen
Team Finland -ohjausryhmän jäsen
Partner, TM System Finland Oy
Kun ennen kaikki oli paremmin, niin miksemme toistaisi menneitä viennin menestystarinoita? Maailma taitaa vain olla muuttunut niin nopeasti, että tarinoiden toistaminen sellaisenaan voi olla vaikeaa, Sinänsä viennin perusreseptit eivät ole muuttuneet; kovaa työtä, viisaita analyysejä, asiakaskohtaamisia ja silkkaa onnea.
Isojen ja pk-yritysten viennin perusreseptit kuitenkin poikkeavat toisistaan. Pienemmillä yrityksillä on usein rajalliset henkilöresurssit ja vientikaupassa, jossa myydään konkreettisia laitteita, myös kassatilanne voi olla toiminnan pullonkaula. Myynnin tavoitteena on kauppa ja mahdollisimman nopeasti, mitä tavoitetta vientitoiminnan tuen on palveltava.
Toki sama tavoite on isoilla yrityksillä, mutta pk-yrityksissä on harvoin kassaa tai luottoa edes muutamien kuukausien viivästyksiin. Lisäksi pk-yrityksissä usein yrittäjä tai pieni ydinryhmä käytännössä hoitaa viennin; myyntialueena on koko maailma ja toimistoina lentokenttien odotushallit. Siksi pk-yritykset tarvitsevat joustavaa ja konkreettista tukea kohdemarkkinalla, rahoitusapua vientiprojekteihin ja tietysti onnea.
Vienninedistämisen haaste on tunnistaa ja vahvistaa yritysten kipeimmin tarvitsemia palveluita. Ne yritykset, jotka juoksevat maailmalla myymässä, eivät välttämättä ehdi vaikuttaa palvelusisältöön, vaikka juuri näille pitäisi tuen kohdistua, jotta yritykset kasvaisivat riittävän suuriksi menestymään kiristyvässä kilpailussa. Jos yrityksiltä kysytään, haluatteko tätä maksutonta palvelua, vastaus lienee, että varmaankin. Jos taas kysytään, mitkä viisi näistä viidestäkymmenestä palvelusta valitsisit, voi palvelutarjonnan kohdistaminen saada hieman erilaisen sisällön.
Pk-yritysten tukemiseksi vientiponnisteluissa on osana Team Finland -työtä selkeytetty julkisia palveluita vientiyrityksille. Eri toimijatahot ovat peranneet palveluiden sisältöä ja kokonaistarjoomaa sekä selvittäneet yritysten tarpeita palveluille. Työ ei vielä riittävästi ole näkynyt ulkopuolisille tahoille, vaikka historiaakin on tehty. Toimijat ovat ensikertaa luoneet palvelumatriisin, jossa on esiteltynä kaikki julkisin varoin tehtävä vienninedistämistoiminta. Vielä on työn alla kouluttaa toimijaverkosto ja ennen kaikkea tuoda tieto yritysten ulottuville.
Jos emme voi toistaa aiempia viennin menestystarinoita, niin voisimmeko kopioida ja paranneilla toimivia konsepteja? Esimerkiksi Tanska ei ole pohjoismaisessa vertailussa etujoukossa ulkomaisten investointien houkuttelussa kotimaahan, mutta hyvinkin kärkijoukossa kehitysmaihin tehtävässä vientityössä. Tanskan mallissa on nerokkaasti yhdistetty diplomatian tuki kansainväliseen kehitysapurahoitukseen, ja tuloksena on ollut toistuvia menestystarinoita.
Suomessa Team Finland -yhteistyö on poikinut uudenlaista ministeriöiden välistä yhteistyötä, mistä esimerkkinä kesäkuussa uutisoitu Tekesin ja ulkoasiainministeriön valmistelema yhteinen kehitysmaainnovaatio-ohjelma. Ehkäpä voisimme parannella tanskantyylistä konseptoitua kehitysmaavientimallia vaikkapa suomalaisten pk-cleantech-yritysten vientiprojektien edistämiseen.