FacebookTwitterEmail

yritykset

16.03. 2016

Unelma vei lahtelaisen cleantech-yrityksen Afrikkaan

Viisi vuotta sitten lumipyryä katsellessa syttyi keksijän päässä lamppu. Nyt pieni lahtelaisyritys vie energiaa säästäviä sähköntuotantoratkaisuja Afrikkaan.
Teksti: Merja Ojansivu
Kuva: Lauri Rotko

Lahtelainen Nocart on kehittänyt uusiutuviin energiamuotoihin perustuvan sähkönhallintajärjestelmän, joka korvaa kallista ja saastuttavaa dieselsähköä. Samalla kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Siksi yritys on seurannut tiukasti Pariisin ilmastokokouksen päätöksiä.

Nocartin perustaja, omistaja ja toimitusjohtaja Vesa Korhonen uskoo, että ilmastosopimuksen hyödyt näkyvät ensiksi Euroopan markkinoilla ja hiukan hitaammin yrityksen nykyisillä päämarkkinoilla Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa.

– Asiakkaamme esimerkiksi Keniassa, Nigeriassa ja Malawissa haluavat ennen muuta halvempaa sähköä. Dieselsähkö on liian kallista ja me tarjoamme vaihtoehdon, jolla säästää 70–80 prosenttia sähköntuotannon kustannuksista.

Joissakin Afrikan kasvavista talouksista, esimerkiksi Keniassa, valtio on alkanut panostaa myös ekologiseen energiantuotantoon. Vihreät arvot ovat kuitenkin vasta vähitellen nousemassa sähkököyhyydestä kärsivissä kehittyvissä maissa.

Sen sijaan Euroopan markkinoilla Nocart voi hyötyä ilmastosopimuksesta jo lyhyellä tähtäimellä. Korhonen muistuttaa, ettei monessakaan Euroopan maassa olla Saksan tasolla uusiutuvien energiamuotojen käytössä. Kun sähkön pientuotanto lisääntyy, on Nocartilla tarjota vastaus.

 

Puuttuva lenkki sähköntuotantoon

Nocartin sähkönhallintayksikkö on insinööri Vesa Korhosen kehittämän pienvoimalan aivot. Yksikön ympärille voidaan rakentaa kokonainen voimala, jonka energianlähteeksi sopii mikä tahansa uusiutuva voimanlähde, kuten aurinko, tuuli, vesi, erilaiset jätteet tai vaikka lanta.

Korhosella oli pitkä kokemus sähköalan yrityksissä, kun hän vuonna 2010 jätti vakityöpaikkansa ja perusti Nocartin. Haaste tuli käytännön ongelmasta, jota moni uusiutuvan energian parissa työskentelevä yritti ratkaista.

– Viimeisessä työpaikassani Schneiderillä tutustuin kaikenlaisiin pellepelottomiin, jotka yrittivät keksiä uusia energianlähteitä. Yksi innovatiivinen pk-yritys oli keksinyt, että järven pohjamutaa polttamalla saa energiaa.

Yrityksille oli yhteistä, etteivät kehittäjät olleet sähkömiehiä vaan mekaniikkamiehiä. Heillä oli ymmärrystä kaasutuksesta ja poltosta, mutta ongelma syntyi, kun lämmön lisäksi olisi pitänyt syntyä myös sähköä. Toivottiin sellaista mustaa laatikkoa, joka tekisi sähköä mistä vaan. Korhonen muistaa tarkkaan, milloin lamppu syttyi hänen päässään.

– Oli helmikuu 2011, kun katselin lumipyryä ikkunasta ja tuli mieleen, että pitäisiköhän sittenkin sitä monien haaveilemaa mustaa laatikkoa lähteä kehittämään. Kevättalvella päätin pistää kaikki paukut tuotteistettuun ratkaisuun, jolla pystyy tekemään sähköä mistä tahansa uusiutuvasta energianlähteestä. Siitä se lähti liikkeelle.

 

Ei pelkkää aivokauppaa

Markkinat muokkasivat ideaa melkoisesti. Sähkönhallintayksiköstä eli mustasta laatikosta tuli keltainen, ja asiakkaat halusivat sen lisäksi ostaa kokonaisia sähköntuotantoratkaisuja tai pelkästään sähköä. Esimerkiksi Keniaan Nocart on toimittanut kokonaisen sähköä tuottavan biokaasulaitoksen.

Tähän mennessä Nocart on toimittanut yli viisikymmentä sähköntuotantoon liittyvää ratkaisua yli kymmeneen maahan. Asiakkaat ovat pääosin Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa. Vahvoja kohdemaita ovat parhaillaan Nepal, Kenia, Nigeria ja Malawi.

Yhteistä kaukaisille kohdemaille on suuri pula sähköstä ja ihmisten arkea kiusaavat jatkuvat sähkökatkokset.

Vesa Korhonen, Nocart

– Visiomme on olla markkinajohtaja tässä segmentissä, Vesa Korhonen toteaa.

Maahanmuuttajista apua vientiväylien avaamisessa

Toimitusjohtaja Korhoselta kysytään usein, miksi ihmeessä pieni lahtelainen startup on löytänyt markkinoita noin kaukaa. Etenkin Afrikkaa pidetään Suomessa vaikeana vientikohteena. Korhosen vastaus hämmästyttää.

– Aina kun olemme Nocartin puitteissa esiintymässä jossain energia-alan seminaarissa, esityksen jälkeen lavan eteen on tullut jono ihmisiä kertomaan, että juuri heidän maassaan tarvittaisiin näitä ratkaisuja.

Nocartille tärkeitä kontakteja ovat Suomeen koulutukseen tai töihin tulleet maahanmuuttajat, jotka haluavat Suomesta käsin auttaa kotimaitaan. Heillä on valmiiksi kontaktit kohdemaissa, kielitaito ja halu edistää kotimaidensa elinoloja.

Toimitusjohtaja Korhosen mukaan on rikkaus, että Suomesta löytyy muualta tulleita. Esimerkiksi Afrikan markkinoilla on erittäin tärkeää löytää oikeat ja toimivat kontaktit, jotta asiat menevät eteenpäin. Väärät kontaktit voivat olla kohtalokkaita.

Matkan varrella Nocartiin on myös tullut suomalaisia työntekijöitä, jotka ovat asuneet Afrikassa ja tuntevat sitä kautta paikallisia ihmisiä. Korhosen mukaan Suomen pienuudesta on hyötyä, sillä jossain vaiheessa yritys törmää juuri niihin ihmisiin, jotka ovat tekemisissä samojen asioiden kanssa.

 

Tavoitteena globaali markkinajohtajuus

Korhonen palkkasi ensimmäisen työntekijän yritykseensä vuonna 2012. Siitä yritys alkoi pikkuhiljaa laajentua.

Nocartin liikevaihto nousi viime vuonna 3,9 miljoonaan euroon. Kolmena viime vuotena liikevaihto on 3–4-kertaistunut vuosittain. Tavoitteena on 16 miljoonan liikevaihto kuluvana vuonna ja 60–80 miljoonaa seuraavana. Työntekijöitä on tällä haavaa parikymmentä.

– Visiomme on olla globaali markkinajohtaja tässä segmentissä. Joku voi pitää tätä suuruudenhulluutena, mutta sitä se ei ole. Tähän asti on rakennettu pohjaa ja nyt ruvetaan rullaamaan isosti, Korhonen vakuuttaa.

Hänen mukaansa vaikeinta on löytää liiketoimintamalleja ja rahoitusta, kun haluaa kasvaa ja skaalautua isoksi. Suomesta puuttuu kasvuyrityksille sopivia rahoitusinstrumentteja ja rahoitusmalleja.

Rahoitusratkaisuista riippuvat myös kaupat kohdemaissa. Parhaillaan Nocartilla on valmiiksi neuvoteltuna 25 miljoonan euron kauppa Keniaan. Projektiaihioita on 400 miljoonan euron edestä, mutta rahoituspaketit puuttuvat.

 

Rahoituksen puute rasitteena

Nepalissa on työn alla vesivoimaprojekti, johon pyritään saamaan suomalaisia sijoittajia mukaan. Viime vuoden huhtikuussa tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen sähköä puuttuu useista kylistä. Itsenäisellä vesivoimalaitoksella pystyttäisiin turvaamaan teefarmien tuotannon jatkuminen ja ylijäämäsähkö myytäisiin naapurikyliin.

– Kun vientimaat ovat lähinnä kehittyviä talouksia, se tarkoittaa käytännössä, että mukana pitää olla joku rahoitusmekanismi. Toki Nepalissa on aika paljon Aasian kehityspankin tai Maailmanpankin rahoittamia kohteita, mutta perinteisesti Suomi ei ole mukana näissä hankkeissa. Emme osaa sitä peliä.

Korhonen on huomannut, että Suomi on pääomaköyhä maa. Suomesta käsin on lähes mahdotonta lähteä rakentamaan rahoitusta isompiin vientikokonaisuuksiin.

– Samaan hengenvetoon on sanottava, että kun puhutaan pienemmistä rahoituksista, vaikka puolesta miljoonasta muutamaan miljoonaan, niin esimerkiksi Kenian yksi biokaasulaitos on rahoitettu Suomen Finnverasta. Rahoitus tulee täältä ja asiakkaan pankki on taannut lainan. Kun mennään isompiin, kymmenien miljoonien eurojen jätteistä energiaa tekeviin kokonaisuuksiin, loppuvat eväät kuitenkin kesken.

 

Nocart Oy

Tuottaa: Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvia sähköntuotantoratkaisuja

Liikevaihto: 2015 3,9 Me (arvio)

Kotipaikka: Lahti

Työntekijöitä: noin 20

Omistaja: toimitusjohtaja Vesa Korhonen, 42

Sijoitusyhtiö Cleantech Investin omistusosuus 20 prosenttia

 

Katso video, jolla Vesa Korhonen antaa vinkkejä Afrikan markkinoille.

 

Suomalaisten kilpailijat ovat jo Afrikassa

Afrikan mantereella on tarjolla suomalaisyrityksille miljardin kuluttajan markkinat ja noin kolme prosenttia maailmankaupasta. Afrikan manner – josta puhutaan usein Saharan etelä- ja pohjoispuolisena Afrikkana – tarjoaa rohkeille suomalaisyrittäjille paljon mahdollisuuksia.

Suomalaisyritysten globaalit kilpailijat ovat jo löytäneet tiensä Afrikan nykyisille ja kehittyville markkinoille. Kilpailu onkin kovaa, ja markkinoille tuloon kannattaa varata resursseja. Maailman kymmenen nopeimmin kasvavan talouden joukkoon kuuluu useita Afrikan maita.

Esteeksi Afrikan markkinoiden valloitukselle on usein noussut rahoituksen saannin hankaluus. Tämäkin asia on muuttumassa, sillä esimerkiksi eteläisen Afrikan maissa on tarjolla entistä monipuolisemmat rahoitusmahdollisuudet. Vauraimmissa maissa rahoituslähteitä on tarjolla vapailla markkinoilla. Köyhemmissä maissa kansainvälinen apuyhteisö on taas osoittanut kehitysapua sekä yksityissektorin että julkisen puolen infrastruktuuriin.

Suomessa rahoitusta tarjoaa esimerkiksi Finnpartnership tai Finnfund. Ulkoministeriön ja Tekesin yhteinen BEAM – Business with Impact -kehitysinnovaatio-ohjelma taas painottaa yksityisen sektorin roolia kehityksen tukemisessa.

World Economic Forumin (WEF) vuonna 2012 tekemän yritys­johtajille suunnatun kyselyn perusteella rahoituksen saatavuuden ongelmien lisäksi merkittävät liiketoiminnan esteet Saharan etelä­puolisessa Afrikassa ovat korruptio ja infrastruktuurin heikko tila.

Infrastruktuurin parantaminen onkin yksi Afrikan kehityksen peruspilareista. Tieverkostot, satamat, energiasektori sekä lentoliikenteen ja kansallisten tietoliikennejärjestelmien kehittäminen luovat kysyntää samalla kun ne ovat itsessään talouskehityksen edellytyksiä.

Perinteisten öljy-, kaasu- ja mineraalilöytöjen lisäksi Afrikan mantereelle on syntymässä merkittävä terveysteknologian sektori. Afrikassa on 11 prosenttia maailman väestöstä, ja terveysteknologiamarkkinat kasvavat 35 miljardiin dollariin tähän vuoteen mennessä.

Afrikan liiketoimintaympäristö on keskimäärin hyvin vaikea, mutta kaukana homogeenisesta. Monet maat pitävät liiketoiminta­ympäristövertailussa häntäpäätä, mutta esimerkiksi Mauritiuksella liiketoiminnan tekeminen on jopa sujuvampaa kuin Saksassa tai Virossa.

Ulkoministeriön Kaupanestetietokannan mukaan suurimmat kaupanesteet Afrikassa ovat tullitariffit ja muut maksut sekä henkilöiden ja pääoman liikkuvuuden ongelmat. Esimerkiksi  oleskelulupia ja muita työlupia myönnetään hyvin hitaasti ja tulli­tasot vaihtelevat suuresti.

Lue lisää Maailman markkinat -julkaisuista.