FacebookTwitterEmail

yritykset

05.09. 2014

Terveysteknologian vienti vetää

Suomalainen Planmeca on maailman johtavia hammaslääketieteen kuvantamis- ja hoitolaitteiden sekä ohjelmistojen valmistajia. Myös muun suomalaisen terveysteknologian vienti on myötätuulessa.
Teksti: Matti Välimäki
Kuva: Vesa Tyni

Digitaalinen skanneri muodostaa potilaan hampaasta ja ikenistä 3D-mallin. Työ suunnitellaan ohjelmistossa ja sen perusteella jyrsin valmistaa yksilöllisen, täydellisesti suuhun sopivan paikan tai kokonaisen kruunun. Paikka voidaan sovittaa suuhun vielä saman hammaslääkärikäynnin yhteydessä.

Helsingin Herttoniemessä Planmeca-ryhmän myynti- ja markkinointijohtaja Tuomas Lokki esittelee ylpeänä Planmeca PlanScan® -intraoraaliskanneria, ProMax 3 D Max kuvantamislaitetta.

CAD/CAM-ratkaisut lukeutuvat Planmecan uusimpiin aluevaltauksiin. Sen muita vahvoja alueita ovat esimerkiksi hammaslääketieteen digitaaliset hoitokoneet ja 2D- ja 3D-kuvantamislaitteet ja ohjelmistot. Planmeca-ryhmä valmistaa kuvantamislaitteita myös mammografia-seulontoihin sekä raajojen kuvantamiseen.

Suomalainen yksityisomistuksessa oleva Planmeca-ryhmä lukeutuu maailman kolmen suurimman hammasalan toimijan joukkoon. Yhtiöryhmän liikevaihto viime tilikaudella oli 654 miljoonaa euroa. Planmecan laitteita on asennettu noin 120 maahan.

Pitkäjänteisesti eteenpäin

Planmecan tarina alkoi vuonna 1971 hammaslääkärin tuoleista ja instrumenttikaapistoista. Ensimmäinen patentoitu tuoli tuli markkinoille vuonna 1975 ja ensimmäinen hoitoyksikkö vuonna 1979. Planmeca alkoi heti perustamisestaan lähtien tarjota määrätietoisesti tuotteitaan ja osaamistaan ulkomaille.

– Perussyy on yksinkertainen. Suomessa on 4 500 hammaslääkäriä, koko maailmassa hammaslääkäreitä on noin 1,2 miljoonaa, Tuomas Lokki huomauttaa.

Hänen mukaansa yhtiön pitkä historia ja pitkät yhteistyösuhteet ovat yksi syy sen menestykseen.

– Joihinkin maihin olemme toimittaneet ensimmäiset laitteistomme kehitysyhteistyöprojektien puitteissa. Nyt samaiset maat ovat vaurastuneet ja ne pystyvät tekemään ihan oikeaa kauppaa. Asiakkaat arvostavat pitkäjänteisyyttämme.

Kuvantamis- ja hoitolaitteiden myyntiä vauhditetaan myös muun muassa kansainvälisten hammas­alan ammattitapahtumien ja kongressien avulla. Planmeca panosti voimakkaasti läsnäoloon ulkomailla myös esimerkiksi lamavuosina 2008–2009, kun monissa muissa yrityksissä asetettiin henkilöstölle matkustuskieltoja.

– Me ajattelimme juuri toisin päin, että nyt maail­malla on hiljaista, nyt kannattaa olla aktiivinen. Se osoittautui järkeväksi päätökseksi.

Liikenne käy nykyään vilkkaana myös toiseen suuntaan. Yhtiön hallinto, tuotanto, tuotekehitys sekä näyttelytilat on keskitetty Herttoniemeen. Herttoniemen Showroomista on tullut maailman hammaslääkärien kohtaamispaikka.

– Herttoniemessä käy vuodessa 4 500 vierailijaa ympäri maailmaa tutustumassa tuotteisiimme. Tänään meillä on vieraita esimerkiksi Egyptistä, Ranskasta, Japanista ja Norjasta.

Asiakaslähtöinen ajattelutapa

Planmeca-yhtymä työllistää maailmanlaajuisesti 2 600 henkilöä, joista Suomessa on noin tuhat.

– Meille on valtavasti etuja siitä, että tuotanto ja tuotekehitys ovat lähellä toisiaan, se tekee meistä joustavan ja nopean toimijan.

Lokin mielestä Planmecan keskeinen valtti on se, että yhtymä ymmärtää asiakkaitaan ja heidän tarpeitaan. Yhtymä tekee läheistä yhteistyötä myös lukuisten yliopistojen ja

tutkimuslaitosten kanssa.

– Hoitotuolien suunnittelussa olennaisen tärkeitä asioita ovat esimerkiksi hygienia ja ergonomia. Eri kulttuureissa on myös hieman erilaisia käytäntöjä, miten vaikkapa hammaslääkärin ja hammashoitajan tiimi työskentelee yhdessä, Lokki kertoo.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääkärin ja hoitajan jalat eivät saa mennä limittäin ja instrumenttien on oltava visusti piilossa kaapissa.

Ohjelmistojen merkitys korostuu

Planmeca panostaa tuotekehityksessään voimakkaasti myös ohjelmistoihin.

– Nykyään puhutaan paljon teollisesta internetistä, missä koneet vaihtavat keskenään informaatiota ja kertovat huoltotarpeistaan. Meidän laitteemme ovat olleet yhdistettyinä verkkoihin jo kymmenen vuotta.

Planmeca pystyy näin tarjoamaan kansainvälisille asiakkailleen laitteiden etähuoltopalvelua tai lisäarvopalveluita keskitetysti ja kustannustehokkaasti. Esimerkiksi suurille yliopistoasiakkaille, joiden klinikalla tai eri toimipisteissä voi olla jopa satoja hoitokoneita, verkotettu ratkaisu tuo merkittäviä säästöjä ja etuja.

– Saamme tehtyä vaikkapa uuden ohjelmistopäivityksen yli verkon yhdellä napinpainalluksella, Lokki mainitsee.

Valmiina, kun infrastruktuuria aletaan rakentaa

Planmeca on markkinajohtaja alallaan Pohjoismaissa sekä esimerkiksi Ranskassa, missä valtio on subventoinut hammaslääketieteen huipputeknologian käyttöönottoa. Planmeca on 2D-kuvantamisen markkinajohtaja myös Yhdysvalloissa.

– Yhdysvalloissa kaikki maavoimien, ilmavoimien ja laivaston alokkaat kuvataan Planmecan laitteilla. Taustalla ovat myös hieman proosalliset syyt. Hammaskartat ovat hyvä tapa tunnistaa sotilaita, jos käy huonosti.

Kiinassa, jossa yhtymä on ollut läsnä jo vuodesta 1984, Planmeca on 2D-panoraamakuvauksen ja 3D-kuvauksen markkinajohtaja.

– Kiina on meille erittäin voimakkaasti kasvava markkina-alue. Maassa aletaan nyt rakentaa terveydenhuollon infrastruktuuria myös pienempiin kaupunkeihin ja maaseudulle.

Planmecalla on vahva asema myös esimerkiksi Lähi-idässä, joka muistuttaa Lokin mielestä markkina-alueena Kiinaa 10–15 vuotta sitten. Yhtymällä on laaja jakelijaverkosto ja aktiivista toimintaa myös Afrikassa.

– Jonakin päivänä sinnekin tulee samanlainen infrastruktuurin tarve, Lokki arvioi.

Planmeca on kasvanut tasaisesti yli sata viimeisintä vuosineljännestä. Sen tavoitteena on yltää miljardin euron liikevaihtoon 3–5 vuoden sisällä.

Toimintaedellytyksistä pidettävä huolta

Tuomas Lokin mukaan suomalaisten vahvuus terveysteknologiassa on korkea teknologinen osaaminen – yhdistettynä suomalaiseen lääketieteelliseen osaamiseen ja kattavaan, hyvin organisoituun terveydenhuoltojärjestelmään. Tieteellistä tutkimusta auttavat myös esimerkiksi potilastietojärjestelmiin kertyneet tietomassat.

– Suomalaisella terveysteknologialla on maailmalla hyvä maine. Toisaalta se ei tietenkään riitä, että me sanomme laitteidemme olevan hyviä ja turvallisia, vaan se on aina osoitettava myös tieteellisellä evidenssillä.

Lokki arvioi, että suomalaisella terveysteknologialla on jatkossakin hyvät kasvumahdollisuudet –  kunhan toimintaympäristöstä pidetään hyvää huolta.

– Tämä tarkoittaa panostusta esimerkiksi yliopistoihin, tieteelliseen tutkimukseen ja terveydenhuoltoon. Myös teollisuuden yleiset toimintaedellytykset on turvattava.

– Alan kannalta on tärkeää myös se, että lainsäädäntöä ei muutettaisi sillä tavalla, että se vaikeuttaisi tieteellistä tutkimusta.

Kaikki voittavat

Lokki huomauttaa, että vaikka tuotteet ja toimintaedellytykset olisivat kunnossa, niin uusien yritysten ei silti ole helppo murtautua voimakkaasti kilpaillulle ja teknologiaintensiiviselle alalle.

– Havaittavissa on myös ilmiö, että monet maat haluavat tulkita alaa ohjaavia kriteerejä hieman omalla tavallaan. Suomen pitää jatkossakin puhua voimakkaasti kaupan vapauden ja yhteisten standardien puolesta.

– Myös Team Finland -toiminta, jossa ministerit vierailevat eri maissa niin isojen kuin vähän pienempienkin yritysten kanssa, on mielestäni hyvä konsepti, Lokki mainitsee.

Hänen mielestään terveysteknologiaan panostamisesta hyötyy koko suomalainen yhteiskunta.

– Huippuyritykset tuovat maahan veroja ja työpaikkoja. Lisäksi toiminnan ansiosta syntyy entistä kustannustehokkaampia ja parempia hoitomuotoja, Tuomas Lokki korostaa.

Suomalaiset vahvoja erikoisalueillaan

Terveysteknologia on noussut telekommunikaation ohi maamme suurimmaksi huipputekniikan vienti­alaksi. Vuonna 2013 Suomesta vietiin terveysteknologiaa 1,7 miljardin euron arvosta. Kasvua edellisvuoteen oli euroissa laskettuna prosentti ja dollareissa laskettuna neljä prosenttia. Ylijäämä kasvoi myös ja sitä kertyi 750 miljoonaa euroa.

Terveysteknologian globaalien markkinoiden arvo on 250–260 miljardia. Markkinat kasvavat vuosittain noin neljällä prosentilla. Lukujen valossa suomalaiset onnistuivat myös vuonna 2013 säilyttämään asemansa kasvavilla markkinoilla.

Terveysteknologian Liiton FIHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajasteen mukaan suomalaiset pärjäävät ennen kaikkea vahvan osaamisensa ja erikoistumisensa ansiosta. Alan suurista yrityksistä Planmeca on suomalaisomisteinen, monet muut isommat menestyvät suomalaiset yritykset on integroitu osaksi globaaleja monikansallisia yrityksiä. Näistä esimerkkejä ovat GE Healthcare, Thermo Fisher Scientific, PerkinElmer Wallac ja Danaherin omistama PaloDEx, joilla kaikilla on Suomessa isohkot tuotantoyksiköt.

– Tyypillistä on, että suomalaiset ovat fokusoituneet tarkasti jollekin tietylle korkean teknologian alueelle, jolla he pyrkivät olemaan parhaita. Tällaisia alueita saattavat olla esimerkiksi hammaslääkärien ja anestesiologien hoitoasemat tai laboratoriojärjestelmät. Suomessa on myös monenlaista diagnostiikkaosaamista.

Kasvu jatkuu

Terveysteknologian globaalille kasvulle ei näy loppua. Esimerkiksi diagnostiikka ja hoitokäytännöt kehittyvät koko ajan.

Kajasteen mukaan havaittavissa on myös, että monet kehittyvät maat haluavat hankkia – kenties omanarvontuntoon liittyvistä inhimillisistä syistä – parasta mahdollista terveysteknologiaa. Kiina on esimerkiksi kieltänyt käytetyn ja kunnostetun terveysteknologian maahantuonnin.

Kajasteen mielestä suomalaisilla on erittäin hyvät mahdollisuudet pärjätä alalla jatkossakin. Haasteitakin toki riittää.

– Suurimmat haasteet liittyvät rahoitukseen. Ala on hyvin tutkimus- ja tuotekehityspainotteista. Uuden innovaation kehittämisestä kestää vähintään 5–10 vuotta ennen kuin se alkaa tuottamaan tuloja.

Toinen hidastava tekijä on Kajasteen mukaan se, että ala on erittäin säänneltyä ja viranomaisvaatimukset saattavat olla erilaisia eri maissa.

– Toivottavaa olisi, että Suomi pyrkisi edesauttamaan vapaakauppasopimuksia ja yrittäisi muutenkin vähentää turhaa sääntelyä, Kajaste huomauttaa.

Äskettäin julkaistiin myös terveysalan kasvustrategia, jota ovat olleet laatimassa työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Suomen Akatemian ja Tekesin kanssa. Strategiassa Suomen tavoite on olla kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijä.