Voimalla Yhdysvaltoihin ja Meksikoon

Laivamoottoreita ja voimaloita valmistavan ja huoltavan Wärtsilän vuoden ensimmäinen neljännes ei ollut mieltä ylentävää luettavaa. Liikevaihto putosi edellisestä vuodesta prosentin verran ja oli 988 miljoonaa euroa. Factsetin keräämä analyytikkoennuste odotti 115 miljoonan liikevoittoa, mutta toteuma jäi 100 miljoonaan.

Viime vuonna 180 vuotta täyttäneen yhtiön vaiheet ovat olleet varsin vivahteikkaita. Sen omistuksessa on ollut niin Nuutajärven lasitehdasta kuin pääosa Arabian keramiikkatehdastakin ja paljon muuta.  Matkan varrella on kertynyt myös kokemusta konkurssin uhasta vuonna 1938 ja toteutuneesta vuodelta 1989, kun Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n toiminta loppui.

Ikä ja kokemus ovat yhtiön voimavaroja: aina on noustu.

Houstonissa Yhdysvalloissa sijaitsee Wärtsilän Pohjois, Etelä- ja Keski-Amerikan voimalaitosmarkkinoista vastaava toimipiste, jonka liiketoimintavastuu on kauppatieteen maisteri, johtaja Markus Pietikäisellä.

– Jotta ymmärtää liike-elämästä, pitää osata ottaa riskejä ja joskus myös epäonnistua, sanoo Pietikäinen aitoamerikkalaiseen tapaan.

Houstonissa Pietikäinen on ollut vuoden 2014 marraskuusta ja puhkuu intoa kertoa draivereista, jotka vetivät Yhdysvallat nousuun. Rahoitusta Hankenilla opiskelleena ja seitsemän Lontoon vuotta investointipankissa vakuuttivat hänet, että ura jatkuu sijoittamisen saralla.

Tosin seuraava haaste oli peri-insinöörimäinen miljöö Wärtsilässä vastuualueena voimalaitostoiminnan kehittäminen. Mutta koska kysymys ei ole ollut mutterikaupasta, vaan 20–250 miljoonan euron projekteista, työtehtävien sisältö oli kuitenkin omaa ydinosaamista muun muassa groupkontrollerina, yritys­kauppojen vetäjänä, rahoitusjohtajana ja nyt Amerikan voimalaitosmarkkinoiden vetäjänä.

Wärtsilä Amerikan raitilla

Kun katsoo Wärtsilän osavuosikatsausta tarkemmin, sieltä erottuvat vahvuudet, jotka pitävät yhtiön raiteilla.  Kysymys on sekä Wärtsilän strategisista valinnoista että Yhdysvaltojen syvään juurtuneista tsemppiasenteista.

– Kun yhtiöllä on kaksi vahvaa osaamisaluetta, jotka globaalin taloustilanteen mukaan tasapainottavat toisiaan, yhtiön talous ei ole niin kriisialtis. Tällä hetkellä kasvu tulee voimalaitoksista ja niiden huoltamisesta, ja tämä tasapainottaa heikentyneitä merenkulun markkinoita, Pietikäinen sanoo.

Toinen vahvuus on se, että Wärtsilällä on toimintaa yli 70 maassa. Globaali talous on tällä hetkellä hyvinkin eri vaiheessa eri maissa. Kun yhdellä markkinalla takkuilee, panoksia ladataan vahvemmassa kasvussa oleviin maihin.

Nyt hyvässä vireessä on Yhdysvallat, joka toimii globaalina veturina. Tosin laajemmin katsoen Pietikäisen vastuulla olevien Pohjois-, Etelä- ja Keski-Amerikan maiden välillä on suuriakin eroja.

– Öljyn hinta vaikuttaa tällä hetkellä monen maan, kuten Kolumbian, Venezuelan ja Equadorin pärjäämiseen. Meksikossa on hyvä vire päällä. Sieltä Wärtsilä sai vastikään strategisesti tärkeän voimalaitoskaupan.

Kolmas puskuri on se, että juuri Yhdysvaltojen markkinoilla, missä talouden rattaat pyörivät, löytyy kysyntää sähkömarkkinoilla. Tämä on Wärtsilän pelastus.

– Yhdysvallat on osannut sopeutua muuttuvaan maailmantalouteen joustavuudella markkinastruktuureissa ja työn teon kulttuurilla, selittää Pietikäinen nousun taustoja.

Ajatusmaailma perustuu siihen, että kaikki ovat oman onnensa seppiä. Töitä tehdään paljon ja toteutetaan amerikkalaista unelmaa. Työtä tekemällä voi menestyä ja vastuu on itsellä.

– Työn saaminen ja menettäminen ovat arkipäivää. Jos jossakin, kuten nyt Detroitissa ovet sulkeutuvat, amerikkalaiset muuttavat sinne, missä ovet ovat auki, Pietikäinen sanoo.

Tämä näyttää olevan Yhdysvalloissa itsestään selvää, mutta Euroopassa iso poliittinen ongelma.

Viiden minuutin markkinarako

Meksikoon viime vuoden puolella myyty voimalaitos oli iso päänavaus Wärtsilälle ja lataa toiveita uusille tilauksille myös tulevaisuudessa. Markkinoille pääsyn mahdollisti sähkö­markkinoiden avautuminen yksityisille tarjoajille.

Wärtsilän kilpailuetu piilee siinä, että yhtiön moottorivoimalaitokset pystytään käynnistämään täydelle teholle ja laskemaan alas alle viidessä minuutissa. Tällainen nopea voimantuotanto on markkinarako, jonka hyödyntämiseen pistetään nyt paukkuja.

– Kun sähköverkkoon tulee koko ajan lisää tuuli- ja aurinkoenergiaa, se merkitsee suuriakin vaihteluja sähköntuotannossa. Pitää olla nopea valmius tuottaa sähköä, jos aurinko menee pilveen tai tuuli tyyntyy, Pietikäinen selittää.

Perinteisillä kaasuturbiinivoimalaitoksilla kierrosten nostaminen ja laskeminen kestää pidempään ja se on kallista. Kun sähkönhinta on korkealla, piikki pitää saada hyödynnettyä ja voimalaitos saatava tuotantoon mahdollisimman lyhyessä ajassa, ja vastaavasti hinnan ollessa alhaalla, verkko pitää sulkea nopeasti.

– Sähköntuotannon tasaaminen uusiutuvien energialähteiden ja perinteisen sähköntuotannon kesken säästää sekä rahaa että
luontoa.

Wärtsilän tulevaisuus globaaleilla voimalaitosmarkkinoilla näyttää hyvältä: trendi uusiutuvien energialähteiden kehityksessä jatkuu vahvana.